Kesäkausi nostaa viilennyksen tarvetta 

On odotettavissa, että ilmaston muuttuessa hellejaksot tulevat lisääntymään Suomessa. Myös teollisuuden toimitiloissa on varauduttava helteisiin, jotta työteho säilyy ja samalla energialasku pysyy kohtuullisena. Etenkin lähtökohtaisesti kuumilla työpaikoilla kesä ottaa koville.  

Vaasan Oy:n tekninen johtaja Pekka Voutilainen kertoo, että kuuma kesäkausi on leipomoissa haastavaa aikaa. Lämpötilan hallinta on työlästä ja kallista, kun viilennystä ei saa ulkoilmasta. 

Vaasanilla on Suomessa neljä leipomoa. Kaikissa niistä on talvella käytössä vapaajäähdytys, jossa ulkoilman viileys johdetaan sisätiloihin joko suoraan tai keruupiirin avulla. Kesällä viilennykseen tarvitaan sähköä. 

– Kun ulkolämpötila nousee yli 10–12 asteen, ei vapaajäähdytystä enää voi hyödyntää, vaan viilennys on tuotettava sähköllä. Tämä näkyy kyllä selvästi energialaskussa, Voutilainen sanoo. 

Kaikki energia muuttuu lämmöksi 

Voutilaisen mukaan keskikokoisesta leipomosta poistuu sekunnissa muutama kymmenen kuutiometriä 50–60-asteista ilmaa. Suurten ilmamassojen hallinta on haastavaa ja vaatii asiantuntijuutta, koska siihen liittyy useita muuttujia: ilma on saatava kiertämään puhtaasta viileästä tilasta kuumempaan päin, ja toisaalta kaikkien tilojen ei pidäkään olla saman lämpöisiä. 

Energian määrä on vakio, ja kaikki sisään sähkönä, kaukolämpönä tai kaasuna tuotu energia muuttuu leipomossa lämmöksi. Vaasanilla lämmönhallintaa onkin ensimmäiseksi etsitty energian käytön vähentämisestä, jolloin myös jäähdytystehon tarve laskee. Samalla syntyy myös taloudellista säästöä. Vaasanin leipomoissa syntyvästä hukkalämmöstä suurin osa otetaan jo talteen. 

Ilmastonmuutos näkyy jo eteläisen Suomen lämpötiloissa ja myös viilennyskuluissa. Vaasanin leipomoissa viilennystarve on aiemmin laskettu sen mukaan, että kuumimmalla hetkellä ulkoilma on 27-asteista. Nyt arvona on alettu käyttää 30 asteen lämpötilaa. Se merkitsee 25 prosentin nousua tarvittavaan jäähdytystehoon ja siitä syntyviin kuluihin. 

Voutilainen kertoo, että kesäkuumat on ennakoitava ja viilennyslaitteet huollettava kuntoon jo keväällä. 

– Varaosat hankitaan ennakkoon ja suodattimet vaihdetaan. Laitteet hajoavat, jos niitä ei huolleta, ja kesällä korjaajilla on aina kiirettä. 

Juurisyyt kuntoon 

Myös Motivan johtava asiantuntija Tomi Kiuru muistuttaa, että tehokkain viilennys tapahtuu varautumalla ennakkoon. Vanhoissa teollisuuskiinteistöissä viilennystarvetta ei kuitenkaan aina ole otettu rakennusvaiheessa huomioon. Meillä on hyvin vaihteleva ilmasto, eikä kovia hellejaksoja esiinny vuosittain. 

Viilennyksen huomioiminen jälkikäteisesti on kalliimpaa, mutta siitä voi löytyä myös säästöpotentiaalia. Energiakatselmuksessa ensimmäinen toimi on selvittää, mistä kuumuus syntyy. 

– Juurisyyn selvittäminen kannattaa aina. Voisiko esimerkiksi uunien lämpöhäviöitä parantaa eristämällä? Kuuman ilman leviämistä voi estää poistoilman huuvaratkaisuilla ja samalla ottaa poistoilman lämpöenergia talteen, Kiuru sanoo. 

Lämpöpumpputeknologia on kehittynyt viime vuosina paljon, ja lämmön kierrättäminen esimerkiksi pesuvesiin onnistuu yleensä helposti.  

Koneellinen jäähdytys on kallein ratkaisu sekä investointina että käyttökustannuksiltaan. Jotta sitä tarvittaisiin mahdollisimman vähän, tilojen yleisilmanvaihtoa kannattaa ensin tarkastella. Yötuuletuksen ja syrjäyttävän ilmanvaihdon mahdollisuudet selvitetään. Etenkin yöksi kannattaa säätää maksimaalinen tuuletusteho, kun ulkolämpötila on alle tavoitellun sisälämpötilan. 

Kiuru muistuttaa, että paras ja kustannustehokkain viilennysratkaisu on aina tapauskohtainen. Sitä selvitellään esimerkiksi energiakatselmuksessa.  

Pk-yrityksen energiakatselmukseen saa jopa 50 prosentin valtiontuen. Samalla voi huolehtia kuntoon muut sisäilman laatuun liittyvät asiat kuten pölyn ja kosteuden hallinnan.