Norovirus edelleen yleisin ruokamyrkytyksen aiheuttaja Suomessa
Ruokaviraston ja THL:n elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat Suomessa -raportin mukaan vuosina 2020-2022 elintarvikkeiden välityksellä sairastui 2 543, talousveden välityksellä 58…
Uutisia
Helsingissä edellisvuotta enemmän ruokamyrkytyksiä vuonna 2023
Helsingissä tehtiin viime vuonna 3 007 elintarviketarkastusta. Elintarvikealan toimipaikkojen lukumäärä kaupungissa oli 5 789. Uusia elintarviketoimijoita koskevia ilmoituksia käsiteltiin 878. Ilmoitusten määrä…
Ruoan kotimaisuudesta ei tingitä tiukkoinakaan aikoina – ostoskoriin kirivät nyt kotimaiset oma merkki -tuotteet
Kotimainen ruoka on pitänyt pintansa hintapaineista huolimatta: S-ryhmän myymästä ruoasta yhä noin 80 % on kotimaassa valmistettua. Viime aikoina suosiotaan ovat kasvattaneet etenkin kotimaiset ja hinta-laatu-suhteeltaan houkuttelevat oma merkki -tuotteet. Hitiksi on noussut kymmenen vuotta täyttävä S-ryhmän oma Kotimaista-tuotesarja.
Tutkimus: Voiko lounasruokailijaa tuupata vegevaihtoehtoon?
Mikä saa lounasruokailijan tarttumaan hernehärkäpapupastaan muiden vaihtoehtojen joukosta? Tätä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen Leg4Life-hankkeen tutkijat selvittivät tuuppauskokeilussa Rosso-ravintolassa lounasruokailun yhteydessä. Kokeilunhaluisemmat ja koulutetummat valitsivat vegevaihtoehdon muita useammin.
Uusi ravitsemus- ja terveysväiteopas ohjaa väitteiden käyttöön elintarvikkeiden markkinoinnissa
Millä perusteella elintarvikkeen voi väittää olevan superfood tai vahvistavan vastustuskykyä? Voiko elintarvikkeiden markkinoinnissa käyttää sanoja ayurveda, keto, FODMAP? Näihin ja…
Luomumyynnin elpymistä saadaan vielä odottaa
Luomun myynti laski vuonna 2023 edellisvuoden tapaan. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on edelleen heikko, mikä näkyy hintaherkkyytenä myös ruokakaupassa. Kuitenkin positiivistakin kehitystä näkyy joissakin luomutuoteryhmissä.
Luken keskustelunavaus: Ruokasektorin arvonlisän merkittävä kasvu on mahdollista, mutta vaatii niin yksityisen kuin julkisen sektorin merkittäviä panostuksia ja tiivistä yhteistyötä
Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmien mukaan ruokasektorin arvonlisää* on mahdollista nostaa vuosien 2018–2020 keskimääräisestä 4,5 miljardista eurosta noin 6,2 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä. Tämä merkitsisi 39 prosentin kasvua, josta vajaa puolet syntyisi uusia arvoketjuja rakentamalla ja runsaat puolet vientiä lisäämällä.
Viking Malt ja Improvin’ yhteistyöhön – tavoitteena päästövähennykset mallasohran alkutuotannossa
Suomalainen maltaiden valmistaja Viking Malt ottaa käyttöön uuden päästövähennystyökalun, jonka on kehittänyt ruotsalainen teknologiayhtiö Improvin'. Uuden tekoälypohjaisen työkalun avulla Viking Malt pystyy laskemaan mallasohran hiilijalanjäljen, vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja edistämään luonnon monimuotoisuutta mallasohran alkutuotannossa. Monivuotiseen hankkeeseen osallistuu yli 1200 viljelijää Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Puolassa ja Liettuassa.
Käänne elintarvikkeiden myynnissä: hintojen nousu hidastui ja myynnin määrä nousi plussalle
Elintarvikkeiden hintojen nousu hidastui päivittäistavarakaupassa vuoden viimeisellä neljänneksellä. Myynnin arvo kasvoi ja myynnin määrä kiri noin prosentin kasvuun vuodentakaiseen verrattuna. Tiedot käyvät ilmi päivittäistavarakaupan tuoteryhmäkohtaisesta myyntitilastosta loka-joulukuulta.
Paulig, Paniflower ja BAT Agrar aloittavat yhteistyön: tavoitteena vähentää tortilloissa käytetyn vehnän ilmastovaikutusta 35 prosenttia
Paulig, Paniflower ja BAT Agrar aloittavat yhteistyön kestävämmän ja vähäpäästöisemmän elintarvikeketjun puolesta. Yhteistyöllä kehitetään uudistavia viljelykäytäntöjä vehnälle, jonka Paniflower muuttaa jauhoksi ja Paulig käyttää tortillojen valmistukseen tehtaillaan Belgiassa. Tavoitteena on vähentää vehnän ilmastovaikutusta jopa 35 prosenttia. Ensimmäisiä ilmastovaikutukseltaan pienempiä tortilloita on odotettavissa Euroopan markkinoille vuonna 2025.