Aistinvarainen arviointi auttaa tuotekehityksessä 

Tunnetuin kuvailevista menetelmistä on kvantitatiivinen analyysi (Quantitative Descriptive Analysis, QDA), johon yleiset kuvailevat menetelmät (Generic Descriptive Analysis, GDA) perustuvat. Näiden menetelmien avulla voi ymmärtää, miten tuotteet eroavat toisistaan. 

Perinteisesti kuvailevassa menetelmässä käytetään noin kymmenestä koulutetusta arvioijasta koostuvaa raatia. Raati luo yhteisen sanaston, joka kuvaa arvioitavien tuotteiden aistittavia ominaisuuksia, kuten ulkonäkö-, maku-, haju- ja rakenneominaisuuksia. Ominaisuuksien määrittelyyn käytetään usein myös vertailunäytteitä. Yhteisen sanaston käyttö vaatii paljon harjoittelua. Koulutus on yleisen kuvailevan menetelmän työläin, mutta tärkein vaihe.  

Kun raati on valmis arviointiin, jäsenet arvioivat itsenäisesti kunkin ominaisuuden voimakkuutta, esimerkiksi ruisleivän makeutta. Asteikkona käytetään tyypillisesti jana-asteikkoa, joka on ankkuroitu sanallisesti ääripäistään ja usein myös vertailunäytteen avulla etukäteen määritellystä kohdasta.  

Voimakkuusarviointien perusteella saadaan selville kunkin ominaisuuden voimakkuus eri näytteissä. Tuotteiden aistittavien ominaisuuksien profiili voidaan esittää esimerkiksi hämähäkkikuviona (spider-plot) tai pylväinä ominaisuuksien voimakkuudesta laskettujen keskiarvojen mukaan.  

Koulutetun raadin ylläpitäminen, tuotesanastojen luominen ja harjoittelu ovat työvaiheita, joihin harvoilla yrityksillä on aikaa ja rahaa. Palvelua voi ostaa aistitutkimusta tekeviltä yrityksiltä tai tehdä yhteistyötä yliopistojen kanssa. Yritykset voivat hyödyntää myös nopeita kuvailevan menetelmiä, jotka ovat perinteisiä kuvailevia menetelmiä kevyempiä ja nopeampia tuotteiden ominaisuuksien profilointiin.  

Nopeat menetelmät CATA ja RATA 

Nopeita kuvailevia menetelmiä on useita, mutta tässä esittelemme niistä kaksi. Check all that apply eli CATA ja Rate all that apply eli RATA ovat menetelmiä, joita on käytetty hyvin tuloksin tuotteiden ominaisuuksien tunnistamiseen ja tuote-erojen analysoimiseen. Molempia menetelmiä voidaan käyttää myös ilman raadin koulutusta. CATA- ja RATA-menetelmät pohjautuvat ominaisuuslistoihin, jotka pitää luoda ennen arviointien toteuttamista. 

Arvioitavien ominaisuuksien luominen voidaan tehdä muutaman henkilön ryhmällä vertailemalla tutkittavia tuotteita. Mukaan kannattaa valita sanoja, joissa tutkittavat näytteet eroavat toisistaan, kuten perinteisiäkin kuvailevia menetelmiä käytettäessä. Sanojen tulee olla arvioijille selkeitä, ymmärrettäviä sekä tuoteryhmälle merkityksellisiä. Ne eivät saa olla keskenään päällekkäisiä.  

CATA-menetelmässä sama sanalista tarjotaan jokaiselle arvioitavalle tuotteelle ja arvioija valitsee, mitkä ominaisuudet kuvaavat tuotetta. Osallistujia tarvitaan moninkertaisesti enemmän kuin kuvailevassa menetelmässä, koska kukin vastaaja tekee arvioinnin vain yhden kerran. Tulokset lasketaan frekvensseinä eli kuinka monta kertaa kukin ominaisuus on valittu eri tuotteille. Tulokset voidaan esittää hämähäkkikuviona tai pylväinä.  

RATA-menetelmässä arvioija arvioi oman kokemuksensa perusteella, onko ominaisuutta havaittavissa arvioitavassa tuotteessa ja jos on, kuinka voimakkaana ominaisuuden kokee tuotteessa. RATA-arviointeja voi toteuttaa kuluttajaryhmän lisäksi myös arviointiin perehdytetyllä yrityksen sisäisellä raadilla. Silloin tarvitaan toistoarviointeja. 

Pikamenetelmien käytössä on huomioitava, että tulosten keruu on suhteellisen ketterää, mutta arvioinnin suunnittelu, ominaisuuslistojen muodostaminen ja tulosten tarkastelu täytyy tehdä huolellisesti ja niihin pitää varata aikaa. Omien ja kilpailijoiden tuotteiden aistinvaraisten ominaisuuksien kuvailu on palkitsevaa. Se auttaa tuotetuntemuksessa ja tuoteominaisuuksien kehittämisessä ja seurannassa.  

Lisätietoja: 

Ares G. ym. 2015. Comparison of sensory product profiles generated by trained assessors and consumers using CATA questions: Four case studies with complex and/or similar samples. Food Quality and Preference, 45, 75–86. doi.org/10.1016/j.foodqual.2015.05.007 

Giacalone D. ja Hedelund P 2016. Rate-all-that-apply (RATA) with semi-trained assessors: An investigation of the method reproducibility at assessor-, attribute- and panel-level. Food Quality and Preference, 51, 65–71. doi.org/10.1016/j.foodqual.2016.02.017