
Tuotannon mies tulkkina elintarviketeollisuuden ja oppilaitoksen välillä
TKI-asiantuntija, projektipäällikkö Pasi Raja hyödyntää tuotannon osaamistaan ammattikorkeakoulussa.
Millainen työurasi on ollut?
Työurani alkoi Lahdesta Sinuhelta, jossa tein harjoitteluni elintarviketeknikon tutkintoon liittyen. Leipomossa vietin kaikki vapaat ja viikonloput. Sen jälkeen luin Viikissä elintarviketieteitä, pääaineena viljateknologia. Hain linjavalmentajaksi Fazerin keksitehtaalle, jonne tein myös gradun. Siellä vierähti yli kymmenen mielenkiintoista vuotta. Sinä aikana Fazer myi tehtaan United Biscuitsille, se edelleen Danonelle ja Danone Kraft Foodsille.
Lasten tultua kouluikään paluumuutimme Lahden seudulle ja menin vetämään Senson Oy:lle tuotantoa. Sillä aikaa Fazer osti keksitehtaan takaisin ja menin sinne kehittämään prosesseja, kouluttamaan ja optimoimaan tuotantoa.
Sieltä siirryin Gold & Green Foodsille skaalaamaan nyhtökauratuotantoa, jonka jälkeen meinasin ryhtyä metsätalousyrittäjäksi. Eteen tuli kuitenkin mahdollisuus päästä LABiin töihin ajamaan Food Pilot Plantia ylös ja rakentamaan laitteistoja.
Lahteen palatessa ympyrä on sulkeutunut tai lähtenyt uudelle kierrokselle. Pohjimmiltani olen tuotannon mies.
Mitä kaikkea teet nykyisessä työssäsi?
Olen TKI-asiantuntija ja toimin myös projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa. Olen kahdessa EU:n osarahoittamassa hankkeessa. Toinen liittyy hävikin vähentämiseen ja toinen on vienninedistämishanke FinFoodNet-Suomalaiset Innokaupungit ja alueet vauhdittamassa ruokaratkaisujen vientiä. Teen myös yhteistyötä Biomateriaalit ja elintarviketeknologia -insinöörikoulutuksen ja palvelumyynnin kanssa.
Elintarviketeollisuudessa ja oppilaitosmaailmassa puhutaan aika erilaista kieltä. Pidän itseäni tulkkina näiden välillä: avaan yrityksille, mitä tarkoittaa oppilaitoskieli ja toisinpäin.
Hävikki minimiin lisäarvo maksimiin (Hämilis)-hankkeessa tavoitteena on erilaisten sivuvirtojen tuotteistaminen, arvokomponenttien löytäminen ja hävikin vähentäminen. Olemme luomassa hävikkityökalua pk-yrityksille. Sen lähtökohta on, että hävikki pitää mitata, jolloin se on helpompi muuttaa rahaksi.
Saan olla mukana kestävän kehityksen edistämisessä ja siitä maksetaan vielä palkkaa, niin onhan tämä palkitsevaa.
Mitä haluaisit nostaa elintarvikealalla keskusteluun?
Hävikistä ja sen seurannasta puhutaan liian vähän. Laskin, että jos maailmanlaajuiselle hävikille antaa euron kilohinnan, se tekee 1000 miljardia euroa vuodessa. EU on sitoutunut ruokahävikin puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Valitettavasti suunta on toinen. Hävikin määrään vaikuttaminen olisi tärkeää.
Nimeä jokin hävikinvähentämiskeino omassa elämässäsi?
Kokonaisvaltainen ajattelu ruokaostoksissa ja ruuanlaitossa. Pienellä miettimisellä saa hävikin jo aika pieneksi.
Mitä söit tänään aamupalaksi?
Kaurapuuroa pellavansiemenrouheella, pakastemansikoilla ja smoothiella. Suosin ruokavaliossani suomalaisia raaka-aineita.
Suosittelemme artikkelia

Valio suunnittelee Oulun tehtaan tuotannon siirtoa Riihimäelle, Joensuuhun ja Jyväskylään – muutosneuvottelut alkavat

Koulu- ja oppilaitosruokailu tänään – haasteet ja mahdollisuudet

Elintarviketeollisuuden Tukisäätiö palkitsi ammattiin valmistuneita

Kielimuuri ylittyy monella keinolla

Tulevaa polttoainetta

Kommentit