Aistinvarainen ja kuluttajatutkimus vahvistuu Afrikassa

Afrikka loisti pitkään poissaolollaan aistinvaraisen tutkimuksen kirjallisuudesta ja kongresseista. Tieteenalan kasvu, nopeat tietoliikenneyhteydet, lisääntynyt kiinnostus globaaliin etelään ja tutkijoiden aktiivisuus ovat vauhdittaneet kiinnittymistä tieteelliseen yhteisöön.  

Aistinvaraisen tutkimuksen periaatteet ja käytännöt ovat löytäneet nopeimmin tiensä Etelä-Afrikkaan, jolla on tiiviit kulttuuriset yhteydet läntiseen maailmaan. Esimerkiksi Ghanassa alan kehitys perustuu opetuksesta vastaavan yliopistonlehtorin opintoihin ja työuraan Englannissa ja Australiassa. Useat Saharan eteläpuolisten maiden asiantuntijat ovat opiskelleet Pretoriassa. Tuotetutkimus on yleistä, kuluttajatutkimus vasta nostaa päätään. 

Afrikan ainoa aistinvaraisen tutkimuksen professuuri on Pretorian yliopistossa Etelä-Afrikassa. Kurssiopetus kattaa teorian ja laboratoriotöitä. Jos kanditutkinnon suorittanut opiskelija täydentää opintojaan neljännellä (honours) vuodella, hän voi osallistua professori Riette de Kockin aistinvaraisiin tutkimushankkeisiin. 

Tutkimusrahoituksen sirpaleisuus muistuttaa Suomen tilannetta. Sekä Pretoriassa että Stellenboschin yliopistossa Kapkaupungin lähellä teollisuusyhteistyö on laajaa ja mutkatonta. Teollisuus rahoittaa maisteri- ja tohtoritason opinnäytetöitä ja teettää tilaustutkimusta.  

Tutkimuskohteina alueen omat tuotteet 

Viinintuotantoalueella sijaitseva Stellenbosch on tunnettu viinin ja Pretoria viljan laadun tutkimuksesta.  Länsiafrikkalaisessa Ghanassa tutkitaan muun muassa maan talouden kannalta tärkeää kaakaota ja suklaata. 

Pretoriassa viljatutkimus on keskittynyt Afrikan kotoperäisiin lajeihin, esimerkiksi hirssiin (millet) ja durraan (sorghum) sekä myös maissiin. Niistä tehdään leipää, puuroa ja esimerkiksi kauragurtin kaltaista mageu-juomaa. Kotoperäiset viljat nähdään lupaavina, koska ne pärjäävät ilmastonmuutoksen aiheuttamassa kuivuudessa (1). Hyvää ravitsemusta tukevien kotoperäisten tuotteiden kehittäminen maittaviksi on keskeinen tavoite. 

Kuluttajavasteiden tutkimus nousussa  

Mieltymykset ja laatuodotukset vaihtelevat Afrikassa kuten muuallakin. Aistikokemusten ohessa ruuanvalintaa ohjaavat odotukset, uskomukset ja talous.  

Nuorten osuus väestöstä on suuri ja tuloerot valtavia, ja nuorten ja pienituloisten valinnat ovat sekä kansanterveydellinen huoli että ruokateollisuuden kiinnostuksen kohde. Siksi ruokavalinnat kiinnostavat nykyisin useita eteläafrikkalaisia yliopistoja. 

EU:n rahoittamassa, VTT:n koordinoimassa InnoFoodAfrica -hankkeessa Pretorian yliopiston työlistalla oli ruokavalintojen ymmärtäminen. Nomzamo Dlamini (2,3,4) tutki väitöskirjassaan valintaperusteita eri tulotasoilla ja muodosti laadullisesta aineistosta valintoja kuvaavien väittämien patteriston.  Koetut esteet terveellisen ruuan valintaan ohjasivat valintoja esimerkiksi suklaan, virvoitusjuomien ja valkoisen leivän suuntaan.  

Charmaigne Sehoole keskittyy väitöskirjassaan kotoperäisten papujen ryhmään (cowpeas, mm. mustasilmäpapu). Uskomukset ja emootiot tukivat vakituisten käyttäjien myönteisiä mielikuvia pavuista (5). Kysymys kuuluu, miten potentiaaliset käyttäjät saataisiin vakiintuneen kulutuksen uralle. Charmaigne pyrkii tähän kulinaarista reittiä (6) uudistamalla papureseptejä houkutteleviksi nuorille kuluttajille. 

Outojen ruokien hyväksymistä tai torjuntaa täytyy ymmärtää muuttuvan ilmaston oloissa. Sambialainen opiskelija tutkii kotimaansa vieraslajisen sinipunaravun aiheuttamaa uutuudenpelkoa ja inhoa, toinen opiskelija syötävien hyönteisten hyväksymistä. Helposti kuvitellaan kaikkien afrikkalaisten syövän hyönteisiä, mutta syöminen tai syömättömyys on hyvin paikallista ja riippuu hyönteislajista, ei suinkaan kaikkien normi.  

Mistä arvioijia ja kuluttajien edustajia?

Pretorian yliopiston Hatfieldin kampus on iso, mutta kuluttaja- ja elintarviketieteiden laitokselle kävelee mistä vain kolkasta 10 minuutissa. Raateihin tai kuluttajakyselyihin voi rekisteröityä käyttäen QR-koodia. Vapaaehtoisten pooli koostuu noin 1500 kiinnostuneesta. Tuotekohtaiset raadit koulutetaan tehtäviinsä ja osallistujat saavat pienen palkkion työstään.   

Samaa vapaaehtoisten poolia kutsutaan kertaluonteisiin kuluttajakyselyihin. Kokemukseni mukaan opiskelijat naputtelevat parin vuorokauden sisällä satamäärin vastauksia kännyköihinsä. Vastaajat ovat keskimäärin nuoria ja korkeasti koulutettuja, joten he eivät kattavasti edusta maan nuorisoa. Monissa tutkimusasetelmissa edustavuus ei kuitenkaan ole ensisijainen kriteeri. 

Yliopiston ulkopuolella kohdataan heterogeenisia ryhmiä, jollaisiin ei ole totuttu Euroopassa. Esimerkiksi vastaajan heikko lukutaito vaatii erityisjärjestelyjä ja testeihin tottumattomien vastaajien ohjaaminen vie aikaa (7, 8). 

Tutkimusetiikka toimii kuten meikäläisissä yliopistoissa. Eettisen komitean arviointiin on varattava aikaa sekä hakemusta tehdessä että vastausta odotellessa.  

Afrikkalainen verkosto ANSWER 

Afrikan piirtäminen aistinvaraisen tutkimuksen maailmankartalle on vaatinut yhteisöllistä aktiivisuutta. Suuri kynnys ylitettiin ANSWER-verkoston kokoontuessa kaksipäiväiseen AfroSense – kokoukseen Ghanan pääkaupungissa Accrassa marraskuussa 2024, voimahahmonaan Maame Yaakwaah Blay Adjei. 

Mukana oli 85 osallistujaa kahdeksasta maasta, ja suullisten esitysten lisäksi nähtiin 30 posteria. Afrikassa on 54 valtiota, joten koko Afrikan kattavaa asiantuntemuksen rintamaa saa vielä odottaa. Esitysten taso vaihteli paljon, mutta innostunut tunnelma ennustaa hyvää kehitystä. Seuraava AfroSense-kokous pidetään vuonna 2026 Pretoriassa. 

Kirjoittaja on ylimääräinen professori Pretorian yliopistossa, Etelä-Afrikassa sekä elintarvikkeiden aistinvaraisen tutkimuksen emeritaprofessori Helsingin yliopistossa. 

Viitteet

1. Noort MWJ, Renzetti S, Linderhof V, du Rand GE, Marx-Pienaar NJMM, Magano NN, de Kock HL, Taylor JRN. Towards sustainable shifts to healthy diets and food security in sub-Saharan Africa with climate-resilient crops in bread-type products: A food system analysis. Foods 2022:11:135. 

2. Dlamini NN, Tuorila H, de Kock HL. Food choice drivers at varying income levels in an emerging economy. Appetite 2023: 189: 107001. 

3. Dlamini NN, Ramkilawon G, Tuorila H, de Kock HL. “I find it hard to change poor food habits”: Measuring food choice motives in an emerging economy. Appetite 2024:200:107535  

4. Dlamini NN, Tuorila H, de Kock HL. Constraints to healthy eating guide food choices in an emerging economy. Food Qual Pref (under revision) 

5. Sehoole OC, Tuorila H, de Kock HL. The image of cowpeas among urban South African who vary in familiarity with the product. Food Qual Pref 2025:130:105532  

6. Sehoole OC, Tuorila H, de Kock HL. Increasing consumption of cowpeas in urban South Africa: a culinary approach. Manuscript (manuscript) 

7. de Kock HL, Kamdem Mademgne JD. Designing consumer research studies for low-income populations. In: Methods in Consumer Research, vol 2. Elsevier 2018. 

8. Rakotosamimanana VR, de Kock HL. Sensory studies with low-income, food-insecure consumers. Curr Opin Food Sci 2020:33:108-114.

Pretorian yliopisto

Pretoria on miljoonakaupunki Etelä-Afrikan tiheimmin asutussa maakunnassa Gautengissa, alle tunnin junamatkan päässä Johannesburgista. Pretorian yliopisto on perustettu 1908 ja erilaisissa rankingeissa se kuuluu viiteen johtavaan afrikkalaiseen yliopistoon. 

Yliopistossa on 56 000 opiskelijaa, eli suurin piirtein sen verran kuin Helsingin ja Aalto-yliopistoissa yhteensä. Myös oppiaineet kattavat näiden yliopistojen kirjon. Opiskelijoista 65 prosenttia on mustia ja 60 prosenttia naisia. Maisteri- ja tohtoriopintoihin tulee opiskelijoita kaikkialta Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Opetuskieli on englanti. 

Elintarviketieteet yhdistyivät kuluttajatieteisiin (Department of Consumer and Food Sciences) vuonna 2017. Laitoksessa opetetaan myös ruokapalvelu- ja kulinaaritieteitä. Elintarviketieteissä on viisi professoria ja kaksi yliopistonlehtoria, ruokapalvelupuolella neljä lehtoria. 

Miten päädyin Afrikkaan?

Marraskuussa 2018 lensin Johannesburgiin tietämättä juuri muuta kuin että Pretorian yliopiston kollegani Riette de Kock olisi vastassa lentokentällä. 

Olin kirjoittanut Riettelle kysyen, olisiko eläköityneelle professorille käyttöä Afrikassa. Riette vastasi: tule tänne, täällä on koko Saharan eteläpuolinen Afrikka ja paljon töitä. 

Yhdeksän vuotta aikaisemmin olin sanonut Pangborn-kokouksen esityksessä Firenzessä, että aistinvarainen tutkimus ei kuulu vain sadatta jäätelönmakua kehittäville länsimaisille yrityksille – vähävaraisimmatkin ihmiset tarvitsevat ruuasta tuttuuden ja nautinnon. Tästä Riette kertoi löytäneensä tutkimukselleen punaisen langan. 

Järjestimme workshopin ruoka-asenteista ja outojen ruokien hyväksymisestä. Vastakaiku afrikkalaisilta opiskelijoilta oli valtavan myönteinen, aktiivinen ja odottamaton. Ennestään tuntemattomien ruokien hyväksyminen on olennainen osa ruokaturvaa. 

Pretorian-kuukauden 2018 jälkeen yliopisto ja eteläinen Afrikka ovat tulleet tutuiksi vuosittaisten, useimmin parin kuukauden vierailujeni aikana. Minut nimitettiin 2020 ylimääräiseksi (extraordinary) professoriksi, josta toinen 3-vuotiskausi on meneillään. Ohjaan opinnäytetöitä ja toimin joka paikan höylänä, kun professoria tarvitaan.