Mitä luulemme tietävämme?

Maailmassa on 194 valtiota, joissa asuu yhteensä lähes 7,8 miljardia ihmistä. Karkeasti yleistäen heistä miljardi asuu Euroopassa, miljardi Amerikoissa, miljardi Afrikassa ja neljä miljardia Aasiassa.

Väkiluvultaan Kiina ja Intia ovat omassa miljardiluokassaan. Väestöltään seuraavaksi suurimpia maita ovat Yhdysvallat 331, Indonesia 274, Pakistan 221, Brasilia 213, Nigeria 206, Bangladesh 165, Venäjä 146 ja Meksiko 129 miljoonaa. Suomessa on saman verran asukkaita kuin Kongossa: 5,5 miljoonaa. Olemme väestömäärän perusteella keskikastia, 113. suurin.

Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan maailmassa on kolmisenkymmentä valtiota, joiden alueella ruokaturvan (food insecurity) tilanne on keskivaikea tai vaikea. Kahdella miljardilla ihmisellä ei ole säännöllisesti turvallista, ravitsevaa ruokaa riittävästi. Toisaalta maapallolla on saman verran
ylipainoisia. Alle viisivuotiaita lapsia kuoli toissavuonna yli 5,3 miljoonaa. Imetys ja puhdas vesi olisivat pelastaneet heistä useimmat. Kuolleiden luvussa ovat mukana reilut sata suomalaislasta.

Elämään pitää saada tasapainoa.

Maailman elintaso on parantunut. 1960-luvulla puolet elivät äärimmäisessä köyhyydessä, enää alle kymmenen prosenttia. Jo edesmennyt ruotsalainen, kansainvälisen terveydenhuollon professori Hans Rosling jakoi vuonna 2018 Faktojen maailma -kirjassa ihmiset neljään tuloluokkaan: Miljardi elää päivän alle kahdella dollarilla, kolme miljardia alle kahdeksalla, kaksi miljardia alle 32 dollarilla, ja yhdellä miljardilla on rahaa vielä enemmän päivittäiseen elämiseen.

Köyhin miljardi syö puuroa joka aterialla joka päivä koko elämänsä läpi, huonoina satoaikoina ei ole sitäkään. Seuraavalla ”elintasolla” olevat voivat ostaa muutamalla dollarilla päivittäin ruokaa, jota he eivät ole itse kasvattaneet. Ruokaa ei tarvitse enää valmistaa asumuksen sisänuotiolla, vaan kaasuhellalla. Vedenhakuun on useampia muoviämpäreitä, jolloin siihen kuluu vain puoli tuntia päivittäin.

Kolmannella ”elintasolla” kodissa on vesijohto, ja säästöillä voi ostaa pakastimen. Neljäs taso onkin meille kovin tuttu, mutta se on arkea vain 20 prosentille maailman väestöstä.

Yltäkylläisyydessä elävien on kuitenkin vaikea syödä terveellisesti. Voiko elintasoa mitata rahassa, vai pitäisikö tarkastella terveyttä? Köyhimpien maiden elinajanodote on alle 60 vuotta. Amerikkalaiset ovat rikkaista sairaimpia. Lasten elinajanodote on lyhyempi kuin heidän vanhempiensa.

Tänä vuonna syntyvän suomalaisen elinajanodote on 81,9 vuotta. Pidempiä elämiä on odotettavissa vain 20 maan kansalaisilla. Singaporelaiset ja japanilaiset johtavat tilastoa.

Ravitsemusasiantuntija, tietokirjailija Patrik Borg pohtii tämän lehden Lihavuus-juttusarjassa jaksamista ja sitä, miksi se on avain painonhallintaan. Elämään pitää saada tasapainoa, jotta terveempien elämäntapojen opetteluun on voimavaroja.

Suomalainen ruoka on maailman puhtainta, tieto karttuu jatkuvasti. Vain osa artikkeleista mahtuu tähän lehteen. Uutta aineistoa löytyy myös lehden verkkosivuilta. Siellä on artikkeli muun muassa SOK:n ostodataan liittyvästä Nelli Vallin opinnäytetyöstä Liikennevalot elintarvikepakkauksen etuosassa. Työ on tehty terveellisten ostovalintojen tukevan tiedon kartuttamiseksi.

Apulaisprofessori Pauliina Damdimopoulou tutkii kemikaalien terveysvaikutuksia Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa. Tässä lehdessä hän kertoo, miten vettä ja rasvaa hylkiviä PFAS-yhdisteitä löytyy yleisesti sikiöiden aivoistakin, kun kemikaalit leviävät hallitsemattomasti ympäristöön.

Olemme silti onnellisessa asemassa. Suomessa tuoteturvallisuus on erinomaisella tasolla, ja meillä on varaa ostaa terveellistä ruokaa. Lastemme ei tarvitse nähdä nälkää tai kuolla ripuliin.