Moni hyväksyy genomitekniikoilla tuotetut lajikkeet  

Euroopan unioni valmistelee muutosta kasvilajikkeiden jalostusta koskevaan lainsäädäntöön. Uusilla genomitekniikoilla, kuten geenieditoinnilla, tuotettujen kasvilajikkeiden jalostukseen liittyvään lainsäädäntöön suunnitellaan kevennystä silloin, kun genominmuokkauksella jäljitellään lajikkeen oman perimän luonnollista vaihtelua.  

Näin tuotettujen lajikkeiden käytöstä elintarvikkeissa ei tarvitsisi ilmoittaa kuluttajille. Laajempi perimän muokkaus, kuten lajien väliset geenien siirrot, säilyisivät vahvasti säädeltyinä nykylain mukaisesti, ja niiden käytöstä olisi ilmoitettava kuluttajille. 

Muutostarpeen taustalla ovat nopeasti kehittyneet teknologiat, jotka mahdollistavat aiempaa tarkemmat muokkaukset kasvilajikkeiden perimään. Tarkkuuden lisäksi menetelmät nopeuttavat jalostustyötä, mikä vähentää kustannuksia.  

Uusilta genomitekniikoilta odotetaan merkittävää apua kasvintuotannon sopeutumisessa muuttuviin kasvuolosuhteisiin ja ilmastonmuutokseen. Menetelmien avulla voidaan myös muokata kasvien ulkonäköä, makua ja ravintoarvoja. 

Epätietoisuutta geeneistä ja jalostustekniikoista 

Geenimuunteluun kasvinjalostuksessa on liittynyt huolta terveysvaikutuksista, menetelmien luonnollisuudesta tai luonnottomuudesta ja markkinatoimijoiden valta-asetelmasta.  

Lainsäädännön muutoksen odotetut vaikutukset ovat vahvasti sidoksissa viljelijöiden halukkuuteen käyttää uusia lajikkeita ja toisaalta kuluttajien halukkuuteen ostaa niitä elintarvikkeina.  

Elintarvikesektorin toimijat ja poliittiset päättäjät tarvitsevat tietoa kuluttajien ja viljelijöiden näkemyksistä uusien jalostustekniikoiden hyödyistä.  

Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto selvittivät viime syksynä kuluttajien ja viljelijöiden odotuksia, asenteita ja lajikkeiden käyttöönottohalukkuutta. Noin 2 500 kuluttajaa ja 500 viljelijää vastasi verkkokyselyyn osana Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa hanketta Kansalaisten ja kasvintuottajien Viestit geeniEditoinnin Tulevaisuudesta (KAVEDIT). 

Kasvinjalostus ja geenit eivät ole suomalaisille kuluttajille kovin tuttuja. Siinä missä geenimuuntelu (GMO) oli sanana tuttu lähes kaikille vastanneille kuluttajille, joka viides ei ollut kuullut tavanomaisesta jalostuksesta ja yli puolelle uudet genomitekniikat, kuten geenieditointi, olivat vieraita. 

Viljelijöille tavanomainen jalostus ja GMO olivat tuttuja termejä, mutta noin kolmasosa ei ollut kuullut aiemmin uusista genomitekniikoista.  

Vain viidesosa kaikista vastanneista tiesi, ettei suomalaisissa ruokakaupoissa ole myynnissä geenieditoituja ruokatuotteita. Vielä harvempi tiesi, että mutaatioiden tuottaminen säteilyttämällä tai kemikaalien avulla on sallittua kasvinjalostuksessa.  

Genetiikan perusteet olivat monelle vastaajalle vieras asia. Joka kolmas vastaaja ei osannut arvioida virheellisen väitteen ”Tavanomaisesti jalostetuilla tomaateilla ei ole geenejä, kun taas geneettisesti muunnelluilla tomaateilla on” totuudenmukaisuutta. Väitteeseen vastasi väärin joka kymmenes vastaaja.  

Tulos heijastelee Ruotsissa vuonna 2022 tehtyä tuhannen vastaajan kyselyä, jossa kuluttajista puolet ei osannut vastata samaan kysymykseen ja kuusi prosenttia vastasi siihen väärin. 

Tietoa kaivataan lisää 

Kyselyssä selvitettiin myös kuluttajien ja viljelijöiden kiinnostusta saada lisätietoa uusista genomitekniikoista. Hieman alle puolet vastaajista, joille tarjottiin mahdollisuutta lisätiedon saamiseen, ei sitä hyödyntänyt. Yleisin syy lisätiedon lukematta jättämiseen oli erityisesti viljelijöillä ajan puute. Kuluttajilla nousi esiin myös kiinnostuksen puute. 

Lisätietoa lukeneista suurinta osaa kiinnosti erityisesti uusiin genomitekniikoihin liittyvät huolenaiheet kuten mahdolliset riskit. Mielenkiinto huolenaiheita kohtaan nousi esiin useammin naisilla kuin miehillä.  

Uusia genomitekniikoita pidettiin tavanomaista kasvinjalostusta vähemmän hyväksyttävinä, mutta kuitenkin tarpeellisina tai hyödyllisinä kasvinjalostustapoina. Niitä pidettiin vähemmän luonnollisina tavanomaiseen jalostukseen verrattuna: kyselyn mukaan ihmisen aktiivinen ja yksityiskohtiin puuttuva rooli perimän muuttamisessa vähensi jalostusmenetelmään liitettyä luonnollisuutta vahvasti. 

Halukkuus saada tietoa tekniikoista liittyi myönteisiin käyttöasenteisiin. Lisätiedon koettiin parantaneen ymmärrystä aihepiiristä, ja tuottaneen samalla varovaisen myönteisiä tunteita uusia tekniikoita kohtaan. Toisaalta kielteisimmin uusiin genomitekniikoihin suhtautuneet halusivat muita harvemmin lisätietoa. 

Käyttöhalukkuutta löytyy 

Sekä kuluttajat että viljelijät olivat yleisesti halukkaita kokeilemaan uusilla menetelmillä jalostettuja lajikkeita.  

Kuluttajista lähes 90 prosenttia olisi valmis ostamaan uusilla genomitekniikoilla tuotetun tuotteen. Menetelmän käyttötarkoitus vaikutti ostohalukkuuteen. Ilmaston kannalta kestävämmät ja vähemmän kasvinsuojeluaineita tuotannossa vaativat tuotteet saivat eniten suosiota.  

Myös tekniikkojen avulla parantunut maku ja terveysvaikutukset lisäsivät ostohalukkuutta. Sen sijaan se, että tuotteiden ulkonäköä parannettaisiin genomitekniikoin, ei juurikaan lisännyt kuluttajien ostohalukkuutta.  

Noin 60 prosenttia kuluttajista olisi valmis ostamaan uusilla genomitekniikoilla tuotetusta viljasta valmistettua leipää, jos se olisi samanhintaista tai kalliimpaa kuin tavanomainen leipä. Vajaa 20 prosenttia kuluttajista oli kiinnostunut tällaisesta leivästä vain, jos se olisi noin 20–30 prosenttia halvempaa. 

Viljelijöistä 83 prosenttia olisi valmis ottamaan viljelyyn uusilla genomitekniikoilla tuotettuja lajikkeita. Luomuviljelijöistä, joita kyselyyn vastaajista oli 64, kaksi kolmasosaa olisi valmis samaan. Tämä tulos on mielenkiintoinen, koska luomujärjestöt ovat ottaneet Euroopan Unionissa kantaa tekniikoiden kieltämiseksi luomukäytössä. 

Viljelijöille tärkeää oli mahdollisuus, että lajikkeet kestäisivät paremmin ääriolosuhteita ja vaatisivat vähemmän kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita. Taloudellinen kannattavuus on myös tärkeä. Luomutuottajat kokivat ääriolosuhteiden keston, paremman satoisuuden ja taloudellisen kannattavuuden tärkeimmiksi syiksi ottaa uusia lajikkeita käyttöön.