Ruokavirasto tutkii kasvipohjaisten maidon ja lihan korvikkeiden turvallisuutta  

Ruokavirastolla ja sen yhteistyökumppaneilla on käynnissä kolme yhteen linkittyvää hanketta, joilla selvitetään kasviperäisten maitotuotteita ja lihaa korvaavien valmisteiden turvallisuutta. Maitotuotteita korvaavien valmisteiden turvallisuuteen keskittyvän VEGETURVA-hankkeen (2023–2026) lisäksi on tänä keväänä käynnistynyt PROTETURVA-hanke (2025–2028) vaihtoehtoisten proteiinilähteiden turvallisuudesta sekä kansainvälinen kartoitushanke (2025–2026) kuumentamatta syötävien maidon ja lihan korvikkeiden mikrobiologisten elintarvikevaarojen esiintyvyydestä. 

Tutkimusten taustalla on lisääntynyt kiinnostus kasvissyöntiin: jo noin 15 prosenttia suomalaisista noudattaa jonkinasteista kasvisruokavaliota, ja myös sekasyöjien lautaselle päätyy yhä useammin kasvipohjainen tuote eläinperäisen sijaan. Myös kansallisissa ravitsemussuosituksissa kannustetaan vähentämään lihansyöntiä terveys- ja ilmastosyistä. Markkinoille on tullut paljon uusia tuotteita, joiden elintarviketurvallisuudesta on kuitenkin niukasti tietoa. 

Ruokaviraston ja VTT:n yhteisessä PROTETURVA-hankkeessa tutkitaan lihaa korvaavien proteiinilähteiden elintarviketurvallisuutta ja sulavuutta ihmisen ruoansulatuskanavassa. Hankkeessa kartoitetaan markkinoilla olevia palkokasveihin, viljoihin, siemeniin, pähkinöihin, sieniin tai merilevään perustuvia proteiinilähteitä, joita käytetään ruokavaliossa lihan tavoin. Lisäksi näytteiksi otetaan kasviperäisiä juuston tapaan käytettäviä tuotteita.  

Tuotteista analysoidaan vierasaineita, kuten raskasmetalleja, yleisimpiä elintarvikepatogeenejä, kuten salmonellaa ja Listeria monocytogenestä, sekä yleistä hygieenistä laatua. Kartoitusta käytetään pohjana riskinarvioinnissa, jossa pyritään selvittämään, aiheutuuko näiden tuotteiden lisäämisestä ruokavalioon terveyshaittoja. 

Tärkeässä osassa tutkimusta on myös selvittää, miten paljon suomalaiset kuluttavat tutkimuksen kohteena olevia proteiinilähteitä, sillä sitä ei ole aikaisemmin tutkittu. Suomalaisten asenteita kasviperäisiä lihankorvikkeita kohtaan tutkittiin jo VEGETURVA-hankkeessa. 

Mikrobiologiset vaarat tutkitaan 

EFSAn rahoituksella ja Irlannin elintarviketurvallisuusviraston johdolla toteutettavassa kartoitushankkeessa tutkitaan 15 EU-maan alueella vähittäiskaupan käyttövalmiista maidon, juuston ja leikkeleiden kasviperäisistä vastineista L. monocytogenes sekä joidenkin muiden mikrobiologisten elintarvikevaarojen esiintyvyyttä ja määriä. Suomesta hankkeeseen osallistuvat Ruokaviraston mikrobiologian ja riskinarvioinnin yksiköt.  

Tulokset tukevat molempia Makera-rahoituksella toteutettavia kansallisia tutkimuksia, mutta käytännössä enemmän PROTETURVAa, koska VEGETURVAn lopulliset tulokset julkaistaan jo alkukesällä 2026. 

Osittain tuloksia esitellään jo tässä lehdessä. Viime vuonna (Kehittyvä elintarvike 1/2024) julkaisimme ensimmäisen tuloksen VEGETURVA-hankkeessa toteutetun kyselytutkimuksen mielipideosiosta. Tässä artikkelissa esitellään samojen vastaajien käsityksiä kasviperäisistä lihankorvikkeista kuten tofusta tai kaura- tai härkäpapupohjaisista teksturoiduista proteiineista. 

Terveellisyys epäilyttää lihansyöjiä 

Kyselyssä paljastui, että kasvisruokavaliota noudattavien ihmisten näkökulma lihankorvikkeista on erilainen kuin sekasyöjien ja muiden. Muut-ryhmään kuuluu useita eläinperäisiin tuotteisiin painottuvia ruokavalioita, kuten ketogeenista ja karnivori-ruokavaliota noudattavia ihmisiä.  

Kyselyn tuloksista huomataan, että etenkin pääasiassa eläinperäistä ruokavaliota noudattavat ihmiset ovat varautuneempia, kun kysytään lihankorvikkeiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Muut-ryhmään kuuluvista 60 prosenttia oli erittäin paljon eri mieltä väitteestä, että kasviperäiset lihankorvikkeet ovat terveellisiä, ja 45 prosenttia heistä oli erittäin paljon vastaan myös väitettä korvikkeiden turvallisuudesta.  

Kasvispainotettua ruokavaliota noudattavat olivat päinvastoin varmempia lihankorvikkeiden turvallisuudesta. Valtaosa vegetaristeista, vegaaneista sekä maitoa, munia ja kalaa syövistä kasvissyöjistä piti lihankorvikkeita ainakin jokseenkin terveellisinä.  

Aiemmin julkaisemaamme kasvimaidon turvallisuuskyselyyn verraten sekasyöjät ovat hieman varmempia kasviperäisten lihankorvikkeiden turvallisuudesta, kuin kasviperäisten maitotuotteiden. Kokonaan tai osittain kasvisruokavaliota noudattavat ovat yhtä varmoja kumpienkin turvallisuudesta. 

VEGETURVA- ja PROTETURVA-hankkeet toteutetaan MMM:n Makera-rahoituksella, ja kansainvälinen kartoitushanke EFSA:n Focal Point -lisärahoituksella. Hankkeiden kotisivut on linkitetty sivulle www.ruokavirasto.fi/teemat/riskinarviointi/riskinarvioinnin-projektit/mikrobiologinen-elintarviketurvallisuus/  

Koululainen Emilia Hyvärinen suoritti työelämään tutustumisen harjoittelunsa Ruokaviraston riskinarvioinnin yksikössä ja analysoi tässä esitetyt kyselytutkimuksen vastaukset.