Arkistot

Strategista ajattelua Suomen elintarvikevientiin 

Suomen elintarvikevienti kasvaa vain harkituilla strategisilla valinnoilla. Millaiset liiketoimintamallit tukevat parhaiten suomalaisyritysten kansainvälistä menestystä? Vientikaupan ammattilaisten mukaan Suomella on potentiaalia korkeimman hintapisteen tuotteiden viennissä ja erityisesti premium private label -markkinassa.
pakkaus- ja pakkausjäteasetus (EU) 2025/40 (jäljempänä pakkausasetus) tuli voimaan helmikuussa

Uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus tuli voimaan 

EU:n uusi pakkaus- ja pakkausjäteasetus (EU) 2025/40 (jäljempänä pakkausasetus) tuli voimaan helmikuussa 2025. Asetusta sovelletaan 12.8.2026 alkaen ja samalla kumotaan nykyinen pakkauksia ja pakkausjätteitä koskeva direktiivi 94/62/EY. Asetus on sellaisenaan sovellettavissa olevaa lainsäädäntöä.   Tietyt säännökset edellyttävät kuitenkin myös kansallista täytäntöönpanoa ja kansallisen lainsäädännön muuttamista. Kansallisesti määriteltäviä ovat esimerkiksi toimivaltaiset viranomaiset, rangaistussäännökset, sallitut biohajoavat pakkaukset sekä pakkausten erilliskeräystä ja jätehuollon järjestämistä koskevat käytännöt.   Asetus jättää myös kansallista harkinnanvaraa tiettyihin säännöksiin. Jäsenmaat voivat esimerkiksi säätää tiukempia vaatimuksia tai sallia kansallisia poikkeuksia tietyin edellytyksin. Asetuksessa on lisäksi säädetty lukuisia siirtymäaikoja eri vaatimuksille.  Komissiolle säädetään velvoite laatia lukuisia täytäntöönpano- ja delegoituja säädöksiä sekä... Jäsenenä…
kauraa pellolla
Vienti & TuontiElina TeerijokiTilaajille

Kauraviennin kolmonen voisi vielä petrata 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kauran viennin arvo oli vuonna 2024 137 miljoonaa euroa eli neljänneksen suurempi kuin 2023. Vientiä kasvatti edellisvuotta suurempi kaurasato. Eniten kauraa vietiin Saksaan, lähes puolet 498 miljoonan kilon viennistä.  Suomi on maailman kolmanneksi suurin kauran viejä. Kauran viennin arvoa voisi kasvattaa huomattavasti, jos vienti painottuisi jyväviennin sijasta korkean jalostusarvon tuotteisiin, sanoo erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta. Jansik puhui aiheesta maaliskuussa LAB-ammattikorkeakoulun Kaurabuusti-tapahtumassa.  Kaura mielletään monessa maassa edelleen rehuviljaksi. Elintarvikekäyttö on kuitenkin kasvussa, ja Suomen kannattaisi ottaa siitä siivu itselleen. Luonnonvarakeskuksen vuosi sitten julkaiseman Toivo-skenaarion mukaan kauratuotteiden osuus ruoka-alan liikevaihdon kasvusta voisi olla 12 prosenttia tai arvonlisänä mitaten 189 miljoonaa euroa.  ...…

Elintarvikkeet ja vesiniukkuuden arviointi 

Suurin osa maailman kulutetusta makeasta vedestä käytetään ruokaketjussa. Elintarvikkeiden vaikutusta veden niukkuuteen on mahdollista arvioida elinkaariarvioinnin menetelmin. Elintarvikkeiden vesiniukkuusjalanjäljissä merkittävimmät tekijät ovat kasteluveden käyttö ja tuotantoalueet.