Elintarviketieteiden uusi maisteriohjelma on käynnistynyt Helsingin yliopistossa

Elintarviketieteiden maisteriohjelmaan on valittu hakemusten perusteella ensimmäiset opiskelijat. Lisäksi osa aiemmin aloittaneista tulee siirtymään uuteen maisteriohjelmaan.

Elintarviketieteiden maisterin tutkinnossa voi suuntautua elintarvikekemiaan, elintarviketeknologiaan, liha-, maito- tai viljatieteen ja -teknologian opinkokonaisuuteen. Opintoja voi täydentää esimerkiksi elintarvikkeiden tuotekehityksen, turvallisuuden tai ruokaketjun kestävän kehityksen opinnoilla.

Maisteriksi voi valmistua myös esimerkiksi yhdistämällä elintarvikekemian ja viljatieteen ja -teknologian opintoja. Kaikille yhteiset opinnot liittyvät elintarvikkeiden rakenteeseen ja prosessointiin. Valinnaiset opinnot voivat sisältää kursseja muissa tiedekunnissa tai korkeakouluissa. Ulkomaista opiskelujaksoa suositellaan osaksi opintoja.

FOOD-maisteriohjelman opiskelijat (noin 60) ovat pääosin elintarviketieteiden kandidaatteja, mutta myös molekyylibiotieteiden kandidaatteja hyväksytään vuosittain enintään kymmenen. Tämän lisäksi ohjelmaan voivat hakea muut joko kotimaassa tai ulkomailla soveltuvan kandidaatin tutkinnon suorittaneet ja ammattikorkeakoulusta valmistuneet. Hakuaika alkaa joulukuussa ja päättyy 12.1.2018. Sisäänotto on enintään 20. Jos kandidaatin tutkinto ei sisällä elintarviketieteen opintoja, opiskelijan tulee suorittaa elintarviketieteen perusopinnoja.

Elintarvikekemian ja elintarviketeknologioiden opinnot

Elintarvikekemian opintokokonaisuudessa korostuu ruuan ainesosien kemian, analytiikan ja reaktioiden merkitys, mikä on olennaista elintarvikkeiden laadun, turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi. Valinnaisissa opinnoissa voi perehtyä analyyttisiin menetelmiin, tutkimuksen tekoon ja koesuunnitteluun tai syventää osaamista bioaktiivisista aineista tai kemiallisista vaaratekijöistä. Opetus toteutetaan osin yhteistyössä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kemian opettajien kanssa. Valmistuneiden maistereiden mukaan esimerkiksi massaspektrometrian osaaminen on eduksi analytiikkaan tai tutkimukseen liittyvässä työnhaussa.

Elintarviketeknologian opinnoissa pakollisia kursseja ovat ekstruusiotekniikka, pakkausteknologian luennot ja elintarvikkeiden rakenteen analytiikkaan liittyvät harjoitustyöt. Valinnaisiksi opinnoiksi on tarjolla kursseja esimerkiksi uusista prosessimenetelmistä tai substanssiosaamista viljan, lihan tai maidon prosessoinnista. Myös harjoittelu alan teollisuudessa on suositeltavaa. Opiskelijat voivat hakea myös vuonna 2018 ensimmäisen kerran järjestettävälle kurssille Food Solutions Master Class (15 opintopistettä), jossa EIT Food -verkostossa tehdään elintarvikkeiden kehitystyötä kansainvälisenä projektityönä yhteistyössä elintarviketeollisuuden kanssa.

Elintarviketieteiden opiskelijat sisällyttävät halukkaasti maisteriopintoihinsa sekä pakkausteknologian että aistinvaraisen arvioinnin kursseja. Aiheita opinnäytetöihin on tarjolla sekä tutkijoiden hankkeissa, että yhteistöinä elintarviketeollisuuden kanssa. Maisteriksi valmistuneiden vinkkinä onkin kuultu, että aistinvaraisen arvioinnin osaamista arvostetaan työnhaussa.

Lihatieteen ja -teknologian opiskelijan tulee tuntea lihan rakenne ja laatu sekä lihan ja lihatuotteiden prosessoinnin menetelmät. Valinnaisina opintoina voivat olla esimerkiksi anatomian ja fysiologian perusteet tai elintarvikehygienian kursseja. Opetuksen yhteistyötä koskien alan prosessointiosaamista on tarkoitus jatkaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa.

Maidon mikrobiologia ja (bio)kemia sekä maitotuotteiden valmistuksen perusprosesseihin perehtymien ovat keskeistä maitotieteen ja -teknologian opintokokonaisuudessa. Osastolla on koemeijeri käytännön opetusta varten. Valinnaisina opintoina on tarjolla esimerkiksi fermentointiin ja entsyymiteknologiaan sekä elintarviketurvallisuuteen perehdyttäviä kursseja. Maitoteknologiaan erikoistuneita maistereita on valmistunut vuosittain keskimäärin 5−7.

Viljatieteiden ja -teknologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kasviperäisten raaka-aineiden teknologiaa ja ravitsemuksellisia ominaisuuksia ja tuntee alan prosessoinnin menetelmät. Opetuksen lähtökohtana on muidenkin elintarviketieteiden opiskelijoiden suosima kurssi viljan ja palkokasvien funktionaalisista ainesosista. Muita pakollisia opintoja ovat kurssit viljasadon laadusta ja viljan prosessoinnista ja sekä luennot että laboratorioharjoitukset koskien viljan ja palkokasvien teknologisia analyysimenetelmiä. Fermentointi ja entsyymiteknologia, vitamiinit ja muut bioaktiiviset aineet tai koesuunnittelu voivat olla soveltuvia valinnaisia opintoja.

Lisätietoja:
Elintarviketieteiden maisteriohjelma: helsinki.fi/en/programmes/master/food-sciences
Tuoreimpia uutisia elintarviketeknologian tutkimusryhmän toiminnasta: helsinki.fi/food-materials-science

Ravitsemustieteen opinnot Helsingissä

Ravitsemustiede on ollut ylivoimaisesti suosituin hakukohde Viikin koulutustarjonnassa. Hakupaine on ollut suuri, sillä sadoista hakijoista vain 15 on saanut opiskelupaikan. Yliopiston pyrkimys suurempiin kokonaisuuksiin on kuitenkin johtanut siihen, että vuoden 2020 jälkeen ravitsemustiedettä ei enää opeteta pääaineena.

Syksyllä 2018 alkaa uusi Ihmisen ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriohjelma, joka on maatalous-metsätieteellisen, käyttäytymistieteellisen ja valtiotieteellisen tiedekunnan yhteinen, monikielinen koulutusohjelma. Siihen otetaan 40 opiskelijaa, jotka valmistuvat filosofian maistereiksi (FM).

Ohjelmassa voi suuntautua ravitsemusfysiologiaan, kansanravitsemukseen ja ruokapalveluihin tai ruokakäyttäytymiseen. Ravitsemustieteestä kiinnostuneiden opiskelijoiden tulisi hakeutua ensin joko elintarviketieteiden tai molekyylibiotieteiden kandidaattiohjelmiin, joista on pääsy Ihmisen ravitsemuksen ja ruokakäyttäytymisen maisteriohjelmaan.

Opiskelupaikan saamisen kriteereinä on muun muassa opintomenestys sovituilla kandidaattitason ravitsemustieteen kursseilla. Maisteriohjelmaan voivat hakea muut soveltuvan kandidaattitutkinnon suorittaneet opiskelijat 12.1.2018 mennessä.

Lisätietoja:
professori Mikael Fogelholm
mikael.fogelholm(at)helsinki.fi

Elintarvikkeisiin liittyvä opetus ja tutkimus Eläinlääketieteellisessä

Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla tehdään laaja-alaisesti tutkimusta elintarviketurvallisuuden ja -laadun parissa sekä annetaan tähän liittyvää opetusta. Kaikki eläinlääketieteen opiskelijat suorittavat nämä opinnot. Eläinlääketieteeseen otetaan 70 opiskelijaa vuosittain.

Osaston oppiaineita ovat elintarvikehygienia, lihantarkastus ja teurastamohygienia, elintarvike- ja ympäristötoksikologia, ympäristöterveys sisältäen elintarvike- ja ympäristövirologian sekä ympäristöterveydenhuollon valvonta, johon kuuluu olennaisena osana elintarvikevalvonnan opetus.

Opetus perustuu koko elintarvikeketjun käsittävään pellolta pöytään -ajatteluun ja nivoutuu tiiviisti muuhun eläinlääketieteen opetukseen.

Lisätietoja:
mari.nevas(at)helsinki.fi
helsinki.fi/fi/elainlaaketieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/elintarvikehygienian-ja-ymparistoterveyden-osasto

Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma

Ruoka, kulutus, liiketoiminnan johtaminen, yrittäjyys ja markkinointi ovat maisteriohjelman kulmakiviä. Opintojen aikana kertyy liiketoiminta-, kulutus- ja markkinointiosaamista sekä yrittäjyysvalmiuksia ja liiketaloustieteen hallintaan keskeiset käsitteet ja teoriat. Ohjelman aikana opitaan käyttämään liiketoiminnan johtamiseen ja markkinointiin liittyviä työkaluja ja ymmärretään kulutustutkimuksen teorioita, kulutusyhteiskuntaa ja kuluttajuutta.

Ohjelmasta valmistuu elintarviketieteiden maistereita (ETM) sekä maatalous- ja metsätieteiden maistereita (MMM) riippuen aiemmin suoritetusta tutkinnosta ja opintojen sisällöstä.

Lisätietoja:
minna.autio(at)helsinki.fi
helsinki.fi/fi/programmes/maisteri/elintarviketalouden-ja-kulutuksen-maisteriohjelma

Elintarvikealan opetus osana ravitsemustiedettä Kuopiossa

Itä-Suomen yliopiston Terveystieteiden tiedekunnassa valitaan useiden satojen hakijoiden joukosta ravitsemustieteen pääaineeseen 30 opiskelijaa vuosittain tavoitteenaan terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinto. Tutkintorakenne koostuu maisterivaiheessa 30 opintopisteen laajuisista moduuleista, joista elintarvikepainotteisia vaihtoehtoja ovat Elintarvikkeiden laatu ja tuotekehitys sekä Elintarviketutkimus. Kaksi harjoittelujaksoa ja pro gradu -työ vahvistavat osaltaan elintarvikeosaamista.

Uratoiveiden mukaisesti opiskelija voi valita lisäksi esimerkiksi gerontologian, urheiluravitsemuksen tai kansainvälisiä opintoja. Elintarvikeopinnot valinneet opiskelijat ovat sijoittuneet erinomaisesti erityisesti tuotekehityksen ja laadunvalvonnan työtehtäviin elintarviketeollisuudessa.

Lisätietoja:
jenni.korhonen(at)uef.fi
uef.fi/web/kttravi/kandidaattitutkinto

Elintarvikekemiaa ja -kehitystä Turun yliopistossa

Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa hyväksytään Biokemian ohjelmaan 42 opiskelijaa ja Biotekniikkaan 15 opiskelijaa vuosittain. He valmistuvat luonnontieteiden tai tekniikan kandidaateiksi.

Kandidaatin ohjelmissa on mukana elintarvikeopintoja ja maisterivaiheessa voi valita suuntautumisen elintarvikealalle. Luonnontieteiden kandidaateille on Elintarvikekemian maisteriohjelma (FM) ja tekniikan kandidaateille kansainvälinen Elintarvikekehityksen maisteriohjelma (DI). Kumpaankin maisteriohjelmaan voi hakeutua myös soveltuvalla tutkinnolla.

Lisätietoja:
oskar.laaksonen(at)utu.fi
utu.fi/fi/yksikot/sci/yksikot/biokemia/laitos/ekem