Kriisistä nousee yhä suurempia mahdollisuuksia

Lehden 2020 avausnumero käsitteli elintarviketrendejä, jotka Koronavirus (Sars-CoV-2) torpedoi suurimmaksi osaksi. Aikaisempien virusten, Sars, Sika, Mers, vaikutukset Suomeen tai elintarviketeollisuuteen olivat hyvin vähäisiä verrattuna eläintauteihin kuten afrikkalaiseen sikaruttoon.

Yhtäkkiä tilanne on tyystin muuttunut. Suomen tasavallan presidenttiä lainatakseni ”koronaviruksen jälkeen käyttäytymisemme ja jopa ajatusmaailmamme tulee muuttumaan”.

Suomi valmistautui koronaviruksen aiheuttamaan uhkaan hyvin verkkaisesti muiden länsimaiden tavoin. Wuhania lähimpänä olevissa maissa suljettiin rajoja nopeasti, testattiin ja jäljitettiin sairastuneiden liikkeitä ja saatiin tartuntojen määrä kuriin. Samoin kriisin välittömät liiketoimintamahdollisuudet nähtiin Itä-Aasiassa nopeasti. Yritykset kehittivät nopeasti diagnostiikkaa, tilasivat raaka-aineita kasvosuojien valmistukseen, rakensivat nopeasti uutta tuotantoa ja koodasivat valvontaa helpottavia puhelinsovelluksia.

Kriisin jälkeen mikään ei ole niin kuin ennen.

Pandemia on aiheuttanut muutoksia ihmisten käyttäytymisessä ja kulutuksessa. Välittömästi kautta maailman Suomesta Australiaan ruuanlaitto kotona on lisääntynyt nopeasti ja ihmiset ovat varastoineet ruokaa ja juomaa. Lohturuoka suklaa ja alkoholi tekevät kauppansa. Kaikkialla maailmassa peruselintarvikkeet, säilykkeet ja varsinkin Suomessa leivontatarvikkeet on myyty nopeasti loppuun. Myös wc-paperista on ollut pulaa kaikkialla. Digihesarin aikakaudella sanomalehteä ei voi uusiokäyttää wc-paperina, eikä Suomen ulkopuolella ole alapääsuihkua wc:ssä.

Koreassa ruuan verkkokaupan osuus on maailman suurin: 19 prosenttia. Kriisin vaikeimpana aikana helmikuussa suurin verkkokauppatoimija Coupang ilmoitti myynnin kasvaneen 140 prosenttia edellisvuodesta ja erityisesti ruokatoimitusten kasvaneen.

Myös korealaisten hypermarkettien ruokamyynti kasvoi helmikuussa, mutta käyntikerrat harvenivat. Hypermarketeissa mitataan asiakkailta kuume, ja maskeja on pakko käyttää. Pienten kauppojen myynti taas on ollut laskussa. Kun pandemia levisi Amerikkaan, Amazon valmistautui online-kaupan kasvuun palkkaamalla 100 000 uutta ihmistä hoitamaan verkkokaupan logistiikkaa.

Pandemia on sulkenut ravintolat. Sitä mukaa kun pandemia levisi eri maihin, ravintolat autioituivat. USA:n maatalousministeriön (USDA) analyysin mukaan Korean ravintolamyynti putosi alle puoleen helmikuussa 2020 vuoteen 2019 verrattuna. Vasta maaliskuun lopussa ihmiset alkoivat palata ravintoloihin, mutta tilanne ei ole vielä huhtikuussakaan täysin normalisoitunut.

Domino-pizzan ja muiden pizzataxien osakekurssit ovat nousseet, vaikka muuten pörssit ovat romahtaneet. Suurin osa ravintoloista kautta maailman toimittaa ruokia koteihin Woltin ja Foodoran tyylisillä palveluilla.

Pienemmät kahvilat myyvät juomia kioskityyliin ikkunaluukun kautta mieluummin kuin sallivat kokoontumiset. Huippuravintolat hotelleissa tekevät myös valmiita lounasruokakasseja, jotka voi hakea mukaansa. Osa ravintoloista on käyttänyt tilanteen hyväksi toteuttamalla isommat tilaremontit tänä aikana valmistautuakseen kaupan vilkastumiseen entistä vahvempana.

Kotiruoka on arvossaan. Kodeissa valmistetaan itse ruokaa, koska ihmisillä on aikaa eikä ravintoloihin välttämättä haluta mennä. Toisin kuin Suomessa Aasiassa ravintolassa syöminen on edullisempaa kuin ruuan ostaminen kotiin, eivätkä kaikki osaa tehdä ruokaa. Valmisruokien ja valmiiksi pilkottujen ready to make -ruokien kysyntä on noussut myös nopeasti. Trendi oli vahva Aasiassa jo ennen koronakriisiä.

Ihmiset ajattelevat myös terveyttään ja vastustuskykyään enemmän kuin ennen. Peruselintarvikkeiden, kastikkeiden ja valmiiden ruokien lisäksi immuniteettia vahvistavien ruokien kysyntä on kasvanut maailmanlaajuisesti. USDA:n raportin mukaan terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kuten gingseng-tuotteiden ja vitamiinivalmisteiden ostaminen on lisääntynyt Koreassa. Nopeimmat yritykset Aasiassa ovat jo tilanneet suomalaisista marjoista tehtyjä tuotteita.

Google-haut kertovat kiinnostuksesta terveyteen. Foodnavigator.com raportoi, että Google-hakujen perusteella sekä kiinalaisten että italialaisten ruoka-annosten kysyntä on laskenut. Molemmat alueet ovat kärsineet paljon viruksesta. Vaikka virus ei tartu ruuan välityksellä, mielikuva on kärsinyt.

Suosittuja hakusanoja ovat olleet myös Food immune system (kasvuprosentti 66 %), Elderberry eli seljamarja (+106 %), Immune system (+27 %), Food stress reveal (+122 %), Rosemary eli rosmariini (+114 %), Melon eli meloni (+45 %), Kombucha (+55 %) ja kamomilla (+81,5 %).

Euroopassa ja Aasiassa on herätty ihmettelemään, miten virus vaikuttaa tulevaan maatalouden kasvukauteen ja satoon. Esimerkiksi kolmannes Saksan maataloustyöntekijöistä tulee Puolasta ja muualta Itä-Euroopasta. Samalla Puolaan tulee yleensä siirtotyöläisiä Ukrainasta, mutta nyt rajat on suljettu.

Myös Suomessa on vaikea saada ulkomaisia työntekijöitä. Toisaalta työttömien määrä on kasvanut, ja ihmisten välisellä yhteistyöllä maatalous varmasti selviää voittajana kriisistä. International Food Policy Research Instituten mukaan on aikaista sanoa, paljonko ruuan hinta tulee nousemaan. Sars ja Mers molemmat nostivat ruuan hintaa paikallisesti epidemia-alueilla, vaikka espanjantaudin kaltaista ruuan hinnan moninkertaistumista ei nähtykään.

Toistaiseksi viljan hinta on pysynyt vakaana, mutta Kiinassa porsaan ja broilerin hinta on noussut. Myös Suomessa lihatalot ovat raportoineet broilerinlihan kysynnän kasvaneen. Ehkä ihmiset oppivat nyt syömään härkäpapuvalmisteita lihan sijaan, onhan esimerkiksi joissakin härkäpapuhiutaleissa enemmän proteiinia kuin kanassa. Toivottavasti vilja- ja marjasato ovat hyviä, ja puhdasta ruokaa riittää vientiinkin.

Jo nyt on nähtävissä, että maanviljelijöiden arvotus on noussut. Kuinka paljon tärkeämpiä ovat Suomen elintarvikeketjun ammattilaiset maatiloilla, kuljetuksissa, teollisuudessa ja kaupassa kuin vaikkapa jääkiekon ammattilaisliiga tai television viihdetarjonta!

Nopeita päätöksiä tarvitaan myös, kun virus on saatu kuriin, jotta suomalainen elintarvikeketju hyötyy alkavasta buumista.

Suomessa YLE raportoi kotimaisen ruuan kysynnän kasvaneen kymmeniä prosentteja (19.3.2020). Erityisen ilahduttavaa on, että Suomessa on yksi hiivatehdas, jonka tuotteet myyvät nopeammin kuin ehditään pakkaamaan.

EU:ssa närää on herättänyt erityisesti Saksan päätös lopettaa esimerkiksi kasvosuojainten myynti muihin EU-maihin. Kriisin jälkeen joudutaan varmasti pohtimaan, pitäisikö EU-maiden olla omavaraisia terveydenhuollossa ja elintarvikkeissa. Oma apu, paras apu. Kriisiaikoina tukeudutaan mieluummin lähiruokaan ja ruuanlaittoon kotona. Tämän kriisin jälkeen mikään ei ole niin kuin ennen.

Olemme kaikki samassa veneessä: ainoastaan yhteistyöllä Suomen elintarviketuotanto nousee nopeasti vahvempana kuin koskaan. Terveellisen ja turvallisen ruuan määrä maailmassa on hyvin rajallinen. Kriisin jälkeen tämän ruuan kysyntä on suurempi ja hinta korkeampi Suomessa ja kaikkialla maailmassa.

**********************

Kymmenen miljoonaan asukkaan Soul turvallisimpia paikkoja

Etelä-Koreassa koronaviruksen vastaiset toimenpiteet käynnistettiin hitaasti vasta, kun kansalaiset vaativat kovempia toimia. Liikkumista tai töissäkäyntiä ei ole rajoitettu, mutta koulut, päiväkodit ja yliopistot on pidetty suljettuina.

Koreassa testataan kaikki epäillyt, jäljitetään sairastuneiden liikkeet ja valvotaan, että he pysyvät kotikaranteenissa. Soulissa asuu kymmenen miljoonaa ihmistä, joista kukaan ei ole onneksi kuollut (tilanne 31.3.2020). Terveydenhuolto on yksityinen, mutta korkealaatuinen ja hyvin edullinen potilaille.

Kasvomaskien käyttö on erittäin suositeltavaa. Esimerkiksi metrosta poistetaan henkilöt, jotka puhuvat puhelimeen ilman kasvosuojusta. Ensimmäinen oire virustartunnassa on kuume, jota mitataan niin lentoasemalla kuin hypermarketeissa ennen sisäänpääsyä. Paremmissa ravintoiloissa tarjoilija ystävällisesti suihkuttaa asiakkaiden käsiin käsidesiä ennen ruokailua.

Liikennevälineissä, virastoissa ja jopa hisseissä on yleensä käsidesipullo valmiina. Korea onkin varmasti turvallisimpia paikkoja virustartuntariskin kannalta, vaikka liikkumisen vapauteen ei ole puututtu. Sairastuneiden määrä on ollut pitkään laskussa ja parantuneiden määrä kasvussa.