Pääkaupunkiseudun ruokapaikoissa syntyy vuosittain ruokahävikkiä 37 miljoonan annoksen edestä

Raportissa arvioidaan pääkaupunkiseudun ravitsemispalveluiden elintarvikejätteen ja ruokahävikin määriä ja tyyppiä. Pääkaupunkiseudulla on yhteensä reilut 6000 ravitsemispalveluiden toimipaikkaa, joista julkisen sektorin palveluita, kuten koulujen, päiväkotien, hoitolaitosten ja sairaaloiden ruokapaikkoja on noin 2500 ja yksityisiä toimipaikkoja, kuten ravintoloita, kahviloita ja henkilöstöravintoloita on reilut 3500.

Päähuomiot raportista:

• Ruokahävikkiä syntyy erilaisissa ravitsemispalveluissa koko pääkaupunkiseudulla, eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, noin 18,5 miljoonaa kiloa. Yhtä pääkaupunkiseudun asukasta kohden ruokahävikkiä syntyy siis noin 15,4 kiloa vuosittain.
• Pääkaupunkiseudun kaupungeista suurin osa kaikesta ruokahävikistä syntyy Helsingissä, jossa myös ravitsemispalveluiden toimipaikkoja on eniten. Vantaan ja Espoon ravitsemispalveluissa ruokahävikkiä syntyy pistemäisesti alueellisissa “hotspoteissa”, kuten suurissa ostoskeskuksissa tai sairaaloissa.
• Jos syntynyt ruokahävikkimäärä kokonaisuudessaan jaetaan puolen kilon ravintolaruoka-annoksiksi, joutuu pääkaupunkiseudulla hävikkiin noin 37 miljoonaa annosta vuodessa. Tämä tarkoittaa noin 30 annosta asukasta kohti vuosittain.
• Suurin osa ruokahävikistä, noin 9,6 miljoonaa kiloa vuodessa, on tarjoiluhävikkiä. Tarjoiluhävikki on linjastoon jäänyttä tai linjastoa varten valmistettua ruokaa. Toiseksi eniten syntyy lautastähdettä, noin 7,2 miljoonaa kiloa. Keittiöhävikkiä syntyy noin 1,7 miljoonaa kiloa.
• Jos kaikki ylivalmistettu tarjoiluhävikki pystyttäisiin uudelleenjakamaan, voitaisiin tarjota yhteensä noin 20 miljoonaa annosta ruokaa tarvitseville. Tämä tarkoittaisi noin 53 000 annosta joka päivä. Ruoka-annos voitaisiin tarjota siis yhtä monelle ihmiselle kuin Punavuoressa, Herttoniemessä ja Viikissä on yhteensä asukkaita.
• Suurin osuus pääkaupunkiseudun ravitsemispalveluiden ruokahävikistä syntyy alueen noin 2000 ravintolassa. Ravintoloiden tuottama 7,9 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä on noin 40 % kaikesta alueen ravitsemispalveluiden ruokahävikistä.

Malli ruokahävikin seurantaan

Ruokahävikin alueellinen mittaus ja seuranta mahdollistavat oikeiden vähentämistoimien käyttöön ottamisen.

“Kun nähdään mistä ja missä vaiheessa hävikkiä alueella syntyy, voidaan kokeilla parhaiten toimivia uusiakin käytäntöjä. Linjastosta tarjottaessa ruokaa jää yleensä aina jonkin verran yli, ja silloin ylijääneen ruoan uudelleenjakaminen on keino saada ruoka käyttöön”, kertoo erikoistutkija Kirsi Silvennoinen Lukesta.  

Ruokahävikin vähenemisestä hyötyvät niin yritykset kuin kunnatkin. “Hävikki aiheuttaa taloudellisia menetyksiä ja turhaa työtä. Ruoan uudelleenjakaminen vähentää hävikkiä ja lisää samalla alueen asukkaiden ja avunsaajien ravitsemusta”, jatkaa Silvennoinen.

Luke kehittää mallia maanlaajuiseen elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantaan. Nyt julkaistun raportin tulokset ovat lähtökohta mallin kehitykselle ja tilannekuvan luomiselle pääkaupunkiseudulla. Mallin avulla pystytään seuraamaan ruokahävikin muodostumista paikallisten mittausten ja saatavilla olevien tilastotietojen avulla. Sitä voidaan käyttää ravitsemispalveluiden ja kuntien lisäksi hyvinvointialueilla, järjestöissä tai koulutuksessa ruokapalveluiden toimialan kestävyystavoitteisiin pääsemiseksi.

Tutustu raporttiin täällä.
Raportti on tehty osana Food Waste Ecosystem -hanketta.