Yrityskummit auttavat pienyrittäjiä kehittämään liiketoimintaansa

Suomen Yrityskummit ry:n hallituksen puheenjohtaja Kaarlo Nurmiranta Oulusta kertoo, että yrityskummit ovat vapaaehtoistyöhön halukkaita, liiketoiminnan johtotehtävissä pitkään toimineita henkilöitä.

− Heiltä edellytetään liiketoimintaosaamista ja kykyä kommunikoida osaamisestaan, Nurmiranta tiivistää.

Suomen Yrityskummit -yhdistyksessä on noin 1 300 jäsentä, joista tuhat ottaa aktiivisesti vastaan kummitehtäviä. Yhdistys on perustettu 25 vuotta sitten. Tähän mennessä yrityskummeilla on ollut yli 10 000 asiakasta.

− Pääsääntöisesti tarvitaan liiketoiminnan yleisosaajia; kummitoiminta on toimialariippumatonta. Myynti- ja markkinointiosaaminen dominoivat. Kansainvälistyminen on iso aihe, mutta kummitoiminnassa se koskee rajattua joukkoa. Kummikohteena ovat yleensä yksinyrittäjät tai mikroyritykset tai pienemmät pk-yritykset, Nurmiranta sanoo.

Kummisuhteet ovat luottamuksellisia ja täysin asiakaskohtaisia, ja niiden kesto ja muoto määrittyvät yrityskummin ja mentoroitavan kesken.

− Eniten yrityskummitoimintaa on isoissa kaupungeissa ja maakunnissa, mutta toiminta on hyvin sitoutunutta kaikkialla. Olen kiertänyt maakuntia ja ilahtunut, että toiminta on vahvaa kaikissa maakunnissa, Nurmiranta toteaa.

Nurmiranta aloitti Suomen Yrityskummit ry:n puheenjohtajana vuoden 2019 alussa. Taustaltaan hän on yrittäjä ja yritysjohtaja, joka on tehnyt pitkän uran teknologiateollisuudessa. Hän on toiminut yrityskummina ja aluekummina Pohjois-Pohjanmaalla.

Yrityskummitoimintaa 21 maakunnassa

Pääkaupunkiseudun aluekummilla, ekonomi Peter Schulmanilla on vahva liiketoiminta- ja markkinointitausta. Hän on työskennellyt muun muassa Kraft Foods Finlandin ja Estrellan toimitusjohtajana sekä pitkään mainosalalla. Hän on vastannut myös Itä-Uudenmaan yrityskummitoiminnasta ja toiminut Suomen Yrityskummit ry:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2016−2018.

Schulman jäi eläkkeelle vuodenvaihteessa 2009−2010 ja on siitä saakka toiminut yrityskummina.

− Tuttava pyysi mukaan yrityskummitoimintaan. Se on yksi tapa saada mielekästä ja hyödyllistä tekemistä. Tällä hetkellä olen kahden yrittäjän kummi, Schulman kertoo.

Hän muistuttaa, että vuonna 1994 perustettu Suomen Yrityskummit on vapaaehtoisjärjestö, jonka juuret johtavat Asikkalaan. Silloinen kunnanjohtaja pyysi yritystaustaisia kesäasukkaita auttamaan paikallisia yrittäjiä. Pikkuhiljaa toiminta laajeni muihin kuntiin, vetovastuu siirtyi kunnilta yrityskummeille ja muuttui maakuntakohtaiseksi.

Suomen Yrityskummit ry:n alla toimii 21 maakunnallista yrityskummiverkostoa. Maakuntaverkostojen yhteistyökumppaneina on muun muassa kuntien elinkeinoyhtiöitä ja yrittäjäjärjestöjä, ja aluekoordinaattori ja -kummi vastaavat toiminnan organisoinnista.

− Yrityskummipalvelu on yrityksille maksutonta, ja sitä antavat liikkeenjohdollisesti kokeneet kummit. He ovat yrittäjän sparraajia ja mentoreita. Pääosin yrittäjät ovat yksinyrittäjiä, jotka kaipaavat ulkopuolista näkemystä yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen, mutta yrityksen pyörittäminen ja päätöksenteko kuuluvat yrittäjälle, Peter Schulman tarkentaa.

Yrityskummi ja yrittäjä tekevät yhteistyösopimuksen, jossa kerrotaan, että yrityskummisuhde on maksuton ja luottamuksellinen.

Maksuton yrityskummi kiinnostaa yrittäjiä

Yrityskummia haetaan sähköisellä lomakkeella, jonka aluekummi käsittelee ja etsii alueeltaan sopivan yrityskummin. Helsingin seudulla yrityskummeja on noin 60, joista aluekummi etsii sopivan yrityskummin. Pelkästään pääkaupunkiseudulla yli 200 yrittäjää hakee yrityskummia vuosittain.

− Liiketoiminnallisesti kokenut yrityskummi osaa auttaa ratkaisemaan bisnekseen liittyvissä asioissa ja tulkitsemaan taseita ja tuloslaskelmia. Myös pehmeät muuttujat ovat tärkeitä. Johtajalla on tapana ryhtyä johtamaan, mutta se ei ole yrityskummin tehtävä. Keinoja ovat kuuntelu ja aito kiinnostus. Hyvä yrityskummi on aktiivinen kuuntelija, joka osaa kysyä ja lähestyä yrittäjää pedagogisesti niin, että hän kasvaa itse rooliinsa, Schulman tähdentää.

Kun yrityskummi rekrytoidaan, yrityskummitiimi haastattelee hakijat. Uusille yrityskummeille pidetään ensin perehdytystilaisuus, ja uusi kummi voi saada kokeneen kummin tutoriksi. Pari kertaa vuodessa pidetään yrityskummiakatemia, johon osallistuu yrityskummeja eri puolilta maata.

Vuosittain tehdään valtakunnallinen asiakaskysely, joissa selvitetään, ovatko yrittäjät olleet tyytyväisiä saamaansa yrityskummiapuun.

− Palaute on ollut erittäin positiivista. Aluekummien tehtävänä on poimia ne tapaukset, joissa yrittäjä on pettynyt yrityskummitoimintaan ja selvittää sen syy, Schulman kertoo.

Yrityskummitoimintaa rahoitetaan yhteisöjäsenmaksuilla, työ- ja elinkeinoministeriön budjettivaroista sekä Yksityisyrittäjien säätiön avustuksilla.

Yrityskummi kuuntelee ja keskustelee

Kymmenisen vuotta yrityskummina Pirkanmaalla työskennellyt diplomi-insinööri Aimo Jussila määrittelee hyvän yrityskummin ominaisuuksiksi kuuntelu- ja keskustelutaidon. Jussilalla on useamman vuosikymmenen kokemus leipomoalan laatu-, tuotanto-, tuotekehitys-, markkinointi- ja liikkeenjohtotehtävistä, joista kertynyttä osaamista hän haluaa siirtää uudelle yrittäjäpolvelle vapaaehtoisena yrityskummina.

− Hyvä yrityskummi antaa ratkaisuvaihtoehdon tai -ehtoja, mutta ymmärtää, että yrittäjä tekee lopullisen päätöksen. Hänellä on hyvä verkosto, josta löytyy tarvittaessa lisää maksullista tai maksutonta asiantuntemusta, hän tähdentää.

Jussilan kummiyritykset ovat olleet pääosin toimintaansa aloittelevia startup- ja mikroyrityksiä, jotka työllistävät yrittäjän tai hänen lisäkseen muutaman henkilön. Tyypillisesti yrityskummisuhde kestää vuodesta kolmeen vuoteen.

− Hyvä mentoroitava on motivoitunut sekä yritystoiminnastaan että kummitoiminnasta. Häneltä löytyy kaiken kiireen ja stressin keskellä aikaa istua alas ja tehdä ne pikku kotityöt, joista sovitaan. Hän ottaa myös muita organisaatiostaan mukaan, Jussila kertoo.

Perusasiat samoja alasta riippumatta

Tavallisimmin Jussilalla on kerralla 1−3 kummiyritystä, joiden edustajaa tai edustajia hän tapaa yleensä kuukausittain. Näissä tapaamisissa keskustellaan eri teemoista, mutta lisäksi soitellaan ja viestitellään tarpeen mukaan.

Tapaamisissa puntaroidaan muun muassa, miten saada lisää myyntiä, tehostaa toimintaa ja hallita ajankäyttöä sekä mistä saa rahoitusta toiminnan kehittämiseen ja investointeihin sekä löytää asiantuntija-apua ja sopivia työntekijöitä.

− Kummitoiminnan perusero konsultointiin on se, ettei kirjallista selvitystyötä ja raportointia juurikaan tehdä, vaan ne tiedot ja näkemykset jaetaan, joita korvien välistä löytyy, Jussila täsmentää.

Hänen mukaansa monet perusasiat ovat yritystoiminnassa ”luonnonlakeja”, jotka toimivat aika samalla tavalla alasta riippumatta. Yrityskummi voi olla toiselta alalta, kunhan hänellä on antaa yrittäjälle täydentävää osaamista.

− On myös itselle freesiä perehtyä uudentyyppiseen toimialaan. Toki suuri osa omista kummiyrityksistäni on ollut elintarvike- ja kahvila-ravintola-aloilta sekä niiden tavaran- tai palveluntuottajilta. Toisaalta esimerkiksi IT-yritykset ja verkkokauppa olisivat aika vieraita kokemustaustalleni, Jussila arvioi.

Pirkanmaalla 200 yrityskummia

Uusi kummi saa alueyhdistykseltään yrityskummikoulutuksen. Pirkanmaalla järjestetään lisäksi 2−4 kertaa vuodessa tapaaminen, jossa on ulkopuolisia asiantuntijoita kertomassa eri teemoista. Kummi voi osallistua myös kattojärjestön, Suomen Yrityskummien, koulutuksiin.

− Pirkanmaalla merkittävä panostus on Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen yritysneuvojan erityisammattitutkinto. Puolitoistavuotisen kurssin on suorittanut 25 kummia, ja nyt on toinen kurssi meneillään, itsekin kurssin suorittanut Aimo Jussila kiittää.

Kummien klinikkatoimintaan hän on osallistunut kahden, kolmen kuukauden välein. Yrityskummeista apua hakeva yrittäjä esittelee yritysideansa tai liiketoimintamallinsa ja kehittämistarpeensa parin tunnin palaverissa, jossa on läsnä 3−4 kummia. Yrittäjä saa klinikkatapaamisissa näkemyksiä siitä, miten yritystoimintaa voisi kummien mielestä viedä eteenpäin.

− Jos yrittäjä kokee, että joku kummeista on passeli juuri hänelle, tehdään kummisopimus, ja yhteistyö alkaa. Myös uusi klinikka myöhemmässä vaiheessa on mahdollista. Jos yritys ei koe tätä toimintaa itselleen tarpeelliseksi ainakaan juuri sillä hetkellä, sekin sopii. Usein pelkkä klinikkakin auttaa yrittäjää eteenpäin.

Pirkanmaan Yrityskummit ry on Suomen suurin ja monella mittarilla aktiivisin alueyhdistys. Maakunnassa on parisen sataa yrityskummia, joista noin 80 toimii aktiivisemmin. Klinikoita järjestetään keskimäärin 150 vuodessa, ja varsinaisia kummiyrityksiä on yli 130.

− On ollut suuri ilo olla mukana tässä palveluorganisaatiossa, Aimo Jussila toteaa.