Nimisuojaus kertoo laadusta ja alkuperästä
EU:n nimisuojajärjestelmä antaa tietoa elintarvikkeen alkuperästä ja suojaa nimiä väärinkäytöltä. Asiantuntijoiden mukaan Suomessa nimisuojatuotteiden tunnettuuden hyödyntämisessä on vielä paljon potentiaalia käyttämättä.
Moni suomalainen liittää nimisuojan mielessään ranskalaiseen samppanjaan tai kreikkalaiseen fetaan. Harvempi kuluttaja tietää, että Suomesta löytyy samanlaisia suojeltuja tuotteita, esimerkiksi karjalanpiirakka, sahti tai kalakukko. Kyse on Euroopan unionin nimisuojatuista tuotteista.
Nimisuojamerkkejä ovat Suojattu alkuperänimitys (SAN), Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) sekä Aito perinteinen tuote (APT). Merkkien myöntämisperusteet ovat hieman erilaiset, mutta kaikissa korostuu alkuperän merkitys.
– Kahdessa ensimmäisessä painopiste on tietyssä alueessa ja APT-suojauksessa taas reseptissä tai tuotantotavassa, kertoo Marjo Särkkä, erikoissuunnittelija Helsingin yliopistosta ja Ruokaviraston Erityiseksi todettu -nimisuojahankkeen hankekoordinaattori.
Erityiseksi todettu -hankkeen tarkoituksena on lisätä tietoutta kotimaisista nimisuojatuista elintarvikkeista ja lisätä niiden käyttöä erityisesti ravintoloissa ja matkailualalla. Lisäksi hankkeella kannustetaan useampia suomalaisia toimijoita hakemaan elintarvikkeille EU:n nimisuojausta.
Nimisuojaus myötäilee ruokatrendejä
Ruokakulttuurin professori Taru Lindblom Helsingin yliopistosta kertoo, että aitous ja alkuperä ovat ruokatrendien kestoteemoja.
– Ravintoloissa näkyy myös sosiaalisen kestävyyden trendi, eli miten varmistetaan henkilöstön hyvinvointi niin ravintolassa kuin tuotantoketjussakin. Pinnalla on myös kulttuurinen kestävyys, eli kulttuuriperinnön ja perinteiden vaaliminen, Lindblom lisää.
Nimisuojattujen tuotteiden pitäisi kaikesta päätellen vastata näihin trendeihin. Miksi näitä tuotteita ei sitten Suomessa vielä tunneta hyvin tai nimisuojausta ei hyödynnetä markkinoinnissa enempää?