Lihavuuden ehkäisyä hitaammin syötävällä ruualla

Seminaarin pääpuhujana oli tohtori, Senior Principal Investigator Ciaran Forde kliinisen ravitsemuksen tutkimuskeskuksesta Singaporesta (Singapore Institute for Clinical Sciences). Hänen vetämänsä tutkimusryhmä yhdistää aistinvarainen tutkimuksen ja ravitsemuksen. Ryhmä tutkii, kuinka elintarvikkeen aistinvaraiset ominaisuudet, erityisesti tuotteen rakenne, vaikuttaa syömiskäyttäytymiseen ja sen myötä ruokailusta saatavan energian määrään.

Forden tutkimusryhmä on tehnyt tutkimusta erityisesti lasten parissa. Yksi tutkimusryhmän käänteentekevistä tuloksista on yksilöllisen syömisnopeuden todentaminen, jonka havaittiin pysyvän vakiona vertailtavien vuosien välillä. Ihmiset voidaan ryhmitellä nopeisiin ja hitaisiin ruokailijoihin. Syömisnopeuden mukaan jaettujen ryhmien väliltä Forde tutkijoineen on havainnut tilastollisesti merkitsevän eron: nopeat ruokailijat tuppaavat saamaan aterioinnin aikana enemmän energiaa ja ovat lihavampia.

Tutkimusryhmän toinen merkittävä havainto on se, että ruuan rakenne vaikuttaa syömisnopeuteen. Aistinvaraista tutkimusta tarvitaan, kun ruokatuotteiden suupalakokoa ja rakennetta räätälöidään niin, että se on hitaampaa syödä ja ruokailukokemus on yhtä miellyttävä.

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten syömiskäyttäytymistä voitaisiin muuttaa elintarvikkeiden aistinvaraisia ominaisuuksia muokkaamalla. Forden tutkimusryhmä etsii vastausta kysymykseen, voitaisiinko ruokailun kokonaisenergiansaantia vähentää ja lihavuuden kehittymistä ehkäistä tarjoamalla ruokaa, jota on mahdotonta hotkia?

Aistinvaraista arviointia hyödynnetään Irlannissa laajasti

Seminaarissa irlantilaiset aistinvaraisen arvioinnin asiantuntijat esittelivät projekteja usealta eri toimialoilta. SRL Research Pharman aisti- ja kuluttajatutkimusten johtaja Liz Sheehan kertoi aistinvaraisen arvioinnin käytöstä lääkekehityksessä.

Lääketeollisuutta koskettaa EU:n uusi Paediatric investigation plan (PIP): lapsille kehitettävien lääkkeiden hyväksyttävyys myös lääkkeiden maun osalta on varmistettava. Lisäksi lääkkeiden annostelumuotoa tulee kehittää lapsille mahdollisimman helpoksi, esimerkiksi mieluummin liuos kuin isokokoinen tabletti. Aistinvaraista arviointia pitää hyödyntää lääkekehityksen prosesseissa ja soveltaa muun muassa makututkimuksia lääkkeiden tuotekehityksessä.

Kosmetiikkateollisuudessa aistinvaraista arviointia tehdään sekä yksittäisistä tuotteista että ihonhoidon rutiineista, jotka tarkoittavat useiden eri tuotteiden peräkkäistä käyttöä. Oriflamen Principal Sensory Scientist Céline Marque kertoi esimerkin tutkimuksesta, jossa selvitettiin puhdistusaineen, kasvoveden ja kosteusvoiteen aikaansaamia aistimuksia eri tuoteyhdistelmillä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään tuotesarjojen kehityksessä. Tarkoituksena on laajentaa testimenetelmää myös muiden ihonhoitorutiinien ja esimerkiksi rutiinin jatkona käytettävien meikkituotteiden suunnitteluun.

Tutkija Tracey Larkin (Limerick Institution of Technology, Ireland,)Hän kertoi EDEN ISS -projektista (Ground Demonstration of Plant Cultivation Technologies and Operation in Space) (International Space Station, ISS), jossa kehitetään innovatiivisia tapoja kasvattaa ruokaa miehitetyillä avaruusasemilla suljettua kiertoa hyödyntäen. Projektissa haetaan optimaalisia kasvuparametreja, kuten ravinteita, LED-valaistusta ja hiilidioksidipitoisuutta, jossa aluksilla kasvatettavat, syötävät kasvit ovat aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan myös hyväksyttäviä.

Seminaarin isäntä, Teagascin johtaja, professori Gerry Boyle totesi, että aistinvaraisella tutkimuksella on tärkeä rooli tuotekehityksessä ja kuluttajahyväksynnän varmistamisessa useilla eri teollisuudenaloilla.