Hyvää hygienia- ja ravitsemustasoa kannattaa vaalia

Hyksin infektiosairauksien klinikan entinen ylilääkärin, professori Ville Valtonen tähdentää, että infektiotaudit pitää hoitaa hyvin, koska ne ovat laukaisevana tai pahentavana tekijänä monissa sairauksissa.

− Hyvä hygienia, rokotukset ja antibiootit ovat pääsyy eliniän nousulle Suomessa. Elintarvikehygienialla on valtavan suuri vaikutus ihmisten terveyteen. Muun muassa elintarvikevälitteiset tartuntataudit on saatu Suomessa hyvin hallintaan, mutta tilalle on tullut uusia, Valtonen tiivistää.

Hänen mukaansa merkittävin vaikutus eliniän nousuun on kattava vesi- ja viemäriverkosto sekä ruoka- ja vesivälitteisten epidemioiden väheneminen. Toinen merkittävä tekijä ovat rokotukset ja antibioottien käyttö. Niiden vaikutus suomalaisten eliniän pidentymiseen on arviolta 15 vuotta.

− Myös elintarvikehygienia ja monipuolinen ravinto ovat hyvin merkittäviä tekijöitä eliniän nousussa, Valtonen lisää.

Autoimmuunisairaudet lisääntyvät

Hyvinvoinnin kääntöpuoli ovat lisääntyneet autoimmuunisairaudet, kuten ykköstyypin diabetes, keliakia ja suolistotulehdukset.

− Esimerkiksi enteroviruksen aiheuttamat epidemiat ovat lisääntyneet etenkin päiväkodeissa ja alakouluikäisillä ja vaikuttavat geneettisesti alttiiden lasten tyyppi I diabeteksen puhkeamisriskiin. Panen paljon toivoa tutkimusvaiheessa olevaan enterovirusrokotteeseen ykköstyypin diabetestapausten vähentäjänä. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua 30−40 prosenttia enteroviruksen aiheuttamista diabetestautitapauksista voidaan estää, Valtonen toivoo.

Hän muistuttaa, että todennäköisesti infektiosairaudet ovat merkittävä tekijä monien autoimmuunisairauksien synnyssä. Syytä autoimmuunisairauksien, esimerkiksi haavaiseen paksunsuolen tulehduksen (colitis ulcerosa) lisääntymiseen viime vuosikymmeninä ei tiedetä. Erityisen paljon ovat yleistyneet viimeisen 40 vuoden aikana erilaiset ympäristöyliherkkyyssairaudet kuten home-, monikemikaali- ja sähköyliherkkyys.

Valtosen mukaan homeiset rakennukset, runsas kemikaalien tarjonta sekä matkapuhelinten, tietokoneiden ja sähköisten verkkojen yleistyminen vaikuttavat näiden ympäristöyliherkkyyssairauksien syntyyn. Ennen 1970-luvun energiakriisiä ei juuri tunnettu homeille, hajusteille tai sähkölaitteille herkistyneitä. Kriisin jälkeen alettiin rakentaa energiatiiviitä taloja, jotka kosteusvaurioita saadessaan lisäävät myös haitallisten homeiden ja kemikaalien määriä rakennusten sisäilmassa.

− Kun rakenteet kostuvat, ne homehtuvat ja aiheuttavat pitkän päälle homeyliherkkyyttä. Kolmasosa Suomen kouluista, päiväkodeista ja sairaaloista on kelvottomassa kunnossa. Noin 800 000 suomalaista altistuu homeille päivittäin työpaikoillaan tai asunnoissaan. Homesairaista noin 15 prosenttia saa astman ja suurempi määrä erilaisia neurologia oireita, mutta tällä hetkellä ei ole olemassa hyvää laboratoriotestiä ympäristöyliherkkyyden toteamiseksi, Valtonen harmittelee.

Tauti etenee usein alun homesairaudesta monikemikaaliherkkyydeksi, ja osa potilaista saa myöhemmin myös sähköherkkyyden.

− Pelkona on, että uudet 5G-tukiasemat lisäävät sähköyliherkkyyttä Suomessa. Kun ympäristö digitalisoituu ja kemikalisoituu, uusi tautikirjo on kehittymässä. Se on erittäin vakava asia, Valtonen varoittelee.

Tilastot yksinkertaistettuja

Väestön vanhentuessa myös infektiotaudit lisääntyvät. Esimerkiksi verenmyrkytystapauksia todetaan nykyisin jo yli 16 000 vuodessa, ja määrä on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Noin 10−15 prosenttia verenmyrkytyksistä johtaa kuolemaan hyvästä hoidosta huolimatta.

− Verenmyrkytysten lisääntyminen johtuu monista tekijöistä, kuten väestön vanhenemisesta, immuunijärjestelmän toimintaa hillitsevän hoidon yleistymisestä ja suurien leikkausten kasvavista määristä. Ne kaikki lisäävät infektioherkkien potilaiden määrää, Valtonen tarkentaa.

Hän pitää Suomen kuolinsyytilastoja liian yksinkertaistettuina. Niistä selviävät muun muassa syöpä-, sydän- ja verisuonitautikuolemantapaukset, mutta ei se, kuinka usein esimerkiksi sydän- ja aivoinfarktia edeltää jokin infektio. Esimerkiksi kausi-, hengitystie- ja virtsatieinfektio ovat merkittäviä laukaisevia tekijöitä infarkteille, ja niiden ehkäiseminen vähentää infarktiriskiä.

− Onneksi kausi-influenssarokote on pelastanut viime vuosikymmeninä Suomessa useita tuhansia ihmisiä ennenaikaiselta kuolemalta ja sairastumasta sydän- ja aivoinfarktiin.

Tutkijat yrittävät parhaillaan kehittää rokotetta myös E. colin ja S. aureuksen aiheuttamia verenmyrkytyksiä vastaan, mutta se on äärimmäisen vaikeaa.

− Jos rokote saadaan kehitettyä, verenmyrkytystapaukset todennäköisesti tipahtavat lähes puoleen, ja virtsatietulehdusten määrä romahtaa, Valtonen arvioi.

Hyvä ravitsemus suojaa

Hyvä ravitsemus suojaa monilta taudeilta mukaan lukien infektiotaudit ja syövät.

− Ravinnolla on suuri merkitys infektioiden torjunnassa, erityisesti ruuan puhtaudella, mutta myös määrällä. Nälkiintyneet kehitysmaiden lapset ovat erityisen herkkiä vakaville infektioille. Sydän- ja verisuonisairauksille tunnetaan lukuisia riskitekijöitä kuten kohonnut seerumin kolesteroli, diabetes, verenpainetauti, tupakointi ja erilaiset infektiot.

Suomessa on onnistuttu vähentämään aikuisväestön tupakointia noin neljäsosaan 1950-luvulta lähtien, millä on ollut suuri merkitys keuhkosyövän ja sydän- ja verisuonisairauksien vähenemiseen viime vuosikymmeninä. Samanaikaisesti on onnistuttu alentamaan kohonneita kolesteroliarvoja ruokavalion ja laajassa käytössä olevan statiinilääkityksen avulla. Samaan aikaan influenssarokotukset on otettu laajasti käyttöön, ja kroonisten hammasinfektioiden määrä on vähentynyt voimakkaasti väestötasolla.

− On vaikea arvioida, mikä merkitys yksittäisiin riskitekijöihin vaikuttamisella on ollut. Joka tapauksessa sydäninfarktien ikävakioidun määrän raju väheneminen Suomessa 1970-luvulta lähtien on ollut menestystarina kansanterveyden kannalta, Valtonen huomauttaa.

Tulevaisuudessa uusilla rokotteilla infektiosairauksia vastaan voidaan edelleen saada hyvinkin merkittävää laskua sydän- ja verisuonisairauksien määrissä sekä joissakin syöpätaudeissa ja infektioiden määrissä. Jo nyt hepatiitti B -rokote on vähentänyt maailmanlaajuisesti maksasyöpien määrää voimakkaasti. Helikobakteerin häätäminen mahan limakalvolta mikrobilääkkeillä on vähentänyt mahasyöpien määrää selvästi.

− Infektiot vaikuttavat lähes kaikkiin sairauksiin: infektiot laukaisevat tai pahentavat niitä tai aiheuttavat monien sairauksien hoidon komplikaatioita. Ympäristöyliherkkyyssairaudet ja lisääntyvä mikrobilääkeresistenssi ovat pahenevia ongelmia. Niihinkin voidaan vaikuttaa rakentamalla homeettomia päiväkoteja, kouluja ja muita rakennuksia, käyttämällä järkevästi mikrobilääkkeitä ja kehittämällä uusia antibiootteja. Tärkeimmät keinot taistelussa infektioita vastaan ovat nyt ja tulevaisuudessa hyvä hygienia, rokotukset, mikrobilääkkeet sekä ennen kaikkea ravinnon ja juomaveden puhtaus, Valtonen painottaa.