Kriisistä kriisiin 

oko 2020-luku tuntuu kuluneen erilaisissa kriiseissä. Ensin tuli pandemia, sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Kun niiden jälkivaikutuksista alettiin pikkuhiljaa nousta, rytinä alkoi taas.

Helmikuussa 2026 politiikka ja maantiede iskivät jälleen tulta Hormuzinsalmessa. Iranin ja Omanin välisen kapean salmen kautta kulkee merkittävä osa maailman öljystä ja maakaasusta. Kun Yhdysvallat aloitti sodan Irania vastaan, Iran odotetusti sulki salmen meriliikenteen.

Hormuzinsalmi on tuttu jo vuosikymmenten takaisista kriisiuutisista. Tämän vuoden kriisiin antaa lisämaustetta se, että selvää tilannekuvaa on mahdoton muodostaa. Iranin hallinto ei ole halukas antautumaan, ja Yhdysvaltain ja Israelin muodostaman rintaman uhkaukset ovat välillä olleet tyhjiä, välillä toteutuneet. Tätä kirjoitettaessa sota on laajentunut muihinkin Lähi-idän maihin.

Suomelle ja Euroopalle Persianlahden öljy ei ole välttämätöntä, mutta monet Aasian maat ovat siitä riippuvaisia. Koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, öljyn hinnat nousevat globaalisti. Markkinoilla syntyy epävarmuutta.

Persianlahden uusin sota paljasti, miten tärkeää öljy edelleen on. Maailma sellaisena kuin me sen tunnemme on täysin fossiiliriippuvainen, ja tätäkin sotaa motivoi Yhdysvaltojen puolelta öljyvarantojen hallinta – Venezuelan öljyn presidentti Donald Trump jo varasi Yhdysvaltojen käyttöön.

Öljy on paitsi ympäristö- ja talouskysymys, myös kytköksissä huoltovarmuuteen ja kauppataseeseen. Suomessa fossiiliset polttoaineet ovat tuontitavaraa.

Neitseellinen muovimateriaali valmistetaan öljystä. ETL:n ekonomisti Bate Ismail sanoo taloussivujen jutussamme, että hintasokki elintarvikeketjuun saattaakin tässä kriisissä tulla pakkausten kautta. Eteen voi tulla jopa muovipula.

Suomessa hallitaan kartongin käyttö ja tuotekehitys, mutta ihan kaikkea muovia elintarvikeketjussa ei voi vielä korvata biopohjaisilla materiaaleilla.

Kuluttajien luottamus kyntää taas pohjamudissa toivuttuaan hädin tuskin edellisestä, vuonna 2022 alkaneesta kriisistä. Vaikka bensan hinta ei koskettaisi omaa taloutta, kerrannaisvaikutukset osuvat jokaiseen.

Parasta, mitä tästä Persianlahden sodasta voisi seurata, olisi entistäkin vahvempi sanoutuminen irti öljystä. Teknologioita puhtaaseen energiaan ja kiertotalouteen on jo, ja Suomessa osaaminen riittää niiden käyttöönottoon.

Suomen taloudessa on toki haasteita, mutta ovatko öljyriippuvuuden riskit jo niin suuria, että esimerkiksi energiainvestointeihin olisi silti järkevää ryhtyä?

Suomalaisen ruuan menestys maailmalla aiheuttaa samanlaisia tunteita kuin olympiamitalit urheilufaneissa. Ilahduttavaa kisamenestystä ovat ihan viime aikoina niittäneet muun muassa Rostenin siemennäkkäri, Mö Foodsin kaurapohjainen salaattivuusto ja Jukolan Juuston vintagecheddar.

Ennen torille rynnistystä lue pääjutustamme, mitä kisamenestys yritykselle merkitsee.

Tavataanhan myös Elintarvikepäivässä Finlandia-talolla 5.5.!