Kenttämuonituskurssilla elintarviketurvallisuus oli etusijalla 

Maanpuolustuskoulutus MPK Lounais-Suomen kenttämuonituskurssilla opeteltiin kenttäkeitinten käyttöä ja muonitettiin noin 400 MPK:n kurssilaista. Kurssi oli osa 15 kurssia sisältävää SYKSY NIINI24 -harjoitusta Niinisalon varuskunnassa.

Kurssin tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat kenttäkeittimen turvalliseen käyttöön ja maastomuonituksen järjestämiseen isolle joukolle maasto-olosuhteissa. Omana tavoitteenani oli päästä kokemaan käytännössä, millaista ruuan valmistus suurelle ihmismäärälle on, ja saada ajatuksia siitä, miten elintarvikealan toimistotyöläisenä minusta ja kokemuksestani voisi olla hyötyä poikkeusoloissa. 

Innostuin lähtemään kurssille keväällä järjestetyn Elintarvikealan ammattilaisen supervoimat poikkeusoloissa -webinaarin teon yhteydessä. Kevään webinaarin järjestelyissä auttoi silloisen Elintarviketurvallisuusjaoston johtoryhmäläinen Sanna Raunila, joka toimi muonituskurssin johtajana ja houkutteli mukaan. 

Kurssilla ensimmäinen tehtävä oli pystyttää kenttäkeittimet. Kuva: MPK/Pasi Lindroos

Erikoisruokavaliot ja hygienia huomioitiin 

Kurssi alkoi kauniissa loppukesän maisemissa Valkiajärven rannalla Niinisalon varuskunnassa. Aluksi kasarmilla perehdyttiin turvallisuussuusuunnitelmiin, omavalvontaan ja ennakkotehtävien vastauksiin.  

Ennakkotehtävät käsittelivät käytännönläheisesti kenttämuonituksen hygieniaa, pakkausmerkintöjä ja allergeenejä. Materiaaleissa painotettiin erityisesti sitä, miten Bacillus cereus ja Clostridium perfringens voivat saastuttaa ruuan. Paikan päällä luettiin omavalvontaohjeet ja kuitattiin ne luetuiksi.  

Pilkkopimeänä lauantaiaamuna päästiin tositoimiin. Päivän ruokien valmistus ja pakkaus alkoi ennen auringonnousua.  

Viikonlopun lämpimät ruuat, aamupuuro, kiusaukset ja risotto valmistettiin 300 litran keittimissä ulkona. Erikoisruokavalioruuat valmistettiin hallimaisessa tilassa sisällä hellalla.  

Valmiit ruuat pakattiin kuljetusta varten 15 ja 30 litran metallipönttöihin tai termoksiin ja kuivat ruuat styroksilaatikoihin. Ruuat kuljetettiin huolellisesti merkittyinä eri kursseille.  Jokainen astia ja laatikko merkittiin kohde-, erikoisruokavalio- ja lämpötilamerkinnöin.  

Kaikki lämmin ruoka oli gluteenitonta, laktoositonta ja kalatonta. Näin pystyttiin taklaamaan useita allergeeneja ja intoleranssia aiheuttavia ainesosia yhtä aikaa. Kasvisruoka valmistettiin erikseen, ja samalla pystyttiin varmistamaan ruuan sopivuus tietyille mausteallergikoille.  

Aamupuuroa herättiin keittämään puoli neljältä. Kuvassa puurovuorossa Tarja Nurmi. Ruokaa sekoitettiin kahdeksikkoa mukaillen, jottei astiaan syntynyt pyörrettä ja ruoka tulvinut ulos padasta. Kuva Päivi Hasia
Sunnuntaina aamupuuroksi saatiin vaniljalla maustettua gluteenitonta, laktoositonta ja vegaaneillekin sopivaa riisipuuroa. Kuva: Viivi Wanhalinna

Kypsymisen arviointi oli haastavaa 

Meille, jotka laitoimme isolle joukolle ruokaa ensimmäistä kertaa, tuotti haasteita ruuan kypsymisen keston arviointi. Esimerkiksi kiusauksessa käytettyjen kuivattujen perunasuikaleiden kypsymistä oli vaikea arvioida, samoin risottoriisin.  

Perunat eivät saaneet olla täysin kypsiä, kun ne pakattiin kuljetusta varten pönttöihin. Oli huomioitava perunoiden kypsyminen vielä kuljetuksen, säilytyksen ja tarjoilun aikana.  Perunat eivät saaneet tänä aikana jäädä liian koviksi, mutta eivät myöskään muuttua puuroksi.  

Kurssilaiset pääsivät töihin myös linjastolla. Kun ruoka saapui kohteeseen, ensimmäisenä perustettiin linjasto, josta ruokailijoille jaettiin kuiva-, lämmin ja jälkiruoka ja mehu. Kauhaan eivät saaneet koskea muut kuin jakajat.  

Linjastolla oli mukava kohdata ruokailija ja kauhan nostelun lomassa kuulla kommentit ja kiitokset ruuasta ja tarjota ruuan päälle hymy. Samalla ruuan kypsymisen jatkumisen metalliastiassa huomasi selvästi: ensimmäiset kauhalliset kiusausta olivat lähes keittoa, ja parin sadan ruokailija jälkeen nestettä ei enää erottanut.  

Kurssilla opittiin muun muassa, miksi ison padan sekoittaminen kannattaa tehdä kahdeksikkoa mukaillen, miksi metalliset kuljetusastiat ja ruokatermokset kannattaa vuorata sisältä muovipusseilla ja miten styroksilaatikot pinotaan, jotta korkea torni pysyy pystyssä.  

Ensikertalaisen oli haastavaa arvioida, millaisessa ajassa kuivatut perunasuikaleet kypsyvät rakenteeltaan sopiviksi. Kuva: Viivi Wanhalinna
Kurssilla mietittiin tarkkaan, millaisia riskejä maastomuonitukseen liittyy. Kuvassa Jämijärven vapaaehtoisen palokunnan jäsen lisäsi kattilassa olevaan palavaan öljyyn desilitran vettä, jolloin liekki roihahti valtavaksi. Kuva: Viivi Wanhalinna

Hävikki ja kotimaisuusaste pohdinnassa 

Kurssilaisia mietitytti suurelta tuntuva hävikin määrä ja ruuan kotimaisuusaste. Osa ruokapöntöistä ja kuivista ruuista, kuten välipalakeksit, kahviin sekoitettava jauhe ja hillot, palautuivat ruokailijoilta lähes koskemattomina. Välipalatuotteet tuntuivat olevan alkuperältään osittain muita kuin suomalaisia. Oma vatsa puolestaan kaipasi viikonlopun jälkeen kovasti jotain tuoretta.  

Elintarviketurvallisuus on olennainen osa joukkojen turvallisuutta, eikä uudelleentarjoiluun vaadittava lämpötilojen hallinta onnistu kenttäolosuhteissa. Ruuan on riitettävä kovaa fyysistä työtä tekeville joukoille, jolloin valmistettavan ruuan määrä henkilöä kohti lasketaan suurimman kulutuksen mukaan. Puuroa valmistettiin 3 dl ja lämmintä ruokaa 5–6 dl henkeä kohden. Ei siis ihme, että tämänkään toimistotyöläisen mahaan ei mahtunut näin paljon ruokaa kerralla.  

Reseptit, ruuan ainesosat ja ohjeet tulevat Leijona Cateringiltä, josta tulevat myös ruokien kotimaisuustavoitteet. Maito, liha ja lihajalosteet, peruna sekä tuore leipä ovat aina suomalaisia, ja kotimaisten elintarvikkeiden osuus kokonaisuudessaan on 77 prosenttia.  

Kurssilla saimme varustuksen sukista ja aluskerrastosta lähtien aina lakkiin ja lakanoihin saakka. Kuva: Hanna Nuorela

Ruuan valmistuksen ja kuljetuksen vaiheet tulivat tutuiksi 

Kurssi näytti ruuan valmistuksen koko kaaren kenttäolosuhteissa tavaroiden vastaanotosta niiden varastointiin, ruuan valmistukseen, pakkaamiseen, kuljetukseen, linjaston perustamiseen, tiskien pesuun ja hävikin vastaanottamiseen.  

Kaikki sadat välineet, astiat ja tarvikkeet, jotka kurssia ja muonitusta varten tuotiin paikalle, oli palautettava puhtaina. Kurssilaiset siivosivat ruuan varastoinnissa, kuivamuonien pakkauksessa ja tiskauksessa käytetyn huoneiston vessaa myöten, ja harjoituksen esikunnan edustaja teki lopputarkastuksen ennen poistumisluvan saantia.   

Päällimmäisenä kurssilta jäivät mieleen rautaiset ammattilaiset, jotka vetivät kurssin vapaaehtoistyönä. Viikonlopun organisointi oli vapaaehtoisille iso työ ja itse viikonloppu varmasti kaikille rankka. Herätykset ajoittuivat puoli neljän ja kuuden välille, töitä tehtiin iltaan saakka ja vastuu kannettiin satojen ihmisten turvallisesta ja maukkaasta ruuasta.  

Kurssinjohtaja Sanna Raunila lastaa tavaroita loppuinventaarion jälkeen varastoon. Taustalla metalliastiat, joihin ruoka annosteltiin ja kuljetettiin kohteeseen. Kuva: Viivi Wanhalinna


Maanpuolustuskoulutus MPK on kokonaisturvallisuuden kouluttaja, joka tarjoaa koulutusta kaikille, jotka ovat kiinnostuneita sotilastaitojensa tai yleisten turvallisuustaitojensa ylläpitämisestä ja kehittämisestä.  

Koulutuksiin ovat tervetulleita reserviläiset, tavalliset kansalaiset, työnantajan palvelukseen varatut ja varareserviin kuuluvat sukupuolesta riippumatta. 

Kenttämuonituskursseja järjestetään muutaman kerran vuodessa muun muassa Niinisalossa, Säkylässä, Hollolassa, Upinniemessä ja Oulussa. Ilmoitukset koulutuksista löytyvät verkkosoitteesta mpk.fi.