
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat
Ruokaturvattomuus yhdistetään tyypillisesti matalan tulotason maihin, joissa se onkin yleistä ja seuraukset ovat vakavia. On kuitenkin lisääntyvästi tutkimusnäyttöä siitä, että ruokaturvattomuutta esiintyy myös korkeamman tulotason maissa.
Yhdysvalloissa ja Kanadassa ruokaturvattomuutta on seurattu kansallisella tasolla 1990-luvulta lähtien, kun taas Euroopan maissa seurantaa ei ole ja tutkimusnäyttöäkin on vasta lähivuosilta. Lisääntyvästä ruokaturvattomuudesta Euroopassa on joka tapauksessa merkkejä.
Ruokaturvattomuutta esiintyy myös hyvinvointiyhteiskunniksi luonnehdituissa Pohjoismaissa. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn raportin mukaan (2017) keskivaikeaa ja vakavaa ruokaturvattomuutta koki Suomessa noin 8 prosenttia, mikä on huomattavasti yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa (5–7 prosenttia).
Vuonna 2001 julkaistun suomalaistutkimuksen kansallisesti edustavassa otoksessa 11 prosenttia raportoi kokeneensa, että raha ruokaan on loppunut kesken. Ruokaturvattomuus liittyy kiinteästi toimeentuloon, minkä takia se on yleisempää matalapalkkaisilla aloilla.
Olemme selvittäneet Helsingin ja Tampereen yliopistojen Pamilaisten elämä ja työ (PAMEL) -tutkimuksessa yksityisten palvelualojen työntekijöiden elintapoja. Vuonna 2019 PAMEL-tutkimukseen osallistui 6435 Palvelualojen ammattiliitto PAMin jäsentä, joista suurin osa oli työssäkäyviä. He edustivat pääosin kaupan alaa, matkailu- ja ravintola-alaa, kiinteistöpalvelualaa ja turvallisuusalaa.
Tutkimukseen osallistuneista kaksi kolmannesta oli kokenut taloudellisista syistä johtuvaa ruokaturvattomuutta kyselyä edeltävän kuukauden aikana. Yli kolmasosa oli kokenut vakavaa ruokaturvattomuutta.
Vakava ruokaturvattomuus oli moninkertaisesti todennäköisempää nuoremmilla työntekijöillä ja niillä, jotka ilmoittivat suuria vaikeuksia tavanomaisten menojen kattamisessa kotitalouden tuloilla. Se oli yleisempää myös lapsiperheissä, määräaikaisissa työsuhteissa olevilla ja turvallisuusalalla.
Monen sairauden riskitekijä
Aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa ruokaturvattomuuden on todettu olevan yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen, kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen ja mielenterveysongelmiin, lisääntyneisiin terveydenhuoltokäynteihin sekä heikompaan työkykyyn. Yksi näitä selittävä tekijä voi olla ruokaturvattomuutta kokevien epäterveellisempi ruokavalio.
Vuonna 2024 julkaistun PAMEL-aineistoon pohjaavan tutkimuksemme mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio oli muita epäterveellisempi: he käyttivät useammin sokeroituja juomia ja harvemmin runsaskuituisia viljoja, kasviksia, hedelmiä, marjoja, kasviöljyjä, kalaa, maitoa, pähkinöitä ja siemeniä. Punaista ja prosessoitua lihaa he käyttivät muita harvemmin.
Pitkään jatkuessaan epäterveellinen ruokavalio altistaa ruokaturvattomuutta kokevat kroonisille sairauksille ja toimintakyvyn heikkenemiselle, mikä lisää terveyden eriarvoisuutta ja yhteiskunnan terveydenhoitokuluja.
Joka kymmenes kyselyymme vastanneista ei syönyt lounasta lainkaan työpäivän aikana. Työpaikkaruokailun mahdollisuus tai lounasetu oli järjestetty kolmannekselle tutkittavista, useimmiten matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelualojen työntekijöille, mutta vain alle viidelle prosentille turvallisuusalalla työskentelevistä.
Vain pieni osa hyödynsi työaikaisen ruokailun mahdollisuutta. Tähän voivat olla syynä esimerkiksi kiireinen työtahti tai ruuan hinta. Edullisen ja terveellisen työaikaisen ruokailun mahdollistaminen on tärkeää terveyserojen kaventamiseksi. Tärkeintä on kuitenkin puuttua ruokaturvattomuuden juurisyihin.
Ruokaturvattomuus uhkaa hyvinvointiyhteiskuntaa
Työssäkäyvien ruokaturvattomuus alleviivaa tarvetta perustarpeet kattavalle palkkatasolle ja tuille. Palvelualojen palkat ovat matalat, ja työsuhteissa korostuu vastentahtoinen osa- ja määräaikaisuus.
Aiemmat suomalaistutkimukset ovat havainneet, että maahanmuuttaneet työskentelevät yli kaksi kertaa useammin epätyypillisissä työsuhteissa suhteessa valtaväestöön, ja työsuhteiden osa-aikaisuus koskettaa erityisesti naisenemmistöisiä aloja.
Koulutus ei enää selitä työelämän epävarmuutta; epätyypillisissä työsuhteissa on paljon myös korkeasti koulutettuja. Koulutus ei suojannut myöskään vakavan ruokaturvattomuuden todennäköisyydeltä uusimmassa PAMEL-aineistossamme.
Yksityiset palvelualat työllistävät Suomessa arviolta yli 400 000 palkansaajaa. He ovat keskimäärin matalammin koulutettuja kuin koko väestö ja käyttävät suhteessa suuremman osan tuloistaan ruokaan. Viimeaikainen ruuan hinnan nousu ja sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset ennustavat ruokaturvattomuuden esiintyvyyden kasvua. Poliittisten toimien vaikutukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin.
Ruokaturvattomuus vaikuttaa koko perheeseen, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti koko yhteiskuntaan. Sosiaalisen kestävyyden ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kannalta on tärkeää turvata pienituloisen työvoiman työkyky ja terveys.
Suomi on sitoutunut YK:n Oikeus ruokaan -sopimukseen, joka takaa kaikille oikeuden vähimmäispalkkaan ja sosiaaliturvaan, joiden on katettava riittävä ravinto ja muut elämän perustarpeet.
Ruokaturva on perustuslaissa määritetty ihmisoikeus, joten valtiolla on velvollisuus taata kaikkien väestöryhmiensä ruokaturva. Sen takaamiseksi ei riitä ruoka-avun järjestäminen. Ruokaturvattomuuden esiintyvyyden systemaattinen seuranta tarjoaisi tärkeän mittarin ihmisen perusturvan arvioimiselle.
Viitteet:
Erkkola M, Walsh HM, Saari T, Lehto E, Rahkonen O, Nevalainen J. Private sector service workers’ well-being before and during the COVID-19 pandemic. Social Sciences & Humanities Open 2023;8:1. doi.org/10.1016/j.ssaho.2023.100711.
Walsh HM, Nevalainen J, Saari T, Uusitalo L, Näppilä T, Rahkonen O, Erkkola M. Food insecurity among Finnish private service sector workers: validity, prevalence and determinants. Public Health Nutr. 2022 Apr;25(4):829-840. doi: 10.1017/S1368980022000209. Epub 2022 Jan 24. PMID: 35067259; PMCID: PMC9993037.
Joutsi R, Walsh HM, Lehto E, Saari T, Rahkonen O, Nevalainen J, Erkkola M, Meinilä J. Does food insecurity compromise diet quality among Finnish private sector service workers? Public Health Nutr 2024;27:e250. doi: 10.1017/S1368980024002386.
Ruokaturvattomuus
Ruokaturvattomuus tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisillä ei ole riittävästi saatavilla turvallista, ravitsevaa ja kulttuurisesti sopivaa ruokaa, joka mahdollistaa terveellisen ja aktiivisen elämän. Tämä voi johtua ruoan saatavuuden puutteesta tai resurssien riittämättömyydestä ruoan hankkimiseen.
Ruokaturvattomuuden vakavuus voi vaihdella. PAMEL-tutkimuksessa käytetyn menetelmän mukaan ruokaturvattomuus luokittui vakavaksi, kun vastaaja oli taloudellisista syistä joutunut pienentämään aterioitaan, jättämään aterioita väliin, mennyt nälkäisenä nukkumaan tai ollut koko päivän syömättä.
Suosittelemme artikkelia

Ilmastonmuutos uhkaa ruokakasvien valikoimaa – vaikutukset näkyvät etenkin päiväntasaajan seudun väestömäärältään suurilla alueilla

Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat

Suomi osana globaalia ruokajärjestelmää

Alkoholitonta olutta kuluttavat koulutetut ja hyvätuloiset

Mikä turvaisi ruokaturvan?

Kommentit