Ukrainan sodan vaikutuksia Suomen elintarviketurvaan

Ukraina on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin maa (603 548 km²), lähes kaksi kertaa suurempi kuin Suomi. Pinta-alasta 71 prosenttia on luokiteltu maatalousalueeksi ja 57 prosenttia peltoalueeksi. Ukrainaa kutsutaan usein Euroopan leipäkoriksi yli puolet maasta kattavan hedelmällisen mustanmullan (tsernotseemi) vuoksi.

Ukrainan maataloustuotanto on huomattavaa. Vuonna 2021 se oli maailman suurin auringonkukansiementen tuottaja, viidenneksi suurin maissintuottaja, seitsemänneksi suurin rapsin ja ohran tuottaja sekä kahdeksanneksi suurin vehnän tuottaja.

Ilmasto-olosuhteet, erityisesti kuivuus, ja COVID-pandemia aiheuttivat tuotannon menetyksiä jo vuonna 2020, mutta tuotantomäärät normalisoituvat vuoden 2021 aikana. Tuotantovaihtelut näkyivät erityisesti rypsin tuotannossa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24.2. 2022 vaaransi maataloustuotannon monilta osin. Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisjärjestön arvioiden mukaan lähes neljä miljoonaa ukrainalaista pakeni maasta 27.3.2022 mennessä. Ukrainan hallitus määräsi miesten yleisen mobilisoinnin helmikuussa ja ilmoitti ainakin 1 300 ukrainalaissotilaan kuolleen 13.3. mennessä. Siksi käytettävissä oleva työvoima on hupenemassa.

Logistisen hallinnan menettäminen Mustanmeren alueilla estää Ukrainaa viemästä maataloustuotteitaan. Lisäksi sodan pitkittymisen vuoksi Ukrainan hallitus on kieltänyt useimpien maataloustuotteiden ja kivennäislannoitteiden viennin turvatakseen tulevat kylvöt. Hyökkäyksestä kärsineiden maatalousmaa-alueiden tuotanto tuotteittain on esitetty taulukossa 1. Artikkelia kirjoitettaessa maaliskuun lopussa voidaan olettaa, että hirssin ja auringonkukansiementen tuotanto on vaarantunut merkittävästi.

Taulukko 1. Maataloustuotanto Ukrainan sodan konfliktialueilla.

Suomi on tuonut Ukrainasta pääasiassa hedelmiä ja pähkinöitä (CN-08), viljoja (CN-10), öljysiemeniä (CN-12) ja kaakaotuotteita (CN-18). Ukrainan tuonnin suhteellinen merkitys näiden CN-ryhmien kokonaistuonnissa on esitetty kuvassa 1.

Ukrainasta on tullut Suomen kannalta olennainen viljan ja öljykasvien tuottaja viimeisten kuuden vuoden aikana. Vuosina 2018 ja 2019 ukrainalaisen viljan osuus oli 18 prosenttia kokonaistuonnista ja 16 prosenttia painosta, ja vuonna 2020 kymmenesosa tuoduista öljysiemenistä oli Ukrainasta ^[4]. Ukrainan viljan ja öljykasvien tuotantotappioiden merkitystä Suomen markkinoille on kuitenkin vaikea ennustaa.

Englanninkieliset maat, Euroopan unionin maat mukaan lukien Suomi ja vähemmässä määrin myös Aasian maat ovat ottaneet käyttöön talouspakotteita Venäjälle. Myös Valko-Venäjää vastaan on asetettu pakotteita.

Korkean profiilin henkilöitä lukuun ottamatta pakotteet kohdistuvat rahoitusjärjestelmään ja erityisesti Venäjän sekä joidenkin valkovenäläisten pankkien irrottamiseen SWIFT-maksujärjestelmästä. Lisäksi näiden maiden teollisuutta ja logistisia valmiuksia uhkasivat sanktiot, jotka johtuivat teknologian vientikiellosta ja ulkomaisten yritysten vetäytymisestä Venäjän ja Valko-Venäjän markkinoilta. On syytä pitää mielessä joitakin näkökohtia siitä, kuinka nämä pakotteet voivat vaikuttaa maailmanlaajuiseen elintarviketurvaan.

Venäjä on suuri fossiilisten polttoaineiden viejä. Vuonna 2021 se oli maailman suurin maakaasun viejä, toiseksi suurin raakaöljyn ja kolmanneksi suurin hiilen viejä^[5]. Lisäksi Venäjä on suuri lannoitteiden viejä, jonka tärkeimmät vientimaat ovat Brasilia, Kiina, Yhdysvallat ja Viro^[6]. Valko-Venäjä taas on toiseksi suurin kaliumlannoitteiden viejä, joka toimittaa tuotteita pääasiassa Brasiliaan, Kiinaan ja Intiaan^[7].

Vuonna 2019 Suomen osuus Venäjän lannoiteviennistä oli neljä prosenttia ja Valko-Venäjän lannoiteviennistä vähäinen 0,11 prosenttia. Suurin osa lannoitteista tulee kuitenkin Venäjältä, jonka jälkeen tulevat Saksa, Norja ja Ruotsi. Venäjän lannoitteiden tuonnin merkitys on kasvanut vuosien varrella, kuten kuvasta 2 voidaan havaita.

Vastatakseen pakotteisiin Venäjä asetti maaliskuun 2022 alussa vientikiellon yli 200 tuotteelle, mukaan lukien maatalouskoneet, vuoden 2022 loppuun asti sekä puutavaran ja puutuotteiden vientikiellon vihamielisiksi listaamiinsa maihin^[8]. Lisäksi Venäjä asetti väliaikaisen viljan vientikiellon Euraasian talousunionin naapurimaihin^[9].

Päätös on merkittävä, sillä Venäjä on maailman suurin vehnän viejä. Sen vienti kattaa yhden viidesosan maailman vehnän viennistä. Se toimittaa vehnää pääasiassa Egyptiin ja Turkkiin^[6]. Hintojen nousun ja toimitusvarmuushuolien vuoksi Egypti^[10], Turkki^[11], Unkari^[12], Serbia^[13] ja Bulgaria^[14] ovat jo päättäneet rajoittaa viljan ja öljyn vientiä erilaisin toimenpitein tiukentuneesta valvonnasta täydellisiin kieltoihin. Muut maat harkitsevat vastaavia toimia.

Vuodesta 2021 lähtien Suomeen on tuotu Venäjältä maatalous- ja elintarvikesektorin tuotteista pääasiassa elintarvikealan tähteitä ja jätteitä (CN-23), hedelmiä ja pähkinöitä (CN-08), juomia (CN-22), lihaa (CN- 02) ja viljaa (CN-10). Kilomääräisesti Venäjän osuus Suomen tuonnista oli näissä luokissa järjestyksessä 2., 16., 24., 15. ja 7. sijalla ^[4]. Siksi Venäjän poissulkeminen alkutuotannon markkinoilta voi vaikuttaa Suomenkin ruokaturvaan. Vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida, koska maailmanlaajuinen kauppa ja globaalit toimitusketjut ovat kietoutuneet toisiinsa.

On selvää, että pakotteista, sodasta ja yhä protektionistisemmista asenteista johtuvilla tuotanto- ja hyödykeketjujen häiriöillä on todennäköisesti maailmanlaajuisesti huomattavia vaikutuksia. Vaikutuksia ei näytä suoraan kohdistuvan Suomeen, mutta tilanne tulee todennäköisesti vaikuttamaan elintarviketurvaan Afrikan, Aasian ja Lähi-idän maissa, jotka tuovat suuren osan käyttämistään maataloustuotteista ja elintarvikkeista. Tällä voi olla heijastusvaikutus, jolla voi olla vakavia seurauksia myös Euroopan maihin.

Lähteet

[1] graphics.reuters.com/UKRAINE-CRISIS
[2] fao.org/faostat/en/#data/QCL

[3] fas.usda.gov/

[4] uljas.tulli.fi/v3rti/db/0/cubes/19

[5] eia.gov/todayinenergy/detail.php?id=51618

[6] oec.world/en/profile/country/rus

[7] oec.world/en/profile/country/blr

[8] government.ru/en/docs/44762/

[9] reuters.com/business/russia-may-suspend-grain-exports-until-june-30-interfax-2022-03-14/

[10] english.ahram.org.eg/NewsContent/3/12/462620/Business/Economy/Egypt-bans-export-of-wheat,-other-staples-for–mon.aspx

[11] apps.fas.usda.gov/newgainapi/api/Report/DownloadReportByFileName?fileName=Turkey%20Imposes%20Temporary%20Ban%20on%20Certain%20Agricultural%20Exports_Ankara_Turkey_TU2022-0013.pdf

[12] kormany.hu/hirek/meg-kell-vedeni-a-hazai-elelmiszer-es-takarmanyellatas-biztonsagat

[13] minpolj.gov.rs/download/odluka-o-privremenoj-zabrani-izvoza-osnovnih-poljoprivredno-prehrambenih-proizvoda-bitnih-za-stanovnistvo/

[14] reuters.com/article/ukraine-crisis-grain-bulgaria-idAFL2N2V60JR