Puhdas sisäilma kuuluu hyvään hygieniaan
Epäpuhdas sisäilma aiheuttaa sairauksia, kuten allergiaa, astmaa, silmäsairauksia, syöpää, sydän- ja verisuonitauteja sekä pilaa tuotteita ennenaikaisesti.
Ihminen ei näe pienhiukkasia ilmassa. Vasta niiden yhdistyttyä suuremmiksi hiukkasiksi, eli pölyksi, muuttuvat ne havaittaviksi. Pölyn kertyminen lisää siivoustarvetta ja aiheuttaa häiriöitä koneissa ja laitteissa.
– Etenkin sähkölaitteita on syytä suojata pölyltä, ettei niiden käyttöikä ja toimintavarmuus kärsi, tarkentaa Camfil Oy:n markkinointipäällikkö Matti Leppänen.
Siivous- ja laitehaittaa suurempi ongelma ovat näkymättömien pienhiukkasten aiheuttamat terveyshaitat työntekijöille ja laatuhaitat tuotteille. Lisäksi sisäilman laatu vaikuttaa työssä jaksamiseen ja viihtymiseen. Sairaspoissaolojen määrää voidaan vähentää parantamalla ilmanlaatua. Työvoimapulasta kärsivillä aloilla hyvä hengitysilma voi olla yksi työnantajan valteista houkutella työntekijöitä.
Elintarvikealalla on vielä paljon kehitettävää sisäilman laadussa ja energiatehokkuudessa. Suomessa ollaan tarkkoja pintojen puhdistamisessa ja suojavaatehygieniassa, mutta ilmanvaihto ja -suodatus voi olla paikoin heikkoa.
– Erityisesti kansainväliset kumppanit vaativat usein BRCGS-elintarviketurvallisuusstandardin mukaista ilmanvaihtoa sekä tuoteturvallisuuden että työntekijöiden työolojen varmistamiseksi, Leppänen taustoittaa.
Energiansäästöä sopivilla suodattimilla
Ilmanvaihdon energiasta 70 prosenttia kuluu puhaltimien pyörittämiseen, mutta oikealla suodatinvalinnalla siihen voidaan vaikuttaa huomattavasti. Saman suodatusluokan suodattimissa on jopa kymmenien prosenttien eroja energiankulutuksessa. Siihen vaikuttavat valittu suodatusmateriaali ja suodattimen rakenne. Camfilin elintarvikelaatuiset ProSafe -suodattimet toimivat mekaanisesti, eikä niiden teho heikkene, vaikka suodatin alkaisi tukkeutua. Seurantaa varten ilmanvaihtokoneissa on paine-eromittari kertomassa suodattimen tilasta. Kun paine-ero saavuttaa raja-arvon, suodatin vaihdetaan.
– Ilmansuodatus on kiinteistöissä merkittävä kustannuserä. Sieltä voi hakea sekä säästöjä että pienentää yrityksen hiilidioksidikuormaa, Leppänen vinkkaa.
Sopiva suodatus hygienia-alueittain
Ulkoilmassa on ajoittain valtavia määriä erilaisia epäpuhtauksia, jopa satoja miljoonia pienhiukkasia ilmakuutiossa. Jos kaikki tuloilma puhdistettaisiin pienimmätkin hiukkaset suodattavilla HEPA-suodattimilla (High Effiency Particulate Air), kuluisi liian paljon sähköä puhaltimien pyörittämiseen. Myös suodattimet olisivat hinnaltaan moninkertaisesti kalliimpia verrattuna yleisilmanvaihdon suodattimiin. Siksi tuotantoon kannattaa rakentaa osastointi erilaisia ilmanpuhtaustasoja varten.
Sisäilman hiukkastasoja mitataan, jotta tilaan osataan valita sopivat suodattimet ja ilmanpuhdistimet. Tasojen mittaamiseen voidaan käyttää esimerkiksi Air Image Sensor -ilmanlaadun seurantajärjestelmää, jolla voidaan ohjata myös ilmanpuhdistimien käyttöä.
Sisäilmassa voi olla myös molekyylisiä eli kaasumaisia epäpuhtauksia, jotka eivät ole riski pelkästään terveydelle vaan myös laitteistoille. Tätä ilmiötä kutsutaan molekyylikorroosioksi. Vaarattomat kaasumaiset epäpuhtaudet voivat olla myös ikäviä hajun aiheuttajia työtilassa tai tehtaan ympäristössä.
– Molekyylien mittaamiseen on erilaisia mittausmenetelmiä, jotta saadaan selville molekyylien tyyppi ja pitoisuus, kuvailee Leppänen.
Oikein valitut suodattimet rajoittavat homeiden, bakteerien, virusten, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja kuiva-aineiden hienojakoisen pölyn aiheuttamaa mikrobiologista kontaminaatiota.
Vaarallisten aineiden varalta on olemassa turvavaihtokoteloita, jotta suodattimiin jääneet vaaralliset kemikaalit, bakteerit tai virukset eivät vaarantaisi ympäristöä vaihdon yhteydessä.
– Analytiikka ja tieto ohjaavat toimenpiteitä. Teemme asiakkaille myös elinkaarilaskelmia ilmanvaihdon optimaalisen suodatuksen vaihtoehdoista, Leppänen summaa.
Camfil Oy on Elintarviketieteiden Seuran uusimpia kannattajajäseniä.
Pienet hiukkaset pääsevät verenkiertoon
Ihminen syö vuorokaudessa noin kilon, juo kaksi ja hengittää 15–25 kiloa ilmaa (eli 12–20 m3 ilmaa). Suomessa on keskimäärin hyvä ilmanlaatu, mutta varsinkin kaupunkialueilla on liikenteen ja raskaan teollisuuden takia ajoittain huono ilmanlaatu myös sisätiloissa.
Maailmassa tilastoidaan jo kahdeksan miljoonaa huonosta ilmanlaadusta johtuvaa kuolemaa vuosittain, ja Suomessakin noin 2 000. Ei ole samantekevää, millaista ilmaa ihmiset hengittävät.
Siitepölyhiukkaset ovat kooltaan noin 50 µm, itiöt 3–10 µm. Ilmassa olevat suuremmat PM10-pienhiukkaset (particulate matter, hiukkasten koko ≤10 µm) pääsevät ylempiin hengitysteihin, mutta tulevat ulos yskimällä ja niistämällä.
Kokoluokkaa pienemmät hiukkaset (PM2.5) pääsevät alemmas hengitysteihin, mutta nekin tulevat yleensä ulos, elleivät ne ole muodoiltaan teräviä tai koukkumaisia, kuten erityisen vaaralliset asbesti ja kvartsi.
Pienimmät kiinteät pienhiukkaset (PM1) voivat päästä keuhkorakkuloihin ja verenkiertoon heikentäen verisuonten seinämiä. PM1-hiukkasia syntyy esimerkiksi polttoprosesseissa, kuten lämmityksessä ja ajoneuvojen moottoreissa sekä teollisuuden eri prosesseissa.
Vielä pienempiä, kaasumaisia molekyylejä vapautuu erilaisista kemikaaleista, pesuaineista, sähköstaattisten laitteiden käytöstä (otsoni), ja maaperästä vapautuu radonia.
Globaali perheyritys
- Camfil Oy on osa ruotsalaista, vuonna 1963 perustettua Camfilin globaalia perheyritystä. Konsernilla on 33 tehdasta, joista yksi on Suomessa Loimaalla.
- Työntekijöitä on 4 800 ja tutkimuskeskuksia kuusi. Suomessa työntekijöitä on 55, ja yritys teki vuonna 2020 liikevaihtoa 17,3 miljoonaa euroa.
- Camfil on markkinajohtaja useimmilla ilmansuodatuksen sektoreilla.
- Moni elintarvikealan yritys on määritellyt Camfilin ProSafe -suodattimet tehdasstandardikseen.
- Yritys hakee kasvua myös Suomesta lääke-, pakkaus- ja elintarviketeollisuudesta.
Suosittelemme artikkelia
Salaatti- ja sushibaarien hygieniariskejä hallitaan teknologialla
