Odottavien äitien elintavoissa on parantamisen varaa 

Raskausaika on tärkeä elämänvaihe sekä äidin että lapsen terveydelle. Äidin raskausaikaisten terveyttä edistävien elintapojen, kuten suosituksenmukaisten ravinto- ja liikuntatottumusten, on todettu tukevan äidin painonhallintaa sekä sikiön tervettä kasvua ja kehitystä.  

Äidin elintavat vaikuttavat lapsen terveyteen jopa aikuisikään asti sikiöaikaisen ohjelmoitumisen kautta. Ohjelmoitumisessa sikiö sopeutuu ärsykkeisiin, kuten äidin ravitsemukseen, liikkumiseen ja tupakointiin, joille hän altistuu varhaisessa elinympäristössään. Sopeutuminen tapahtuu muun muassa muuttamalla solujen ja kudosten aineenvaihduntaa. Nämä muutokset vaikuttavat sikiön myöhemmän kehityksen aikana yksilön terveyteen, sairauksien syntyyn ja käyttäytymiseen. 

Ravitsemussuositusten toteutumista suomalaisilla raskaana olevilla naisilla on toistaiseksi tutkittu vasta vähän. Tutkimuksissa, joissa on tarkasteltu ruokavaliota aikuisilla, jotka eivät ole raskaana, on havaittu, että kaikki suomalaiset eivät syö ravitsemussuositusten mukaisesti.  

Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään suosituksia vähemmän, ja kuitua saadaan ruuasta niukasti. Ruuasta saadaan myös tyypillisesti liikaa suolaa ja kovaa rasvaa. Väestötutkimuksen mukaan vain viidesosa naisista söi kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellut puoli kiloa päivässä¹ 

Tulos on huolestuttava, sillä kasvikunnan tuotteiden terveyttä edistävistä ominaisuuksista, kuten kuiduista, vitamiineista, kivennäisaineista sekä muista hyödyllisistä yhdisteistä, on vahvaa tutkimusnäyttöä². Muita terveyttä edistäviä, suositusten mukaisia ruokavalintoja ovat esimerkiksi täysjyväviljan, kalan sekä vähärasvaisten maitovalmisteiden käyttö². 

Raskauden aikana energian ja ravintoaineiden tarve kasvaa, sillä niitä tarvitaan sikiön kasvun ja kehityksen sekä äidin kudosten ja istukan kasvun turvaamiseen. Monipuolinen ruokavalio täyttää suurimman osan ravintoaineiden lisätarpeesta.  

Raskauden aikana joitakin vitamiini- ja kivennäisaineita suositellaan käytettäväksi ravintolisänä ravintoaineiden riittävän saannin varmistamiseksi^2,3. Foolihappolisän avulla voidaan pienentää riskiä lapsen synnynnäisille epämuodostumille, erityisesti hermostoputken sulkeutumishäiriölle.  

D-vitamiinilisä puolestaan edistää kalsiumin imeytymistä ja vauvan luuston normaalia kasvua ja kehitystä. Joidenkin ravintolisien liiallinen käyttö suosituksia suuremmilla annoksilla voi kuitenkin olla myös haitallista sekä äidille että sikiölle.  

Elintavat vaikuttavat sairauksien kehittymiseen  

Suosituksista poikkeavat elintavat voivat johtaa lihavuuden kehittymiseen. Lihavuus on yhteydessä korkeampaan riskiin sairastua elintapasairauksiin kuten sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen. Tällä hetkellä lähes puolella suomalaisista naisista on ylipainoa tai lihavuutta.  

Lihavuuden yleistymisen myötä myös raskausdiabeteksen esiintyvyys on kaksinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa. Jo joka viides nainen sairastuu raskausdiabetekseen.  

Raskausdiabetes puolestaan kohottaa riskiä sikiön liikakasvuun sekä lapsen korkeaan syntymäpainoon, mikä voi johtaa ongelmiin synnytyksessä. Lisäksi raskausdiabeteksen on todettu kohottavan riskiä lapsen sokeriaineenvaihdunnan häiriöille sekä myöhemmälle ylipainolle ja lihavuudelle.  

Koska lihavuus ja suosituksista poikkeavat elintavat rasittavat sekä yksilön terveyttä että terveydenhuoltojärjestelmää, tulisi lihavuuden ja muiden elintapasairauksien ehkäiseminen aloittaa jo varhaisessa vaiheessa.  

Elintapamuutokset ovat kuitenkin haasteellisia toteuttaa, sillä ne vaativat huomattavaa sitoutumista ja motivaatiota. Esteitä uusien elintapojen omaksumiselle voivat olla esimerkiksi riittämätön tuki ja tiedon saanti, ajan puute sekä väsymys.  

Älypuhelinten terveyssovellukset ovat lupaava työkalu terveyttä edistävien elintapojen tukemiseen raskausaikana. Erilaisia terveyssovelluksia on kuluttajien saatavilla runsaasti, mutta niiden hyötyjä terveyttä edistävien elintapojen tukemisessa on tutkittu niukasti. 

Väitöstutkimukseni⁴ keskeisenä tavoitteena oli selvittää raskaana olevien naisten elintapatekijät suhteessa suosituksiin ja tunnistaa uusia menetelmiä terveyden edistämisen tueksi. Terveyssovelluksen hyötyjä raskausajan elintapojen parantamiseksi selvitin tutkimalla sovelluksen käytön sekä sen kautta annetun asiantuntijatiedon vaikutuksia raskaana olevien naisten elintapoihin.  

Vain puolet odottajista syö tarpeeksi kasviksia 

Jopa puolella suomalaisista raskaana olevista naisista ruokavalion ravitsemuslaatu eli ruokavalion koostumus suhteessa ravitsemussuosituksiin oli suosituksia heikompaa ja fyysinen aktiivisuus suositeltua vähäisempää. Tutkimukseen osallistuneista naisista vain noin puolet söi vihanneksia, hedelmiä ja marjoja vähintään viisi annosta päivässä (kuva 1).  

Vain kaksi kolmesta naisesta söi kasviksia päivittäin. Lisäksi kolmasosa naisista söi kalaa suositellut vähintään kaksi annosta viikossa ja valitsi vähärasvaisen tai rasvattoman maidon runsasrasvaisen vaihtoehdon sijaan.  

Lähes kaikki naiset käyttivät raskauden ajalle suositeltuja ravintolisiä eli D-vitamiini- ja foolihappolisää raskauden aikana, mutta vain noin puolet naisista käytti niitä suositelluin annoksin ja jopa kolmasosa käytti suositeltua suurempia annoksia.  

Ravintolisien käyttö selvitettiin kyselytutkimuksessa, jonka aineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella. Tutkimukseen osallistui 536 suomalaista raskaana olevaa naista. Aineisto sisältää vastaajien lähettämiä kuvia käyttämistään ravintolisistä sekä tarkat tiedot niiden annoksesta ja käyttöuseudesta, joiden avulla laskettiin vitamiinien ja kivennäisaineiden päivittäinen saanti ravintolisistä. 

Terveyssovellus voi motivoida liikkumaan  

Älypuhelimella käytetyn elintapojen kirjaamiseen tarkoitetun terveyssovelluksen käyttö raskauden aikana ei tutkimuksen mukaan edistänyt ruokavalion ravitsemuslaatua eikä suositeltavaan raskaudenaikaiseen painonnousutavoitteeseen pääsemistä.  

Sovelluksen käyttö saattaa kuitenkin motivoida raskaana olevia naisia fyysisen aktiivisuuden ylläpitämiseen raskauden edetessä. Löydös on mielenkiintoinen, sillä liikkuminen raskausaikana on yhdistetty esimerkiksi pienempään raskauskomplikaatioiden riskiin.  

Valtakunnallisesti toteutettuun tutkimukseen osallistui 1038 raskaana olevaa naista. Osallistujat saivat käyttöönsä terveyssovelluksen, johon heitä pyydettiin säännöllisesti raskauden ajan kirjaamaan elintapatekijöitä, kuten ravinto- ja liikuntatottumukset sekä paino. Osallistujien ruokavalion ravitsemuslaatu, fyysinen aktiivisuus ja paino selvitettiin alku- ja loppuraskaudessa sähköisin kyselylomakkein. 

Tutkimuksen tulokset mahdollistavat raskaana olevien naisten elintapaohjauksen kehittämisen siten, että se huomioi paremmin ruokavalion laadulliset haasteet ja tukee ravintolisien suositustenmukaista käyttöä raskauden aikana. Ravintolisien käytön selvittäminen neuvolassa on tärkeää, jotta ravintolisien liialliseen käyttöön voidaan tarvittaessa puuttua äidin ja sikiön terveyden turvaamiseksi.  

Tulokset voivat myös mahdollistaa uusien elintapamuutosten toteuttamista tukevien terveyssovellusten kehittämisen raskaana oleville naisille. Tukemalla terveyttä edistäviä elintapoja jo raskausaikana voidaan mahdollisesti ehkäistä sekä äidin että lapsen elintapasairauksien puhkeamista myöhemmin elämässä. 

Ella Koivuniemi väitteli Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta keväällä 2024. 

Viitteet: 

1. Valsta L ym. (toim.) 2018: Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2018. urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-238-3  

2. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2018: Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. 

3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019: Syödään yhdessä –ruokasuositukset lapsiperheille 2019. 

4. Koivuniemi E 2024: Lifestyle habits and novel means for dietary screening and health promotion in pregnant women and children. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9602-5