DNA-menetelmillä tietoa elintarvikenäytteen koko mikrobistosta 

Elintarvikealalla uudet sekvensointimenetelmät voisivat olla hyödyksi esimerkiksi, kun kontaminaatiolähdettä on vaikea löytää tuotantoprosessista.

Viljely on yhä yleisin mikrobien analyysimenetelmä elintarvikealalla, mutta suurin harppauksin kehittyneet DNA-pohjaiset menetelmät ovat tuoneet uusia työkaluja mikrobien tunnistukseen. Esimerkiksi PCR-menetelmillä (polymeraasiketjureaktio) voi tunnistaa nopeasti, löytyykö näytteestä tietty mikrobi. 

Reilut kymmenen vuotta käytössä olleet suuren kapasiteetin sekvensointimenetelmät pystyvät tuottamaan näytteestä jopa satoja miljoonia DNA-molekyylien sekvenssejä. Niitä tunnistamalla voi tutkia kokonaisia mikrobiyhteisöjä eli mikrobiomeja. 

− Ennen näitä menetelmiä mikrobeista ei ole saatu yhdellä kertaa tietoa tällä laajuudella, sanoo mikrobiomien analytiikkaa tarjoavan Aluke Oy:n osakas Hanna Sinkko

Kun sekvenssejä verrataan genomidatapankkien tietoihin tunnetuista mikrobeista, saadaan tietoa näytteen koko mikrobistosta lajitasolla, ja millaisia toiminnallisia, kuten toksiinia tuottavia geenejä mikrobeilla on. 

Hanna Sinkko...

Jäsenenä voit lukea tämänkin artikkelin digilehdestä!

Liity jäseneksi