Monipuoliset proteiiniruokavaihtoehdot ovat tarpeen

Lopputuloksena olisi uusia vaihtoehtoja kuluttajalle, erikoistumismahdollisuuksia alkutuottajille ja uusia kilpailuvaltteja elintarvikkeiden jalostajille. Muutoksen seurauksena tuotantoympäristön monimuotoisuus parantuisi ja ruokajärjestelmä pystyisi vastaamaan paremmin ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ScenoProt -hankkeessa (Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi) laaditun politiikkasuosituksen mukaan monipuolisuus on huomioitava nykyistä vahvemmin tulevaisuuden kestävässä kansainvälisessä ruokataloudessa. Suomessa visiona on monipuolinen ruoka-ala, joka vastaa kotimaisista lähtökohdista kuluttajien moniarvoiseen kysyntään. Alkutuotanto on innovatiivista ja viljelylajikkeiden kirjo laaja. Elintarvikkeita jalostavat yritykset luovat uusia tuotteita myös vientiin, ja ruokakauppaa käydään erilaisilla alustoilla ja uudenlaisilla markkinapaikoilla.

Tällä hetkellä 75 prosenttia ravinnosta saatavasta energiasta on peräisin vain kahdestatoista kasvilajista ja viidestä eläinlajista. Kasvikunnan tuotteista eniten energiaa saadaan vehnästä, riisistä, maissista, soijasta ja sokeria tuottavista kasveista, joista tärkein on sokeriruoko. Viljelyn monipuolistaminen auttaa sopeutumaan erilaisiin sääolosuhteisiin, ja valkuaiskasvit parantavat ympäristökestävyyttä vähentämällä väkilannoitteiden määrää.

Lisää kasvi-, sieni- ja kalaproteiinituotteita

Yksi tärkeä ScenoProt -hankkeen kehittämisen osa-alue on tuottaa markkinoille lisää maukkaita, terveellisiä ja ympäristöystävällisiä kasvi-, sieni- ja kalaproteiinituotteita. On tärkeää tutkia kotimaisten, vaihtoehtoisten proteiinilähteiden ravitsemuksellista arvoa, kehittää ympäristöystävällisiä teknologioita ja tuotekonsepteja, selvittää kuluttajien käyttäytymistä ja markkinoiden kehittymistä sekä ennakoida tulevaisuutta.

Elintarvikealan yrityksillä on merkittävä rooli monipuolisemman ja terveellisemmän proteiinituotevalikoiman rakentamisessa. Perinteisten elintarvikealan yritysten lisäksi tarvitaan pioneeriyrityksiä, joiden innovaatioilla voidaan tuottaa proteiineja uusilla ja kestävämmillä tavoilla esimerkiksi kasveista, sienistä, alihyödynnetyistä kaloista, hyönteisistä tai vaikkapa ”ilmasta” sähkön avulla. Yritysten tuotekehitys on keskiössä, kun uusia proteiinilähteitä jalkautetaan kuluttajien lautasille.

Ruokapolitiikka voi ohjata kuluttajia kohti terveellistä ruokavaliota ravitsemussuositusten, laadun, turvallisuuden ja verotuskeinojen myötä kannustamalla välttämään epäterveellistä ruokaa. Tietoa eläinproteiinin vähentämisen vaikutuksesta elintasosairauksien riskitekijöihin voidaan käyttää muun muassa terveys-, maatalous- ja ruokapolitiikan ohjauksessa ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa.

Tällä hetkellä suomalainen aikuisväestö saa pääosan proteiineistaan eläinperäisistä lähteistä kuten lihasta, lihavalmisteista ja maitotuotteista. Runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus on väestötutkimuksissa yhdistetty muun muassa suurentuneeseen riskiin sairastua paksusuolisyöpään ja tyypin 2 diabetekseen.

Korvaamalla punaista lihaa ja lihavalmisteita kasviperäisillä proteiinin lähteillä voidaan vähentää sekä sairastumista kroonisiin tauteihin että hillitä ilmastonmuutosta. Käyttämällä jonkin verran eläinkunnan tuotteita kasviproteiinilähteiden rinnalla voidaan helpommin saada riittävästi välttämättömiä aminohappoja, sinkkiä, tehokkaasti imeytyvää hemirautaa ja B12-vitamiinia.

Koko väestön ruokavaliomuutokset ovat kuitenkin hankalia toteuttaa. Tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä proteiinien terveysvaikutuksista, joiden pohjalle voidaan rakentaa tulevaisuuden ravitsemussuosituksia ja ohjata väestön terveyskäyttäytymistä. Tarvitaan myös hyviä, kuluttajien makutottumuksiin ja ruokakulttuuriin soveltuvia kasviproteiinia sisältäviä elintarvikkeita päivittäistavarakauppaan ja joukkoruokailuunkin.

Proteiinituotemarkkinoilla on tilaa

Suomessa uusien proteiinituotteiden markkinat ovat vielä heikosti kehittyneet verrattuna monien maiden, kuten Saksan ja Alankomaiden vastaaviin markkinoihin. Mielenkiintoisten uusien tuotteiden, kuten kasvipohjaisten juomien, välipalojen ja puolivalmisteiden valikoimat ovat kuitenkin laajentuneet Suomessa viimeisen kahden vuoden aikana.

Oman hyvinvoinnin lisääminen, vaihtelunhalu, eettiset ja ekologiset valinnat ja terveydelliset syyt motivoivat kuluttajia kokeilemaan kasvipohjaisia tuotteita. Kokeilukynnystä alentaa myös se, että uudet tuotteet ovat aistittavalta laadultaan hyväksyttäviä ja ainakin osittain muistuttavat vastaavaa eläinperäistä tuotetta. Uusille, erilaisiin käyttötilanteisiin sopiville tuotteille on tässä kasvavassa kategoriassa vielä tilaa, mikä avaa elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla.

Neljännes kuluttajista erittäin kiinnostunut uusista tuotteista

Ruuan terveellisyys ja ruuantuotannon vastuullisuus kiinnostavat suomalaisia. ScenoProt -hankkeessa toteutettiin vuonna 2015 online -tutkimus (Suomi, Ruotsi, Saksa ja UK). Vuonna 2017 Suomessa toteutetussa tuotekonseptitutkimuksessa todettiin, että valtaosa sekasyöjistä kokeilee mielellään kasvivaihtoehtoja.

Konseptitutkimuksessa havaittiin, että neljännes tutkimukseen osallistuneista kuluttajista (N=305) oli erittäin kiinnostunut uusista tuotteista. He etsivät aktiivisesti tietoa ja näkevät vaivaa saadakseen uusia tuotteita ruokapöytäänsä. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista kuluttajista kokeilee jokseenkin mielellään uusia tuotteita, jos niitä on helposti saatavilla omasta ruokakaupasta.

Kuluttajien arvioimat tuotekonseptit olivat kvinoavälipala, hernehummus, käyttövalmiit härkäpapupihvit, papu-siemenleipä, vihersmoothie ja hyönteismakkara. Näistä kvinoavälipalat ja käyttövalmiit pihvit kiinnostivat kuluttajia eniten. Näillä tuotteilla nähtiin suurimmat mahdollisuudet menestyä.

Ruokakokeiluilla on vaikutusta

ScenoProt -hankkeessa toteutetussa kliinisessä interventiotutkimuksessa selvitettiin proteiinien terveysvaikutuksia ja kuluttajien ensikäden kokemuksia, kun he siirtyvät eläinproteiinipainotteisesta kasviproteiinipainotteisempaan ruokavalioon.

Vastaajista 55 prosenttia kertoi, että tutkimukseen osallistuminen ja sen aikana noudatettu ruokavalio vaikuttanut ainakin hieman ruuan valitsemiseen ravintolassa. Lähinnä lihaa tai punaista lihaa valittiin vähemmän ja kasvisvaihtoehto valittiin useammin tai ainakin kasvisvaihtoehtoakin oltiin nyt valmiita harkitsemaan. Yleisesti kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota annoksen terveellisyyteen. Toisaalta 45 prosentilla interventioon osallistuminen ei ollut vaikuttanut ruuan valitsemiseen ravintolassa lainkaan.

Vastaajilta kysyttiin myös, oliko muilla osa-alueilla tapahtunut muutoksia intervention myötä. Eniten vaikutuksia oli tapahtunut ruuan valitsemisessa kaupassa, ruokailutottumuksissa ja terveellisyyden huomioimisessa. Yleisesti ruuan terveellisyyteen, ainesosiin ja ravintosisältöihin kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota. Myös kasvisten ja kasviproteiinien osuus ruokavaliossa kasvoi, ja ruokavalioon tuli uusia, tutkimuksen aikana tutuksi tulleita tuotteita.