Ohjelmistoillako ympäristövaikutuksia? 

Digitaaliset palvelut ovat keskeinen osa elämäämme. Uutiset luetaan tabletilta, palaverit hoidetaan etäyhteyksin ja lounas maksetaan älypuhelimella. Kaikki nämä toiminnot mahdollistuvat jonkin ohjelmiston kautta.  

Nämä ovat yksinkertaisia esimerkkejä ICT:n osallisuudesta arkeemme. Emme välttämättä tule edes ajatelleeksi niitä, saati niiden synnyttämiä ympäristövaikutuksia. 

ICT:n ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella kahdesta suunnasta: sen haittojen (jalanjälki) sekä hyötyjen (kädenjälki) kautta.  

ICT-alan hiilijalanjäljen eli sen tuottamien CO2-päästöjen arvioidaan olevan noin 2-4 prosenttia kaikista globaaleista CO2-päästöistä, alan energiankulutuksen taas 4–10 prosenttia. 

Osuudet ovat varsin merkittäviä. Alan suurimpia päästölähteitä ovat laitteet, datakeskukset ja verkot. Miksi sitten puhumme ohjelmistojen ympäristövaikutuksista? 

Ohjelmistot toimivat edellä mainitun infrastruktuurin päällä. Älypuhelin ilman sovelluksia on lopulta vain esine. Ohjelmistovalinnoilla tai -vaatimuksilla voidaan vaikuttaa muun muassa laitteiden elinkaaren pituuteen.  

Valitsemalla ohjelmisto, joka toimii vanhoillakin laitteilla, vaikutetaan paitsi raaka-aineiden käyttötarpeeseen, myös valmistuksesta syntyviin päästöihin. Ohjelmisto, joka ei vaadi jatkuvaa verkkoyhteyttä, vähentää sekä verkon että datakeskuksen energiankulutusta sekä päästöjä.  

Vaikka ohjelmisto pelkällä olemassaolollaan ei tuota päästöjä, niitä on syntynyt jo kehitysprosessin aikana. Ohjelmistoa tuleekin tarkastella sen koko elinkaaren ajalta kuten mitä tahansa muutakin tuotetta. 

ICT-alalla on kuitenkin myös suuri kädenjälkipotentiaali eli mahdollisuus vähentää muiden alojen päästöjä. Arvioiden mukaan esimerkiksi ruuantuotannon synnyttämistä päästöistä olisi mahdollista vähentää ICT-avusteisin keinoin jopa 17 prosenttia muun muassa tuotantoa tehostamalla ja vähentämällä ruokaketjussa syntyvää hävikkiä. Kädenjälkivaikutuksia ei yrityksissä vielä suuremmin huomioida. 

Mikä on paljon tai vähän? Puhutaan päästöistä tai energiankulutuksesta, yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa, sillä vertailu pelkästään ohjelmistojen välillä on hankalaa. Vertailu asiakasrekisterin ja suoratoistopalvelun välillä ei ole tarkoituksenmukaista. 

Tärkeämpää olisikin selvittää oman toiminnan vaikutukset, ymmärtää kokonaiskuva ja määrittää jonkinlainen lähtötaso. Tietoisuus oman toiminnan vaikutuksista auttaa tekemään jatkossa kestävämpiä valintoja. Vastuu ympäristön kestävyydestä on jokaisella valintojensa kautta, on kyse sitten ohjelmointikielen tai yhteistyökumppanin valinnasta. 

Kirjoittaja on väitöstutkija LUT-yliopiston ohjelmistotekniikan laitoksella ja työskentelee VISIIRI- ja VICTIS-hankkeissa, joissa edistetään yritysten tietoisuutta ICT:n jalan- ja kädenjälkivaikutuksista.