Maissin tähkät käytetään ihmisravinnoksi ja korret karjan rehuksi. Korret säilytetään usein kuvassa näkyvän telineen päällä taivasalla. Korret kastuvat sateessa ja homehtuvat helposti, jolloin aflatoksiinia pääsee muodostumaan. Kuva: Vesa Joutsjoki
Tiede & TutkimusPaula Kärki (o.s. Koljonen)

Maitohappobakteerit lisäävät maidon turvallisuutta sitomalla homemyrkkyjä

Aspergillus-homeiden tuottama myrkky on vakava ongelma erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Maitohappobakteerien avulla voi olla mahdollista sitoa homemyrkkyjä ja parantaa ruuan turvallisuutta.

Opinnäytetyössä Aflatoksiinin sitominen maidossa maitohappobakteerien avulla tarkasteltiin perinteisistä kenialaisista fermentoiduista maito- ja maissituotteista eristettyjen maitohappobakteerikantojen kykyä sitoa homemyrkky aflatoksiini AFM1:tä (Koljonen 2017).

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Se oli osa Luonnonvarakeskuksen koordinoimaa FoodAfrica-ohjelmaa, josta saatiin myös rahoitus. Ohjelman tarkoituksena on kehittää elintarviketurvallisuutta Länsi- ja Itä-Afrikassa.

Opinnäytetyö oli jatkoa Ahlbergin ym. (2016) tutkimukselle, jossa selvitettiin samoista tuotteista eristettyjen maitohappobakteerikantojen kykyä estää Aspergillus flavus -homesienen kasvua.

Aflatoksiinit ovat myrkyllisiä ja syöpävaarallisia

Mykotoksiineihin kuuluvat aflatoksiinit ovat Aspergillus-suvun homesienten aineenvaihduntatuotteita. Lämmin ilma ja ilmankosteus lisäävät homesienien kasvua ja toksiinien muodostumista. Keniassa todettiin äskettäin, että yli 70 prosenttia maissinäytteistä ja yli 50 prosenttia maitonäytteistä sisälsi aflatoksiineja. Tilanne saattaa pahentua entisestään ilmastonmuutoksen myötä.

Aflatoksiini B1 (AFB1) on yleisin aflatoksiinimuoto, jota esiintyy elintarvikkeissa ja rehuissa. Aflatoksiini M1 (AFM1) on AFB1:n johdannainen. Sitä on erityisesti maidossa, johon se tulee rehusta. Maidon tavanomainen prosessointi (pastörointi, kuivaaminen tai juuston valmistus) ei tuhoa sitä.

AFB1 on myrkyllisempi kuin AFM1, mutta jälkimmäinen aiheuttaa vakavan terveysriskin erityisesti pienillä lapsilla, jotka ovat maidon suurin kuluttajaryhmä.

Aflatoksiinin haittojen vähentäminen

Aflatoksiinien haittavaikutusten kontrollointi ja vähentäminen on vaikeaa. Erityisen mielenkiinnon kohteena on maitohappobakteerien kyky sitoa aflatoksiinia ja vähentää näin imeytyvyyttä ruoansulatuskanavasta (bioavailability). Mahdollinen sovellus voisi olla esimerkiksi maidon käsittely kiinteään pintaan sidottujen maitohappobakteerien avulla.

Karja ei juurikaan laidunna, vaan sille tarjotaan rehuksi maissin korsia ja kuivattua ruohoa karjasuojaan. Kun karja saa homeista rehua, maitoon tulee aflatoksiinia. Kuva: Vesa Joutsjoki

Työssä tutkittuja maitohappobakteerikantoja voi olla mahdollisesta hyödyntää tulevaisuudessa AFM1-pitoisuuksien pienentämisessä maitotuotteissa ja muissa elintarvikkeissa. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa käytännön olosuhteissa.

Kirjallisuutta:

  • Ahlberg S ym. 2016. Aspergillus flavus growth inhibition by Lactobacillus strains isolated from traditional fermented Kenyan milk and maize products. Arch Microbiol 1−8.
  • Kang’ethe EK & Lang’at AK. 2009. An investigation of Aflatoxin B1 and M1 contamination of animal feeds and milk from urban centers in Kenya. Afr Health Sci 9:218–26.
  • Kang’ethe EK ym. 2017. Exposure of Kenyan population to aflatoxins in foods with special reference to Nandi and Makueni counties. Food Qual Safety 1(2):131–37.
  • Koljonen P. 2017. Aflatoksiinin sitominen maidossa maitohappobakteerien avulla [pro gradu-tutkielma]. EKT-sarja 1792. Helsinki: Helsingin yliopisto, elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. 84 s.