Turvallisen ruuan jäljillä

Petoksiin ajavat köyhyys ja ahneus.

Malesialaiset syövät mereneläviä keskimäärin 40 kiloa vuodessa per henkilö. Malakansalmi on tärkein kalastusalue. Siellä alkutuotannon, raskaan teollisuuden ja Kiina-Eurooppa -meritietä halkovien alusten päästöt myrkyttävät eliöitä. Alueen rapujen ja nilviäisten raskasmetallipitoisuudet ovat hälyttäviä. Mutta mistä muualta pienkalastaja saaliinsa hakisi? Alkuperää ei ylpeydellä nosteta esiin. Voi myös olla, että paras hinta saaliille saadaan pimeiltä markkinoilta.

Ruokarikokset ovat tämän numeron pääjutussa. Ruokaviraston rikostentorjuntatiimin jäsen, poliisi Minna Willman-Koistinen kertoo rikosnimikkeistä ja tuomioista. Reilun vuosikymmenen aikana Suomessa päätyi oikeusprosessiin 127 elintarvikkeisiin liittyvää rikosta (2008–2019). Vuoden 2020 aikana EU:n Food Fraud Networkille raportoitiin 349 rajat ylittävää ruokapetosta.

Rikosten havaitseminen on tärkeä osa valvojien työtä. Tämän numeron Työn ääressä -palstalla esitellään Vuoden terveystarkastaja 2022 Hanna-Kaisa Mäkelä. Hän kouluttautuu tunnistamaan ruokapetoksia ja on osa Helsingin kaupungin valvontayksikön petostiimiä.

Kiinnostukseni elintarviketieteitä ja ravitsemusta kohtaan heräsi asuessani Singaporessa vuonna 2006. Aasialaiset söivät kovin eri tavalla kuin olin tottunut, aamupalasta lähtien. Aamiaiseksi oli tarjolla ”lounasta”, paistettuja kasviksia ja nuudelia. Tuoreita salaatteja ja kasviksia ei ollut, koska niitä ei ole perinteisesti ollut turvallista syödä.

Mumbaissa paikalliset ystäväni toppuuttelivat intoani maistella kaduilla myytävää ruokaa: ”Et voi syödä tuota, voit kuolla”. He neuvoivat myös tarkasti, minkä merkkisiä pullovesiä uskaltaa juoda ja miten pitää tarkistaa, että sinetit ovat varmasti avaamattomia. Enhän muuten olisi ymmärtänyt ollenkaan, ettei kaikki pullovesi ole turvallista!

Isäni oli epäonnekas, kun viilensi huoneenlämpöisen oluen jääpaloilla Balilla. Hän sairastui sekä punatautiin (Shigella) että lavantautiin (Salmonella), kipristelipä suolistossa E.colikin. Oikeustajuni mukaan jääpalojen valmistajan olisi kyllä saanut asettaa vastuuseen terveysrikoksesta.

Maailman terveysorganisaatio WHO:n tilastojen mukaan 74 prosenttia maailman väestöstä oli turvallisesti hallitun juomavesijärjestelmän parissa vuonna 2020. Se tarkoittaa, että yli kaksi miljardia ihmistä asuu maissa, joissa puhtaan veden puute haittaa elämää. Nämä kaksi miljardia joutuvat käyttämään juomavettä, joka on ulosteiden saastuttamaa.

Mikrobiologisen laadun lisäksi huonolaatuisessa vedessä huolestuttavat arseeni, fluoridi ja nitraatti sekä lääkejäämät, tuholaismyrkyt, perfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS) ja mikromuovit. Näistä jälkimmäisiä käsitellään myös tässä lehdessä. THL:n tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko on tutkinut raskauden aikaista altistumista kemikaaliseoksille, ja Suomen ympäristökeskus on koonnut tutkimustietoa muovien haitallisista ympäristö- ja terveysvaikutuksista.

Kerromme myös, miten vettä käsitellään teollisuudelle talousvesikelpoiseksi ja miten Savossa vesilaitos on osa kiertotalousklusteria.