Kulta Katriina Luomu -kahvien hiilijalanjälki on selvitetty – päästöjen vähennystarve suurin viljelyssä, kuljetuksissa sekä kuluttajien kahvinkeitossa

Meira on selvittänyt Kulta Katriina Luomu -kahvituotteidensa (vaalea ja tumma paahto) hiilijalanjäljen kokonaisuudessaan. Kahvituotteiden elinkaariarvioinnin (Life Cycle Assessment, LCA) laatuvaatimukset asetettiin EN ISO 14044-standardin mukaisesti. Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat laskettiin ISO 14067-standardin mukaisesti. Arvioinnin toteutti hiilijalanjäljen asiantuntijatoimisto Nordic Offset. Arviointi on käynyt läpi myös kolmannen osapuolen (Ecobio Oy) kriittisen varmennuksen.

Laskennan mukaisesti Kulta Katriina Luomu -kahveille (vaalea ja tumma) on laskettu hiilijalanjälki yhtä kahvikiloa (kg) kohti. Laskennassa huomioitiin kahvin koko elinkaari kahvipensaiden istutuksesta Hondurasin ja Tansanian viljelmillä aina kahvin keittoon koti-Suomessa asti. Laskennan mukaan Kulta Katriina Luomu -kahvin hiilijalanjälki on vaalean paahdon kohdalla 4,91 kg CO2e ja tumman paahdon kohdalla 4,93 kg CO2e yhtä kahvikiloa kohden. Tummapaahtoisen luomukahvin hiilijalanjälki on hivenen suurempi johtuen 20 % pidemmästä paahtamisajasta ja siihen kuluvasta energiasta.

Suomalainen kuluttaa kahvia keskimäärin 9–10 kg vuodessa, joten pelkästään Kulta Katriina Luomu -kahvia juomalla vuosittainen kahvin kerryttämä hiilijalanjälki olisi noin 50 kg CO2e. Sitran laskelmien mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on vuodessa noin 9 610 kg CO2e, josta juomien osuus on noin 180 kg CO2e.*

Suurimmat päästöt syntyvät alkutuotannossa, kuljetuksissa ja kahvinkeitossa

Merkittävä osa, noin 43 %, luomukahvien päästöistä syntyy alkutuotannossa kahvinviljelyyn liittyvässä polttoaineen kulutuksessa sekä kuljetuksissa, jotka hoidetaan dieseliä käyttävillä kuorma-autoilla. Kulta Katriina Luomu -kahvien pavut viljellään pääasiassa Hondurasissa, missä tuotetaan 85–90 % tuoteperheen kahvien raaka-aineesta. Loppuosa viljellään Tansaniassa.

Meiran oman toiminnan päästöt kattavat koko hiilijalanjäljestä noin 10 %. Näistä päästöistä suurin osa syntyy merikuljetuksista, joilla kahvi tuodaan Suomeen sekä kahvin paahtamisesta Meiran tehtaalla. Paahtamisessa pääasiallinen energialähde on tällä hetkellä maakaasu.

Kulta Katriina -kahvituotteiden käytön osuus koko hiilijalanjäljestä on myös merkittävä, yhteensä noin 47 %. Pääasiassa päästöt syntyvät kahvinkeitosta – eli kahvinkeitinten käyttämästä energiasta, mikä muodostaa jopa 36 % yhden kahvikilon hiilijalanjäljestä. Veden kulutuksella ja esimerkiksi suodatinpapereilla on puolestaan minimaalinen osuus hiilijalanjäljestä.

Meira vähentää päästöjään määrätietoisesti ja tieteeseen perustuen

Meiran vastuullisuustyötä ohjaa aito pyrkimys hyvään. Meiran tavoitteena on tehdä kuluttajille hyvät valinnat helpoiksi. Kulta Katriina Luomu -tuoteperhe on luomukriteerien mukainen ja 100% Rainforest Alliance  -vastuusertifoitu. Kahviperheen elinkaariarvioinnin jälkeen Meiralla on myös kunnianhimoiset tavoitteet luomukahvien päästövähennyksien suhteen: tavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen polun sekä tieteeseen perustuvan Science Based Targets -aloitteen kanssa.

Vallilan-tehtaan osalta Meiran tavoitteena on siirtyä suunnitelmallisesti pois maakaasun käytöstä ja niin, että vuonna 2030 kaikki Vallilassa käytetty energia on uusiutuvaa. Sähkön osalta Meira käyttää jo vähintään täysin päästötöntä sähköä, lisäksi tähän vuoteen luomukahvien valmistusta vastaava energia on muutettu uusiutuvaksi (maakaasu biokaasuksi, uusiutuva kaukolämpö). Energian osuus tuotteiden koko elinkaaren hiilijalanjäljessä ei ole merkittävä (n. -2 % hiilijalanjälkeä pienentävä), mutta se on toimenpide, joka voitiin heti tehdä päästöjen vähentämiseksi.

“Merkittävä osuus Kulta Katriina -tuoteperheen päästöistä syntyy alkutuotannossa. Teemme suunnitelmallista ja määrätietoista työtä sen eteen, että myös näitä päästöjä saadaan merkittävästi vähennettyä”, Meiran vastuullisuusjohtaja Heidi Päiväniemi sanoo.

Meira sitouttaa aktiivisesti arvoketjunsa kumppaneita ilmastotyöhön. Tavoitteena on, että 90 % raaka-aineiden ja palveluiden tavarantoimittajista asettavat tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet vuoteen 2025 mennessä.

”Etsimme yhdessä keinoja, joilla saamme esimerkiksi Hondurasissa kuljetuksien päästöjen määrää vähennettyä. Tavoitteena on muun muassa suosia vähäpäästöisiä polttoaineita mahdollisuuksien mukaan”, toteaa Päiväniemi.

Myös kuluttajilla on mahdollisuus osallistua suosikkikahvinsa päästöjen vähentämiseen. Kahvia kannattaa keittää aina vain juuri se määrä kuin juodaan ja kahvinkeitin on hyvä napsauttaa pois päältä heti, kun kahvi on valmista. Kahvia kannattaa jo makulaadun turvaamiseksi pitää lämpimänä mieluummin termoksessa kuin keittimessä. Kahvihävikkiä on myös syytä välttää.

“Kehitämme Meirassa toimintaamme yhä läpinäkyvämmäksi, ja kahvien hiilijalanjäljen suhteen jokaisella ilmastoteolla on väliä. Ohjenuoramme on, että Meiran toiminnassa ihmisten hyvä yhdistyy ympäristön hyvään.”

Meiran päästövähennystavoitteet

• Meira Oy sitoutuu vähentämään oman toiminnan (scope 1 ja 2) päästöjä 80 % vuoteen 2028 mennessä verrattuna lähtövuoteen 2019.
• Meira Oy:n tavoitteena on vähentää tuotantoketjun, kuten kuljetusten ja jakelun, sekä tuotannossa syntyvän jätteen päästöjä 50 % samassa aikajaksossa (2028 vs 2019).
• Meira Oy:n tavoitteena on, että 90 % sen raaka-aineiden ja palveluiden tavarantoimittajista (päästöistä laskettuna) asettavat tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet 2025 mennessä.
• Meiran kasvihuonekaasupäästöistä noin 2 % syntyy omassa toiminnassa (scope 1 ja 2) ja 98 % arvoketjussa (scope 3).

*Sitran laskelmat keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä löytyvät täältä.