Materiaalikatselmointi pureutuu kannattavuuteen

Pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten materiaalitehokkuuden vuotuinen säästöpotentiaali on keskimäärin 600 000 euroa.

Materiaalikatselmuksia on tehty vuodesta 2013 lähtien, ja niistä alkaa olla laajaa näyttöä säästöpotentiaalista, hyvistä käytänteistä ja keinoista pienentää ympäristökuormaa.  

Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy on tuotteistanut materiaalikatselmuksen. Pätevöityneet, ulkopuoliset konsultit tekevät materiaalikatselmuksen ja yritys saa tukea Business Finlandilta katselmoinnin tekoon. Rahoitus kattaa puolet katselmuksen kustannuksista, jopa 15 000 euroa/katselmus.   

Käytännössä materiaalikatselmointia varten valitaan sopivan kokoinen kokonaisuus, esimerkiksi tietty tuotantolinja, tuote tai valmistusyksikkö. Projektiin käytetään kolmesta viiteen kuukautta. Ensin paneudutaan tiedon keruuseen.  

– Yrityksillä on usein paljon tietoa saatavilla, tosin monesta eri lähteestä ja eri muodoissa. Kenttätyönä hankitaan lisää tietoa materiaalivirroista ja niihin liittyvistä kustannuksista taselaskentaa varten, kertoo myyntipäällikkö Riina Brade Elomatic Oy:stä.  

Valmistavalla yrityksellä on paras tuntemus toiminnastaan, ja malliin kuuluukin yhteinen ideointityöpaja.  

– Siihen valmistaudutaan mallintamalla toimintaa, jäsennetään sitä, missä syntyy eniten hävikkiä ja hukkaa, ja lasketaan eri virtojen kustannusvaikutuksia. Tällöin todelliset kustannukset eri materiaalivirroille saadaan tärkeysjärjestykseen ja parannustoimenpideideat voidaan työpajassa kohdistaa tehokkaasti juuri oikeisiin kohtiin prosessia, Brade taustoittaa. 

Työpajan jälkeen konsultit vetävät ehdotuksia yhteen ja etsivät järkevimpiä kehityskohteita, laskevat säästöpotentiaaleja.  

– Tuloksien esittely avaa yritysjohdon silmät, kun he konkreettisesti pääsevät näkemään, miten kilot ja tonnit on arvotettu euroiksi. Jatkossa ei tarvita enää huutoäänestyksiä siinä, mihin kehityspanostukset kohdennetaan. Perinteisestihän tuotekehitys-, tuotanto-, kunnossapito- ja tehtaanjohtaja ovat olleet erimielisiä siitä, mikä on tärkein investointikohde, Brade hieman vitsailee.  

Katselmoinnin valmistuessa johdon on helppo sitoutua kehitysehdotusten toimeenpanoon, sillä yleensä ne eivät edes vaadi suuria investointeja. Tukien jälkeen yritykselle jää 10 000–15 000 euroa maksettavaksi katselmoinnista, mutta kehitysehdotusten tuoma säästöpotentiaali on moninkertainen, elintarvikealan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä keskimäärin 600 000 euroa vuosittain, yleisesti noin kolme prosenttia liikevaihdosta.  

Kustannusten laskenta ja hyödyt 

Mitä vähemmän katselmusta tehdessä täytyy tehdä oletuksia, sitä todenmukaisemmat tulokset saadaan. Jätehuollon kustannukset on näkyvä ”hukan” kustannus, mutta tuotteen valmistukseen sitoutuu muutakin: raaka-aineita, työvoimaa, energiaa, prosessiin liittyviä kuluja, käsittely- ja varastointikuluja, tilakustannuksia, kuljetusta ja esimerkiksi ”ylilaatua”.  

– Mallissa sovelletaan materiaalivirtojen kustannusanalyysiin standardia ISO 14051, ja tulokset raportoidaan Sankey-materiaalivirtakuvaajaa hyödyntäen. Mitä paksumpi viiva kaaviodiagrammissa, sitä enemmän siihen kohtaan valmistusta sitoutuu kustannuksia, Brade tarkentaa.  

Arvotettu materiaalitaselaskenta auttaa tunnistamaan tuotantoprosessista vaiheet, joissa voidaan vähentää materiaalien käyttöä, logistiikkaa, ”turhaa” työtä, syntyvän jätteen määrää ja ympäristöhaittoja. Tulokset ovat konkreettisia toimenpide-ehdotuksia säästöjen toteuttamiseksi, tuotantotehokkuuden parantamiseksi. Tehostaminen ei materiaalikatselmoinneissa aina aiheuta painetta mittaviin investointeihin, vaan toimintatapojen ja tuotannon ohjauksen päivityksillä tai yksinkertaisesti tiedonkulkua parantamalla saadaan tehostamista aikaiseksi, tosin näiden suhteen säästöpotentiaalin arviointi ei ole helppoa. 

– Mallissa päästään katsomaan myös eteenpäin, tavoitteiden asettamiseen, kenties havaintoja tuotekehitykseen: miten tuote lähtökohtaisesti tehtäisiin järkevämmin. Se voi vaatia teknologiainvestointia, ja pitkässä juoksussa nykyisestä eroava toimintatapa voisi olla parempi.  

Mallissa huomioidaan kohteen kaikki materiaalivirrat ja tukihakemuksessa on perusteltava, jos jotain merkittävää halutaan jättää katselmoinnin ulkopuolelle.  

– On kuitenkin mahdollista tarkastella rajatumpaa kohdetta, esimerkiksi tiettyä osaprosessia, osastoa tai eri tuoteryhmien välisiä kustannuseroja.  

Tuloksia kannattaa hyödyntää myös yritysten kestävyys- ja vastuullisuusraportoinneissa. Mallissa arvioidaan toimenpiteiden ympäristöhyötyjä, esimerkiksi vaikutuksia ilmapäästöihin, jäteveden laatuun, jätteen laatuun ja luonnonvarojen käyttöön, mutta vielä hyvin karkealla, yleisellä tasolla.   

– Mallin parannusehdotusten ympäristöhyötyjen ja -vaikutusten arviointia pitäisi tämän osalta kehittää. Merkityksellisimpien parantamistoimien ympäristöhyötyjen suuruusluokka ja toimenpiteiden vaikuttavuus kaikkiaan tulisi avata vastuullisia sijoittajia puhuttelevalla tavalla, Brade katsoo eteenpäin.   



Parhaat käytännöt jakoon 

Materiaalikatselmuksissa ehdotetut parannustoimenpiteet ovat usein sellaisia, jotka eivät vaadi yritykseltä laiteinvestointeja.  

Elintarviketuotannossa tyypillisiä toimia ovat:  

  • Parempi varaston hallinta. 
  • Kommunikoinnin lisääminen myynnin ja tuotannon välillä, jolloin vältetään liikatuotantoa ja palautuksia. 
  • Henkilöstön parempi perehdyttäminen. 
  • Tiedon lisääminen hukan vaikutuksista. 
  • Raaka-aineen vaihtelun huomioiminen reseptiikassa. 
  • Tarkempi mittaaminen, joilla vältetään tuotteiden liikapainoa ja sekundan muodostumista. 
  • Pakkaamisen ja pakkausmateriaalin määrän optimointi. 
  • Syntyneelle hukalle voidaan löytää käyttökohteita. 

johtava asiantuntija  
Ilkka Hippinen 
Motiva Oy 


Biokaasulaitos sai alkunsa materiaalikatselmuksesta 

Envitecpolis Oy:n perehtyi Oy Soya Ab:n materiaalivirtoihin ja materiaalikatselmus valmistui vuonna 2017.  

Tärkeimmät löydökset liittyivät hävikkiin: raaka-aineiden käytön vähentämiseen, prosessin optimoimiseen, ylipakkaamiseen ja jätteen käsittelyyn. Yrityksen säästöpotentiaaliksi arvioitiin 224 000 € eli noin 11 prosenttia silloisesta liikevaihdosta. Silloin suunniteltiin kokonaan uutta tehdasta viiden vuoden päähän.  

– Yksi jätteenkäsittelyn kehitysehdotuksista oli biokaasulaitoksen rakentaminen. Pitkien pohdintojen jälkeen siihen päätettiin investoida ja nyt se valmistuu yhteistyökumppanin kanssa rakentaen keväällä 2022, kertoo toimitusjohtaja Jouko Riihimäki

Tofun valmistuksessa syntyy suuria määriä soijapavun kuituaineista, ja yrityksen liikevaihto on kaksinkertaistunut vuodesta 2016. Kuitumassa meni alkuun rehuksi, nykyisin Lohjalle biokaasulaitokseen, mutta nyt on tarvetta omalle biokaasulaitokselle. Riihimäki kertoo, että materiaalikatselmus sysäsi yrityksen jatkuvan parantamisen kierteeseen. Tuotannon optimoinnissa on otettu käyttöön ajantasaisia, päivittyviä mittareita, ja johtamistapa on kääntynyt arvioperustaisesta tietoperustaiseksi.   

– Parasta on, että emme tarvitsekaan nyt uutta tehdasta, vaan olemme onnistuneet skaalaamaan toimintaa aiemmissa tiloissa ja laitteita hyödyntäen, Riihimäki summaa.