Suomeen luodaan maailman laajinta ruokaketjun jäljitettävyyttä

Koko ruokaketjun kattavan jäljitettävyyden avulla voidaan tarkasti tietää, mistä raaka-aineet tulevat, miten tuote on valmistettu, ja miten kulkenut aina kaupan hyllylle asti. Nyt kehitettävässä jäljitettävyydessä yritykset ja toimijat voivat jakaa ja hyödyntää tuotteen elinkaareen liittyviä tietoja sujuvasti ja yhtenäisellä tavalla. Tämä saavutetaan käyttämällä kansainvälisiä standardeja, jotka varmistavat, että tiedot ovat yhteensopivia ja niitä tarvitsevien saatavilla koko ketjussa.

– Ruokaketjun kattavalla jäljitettävyydellä on monia etuja. Se tukee puhtaan suomalaisen ruoan myyntiä ja vientiä todentamalla aidosti tuotteen alkuperän. Se myös kasvattaa koko toimialan kilpailukykyä ja tehostaa ruoan toimitusketjun hallintaa. Lisäksi sen avulla voidaan estää ruokaväärennöksiä ja nopeuttaa ruokakriiseissä takaisinvetojen toteuttamista, Elintarviketeollisuusliiton johtava asiantuntija Riikka Korolainen sanoo.

Laki on jo pitkään vaatinut elintarvikeyrityksiltä sisäistä kykyä jäljitettävyyteen. Uutta nyt rakennettavassa jäljitettävyydessä on sen ulottaminen koko ketjuun ja yritysten välillä toimivaksi. Tähän tarvitaan datan standardeja.

GS1 Finlandin liiketoiminnan kasvusta vastaava johtaja Anu Lahdenperä painottaa, että jäljitettävyyttä tukevat avoimet GS1-standardit ovat kaikkien käyttöönotettavissa, eivätkä sido yrityksiä tiettyyn IT-järjestelmään tai -palveluntuottajaan.

– Kun jäljitettävyyden rakentamisessa hyödynnetään olemassa olevia standardeja, sen käyttöönotto tulee yrityksille itse rakennettuja järjestelmiä edullisemmaksi. Tiedot myös toimivat yhteen eri yritysten ja järjestelmien välillä ilman ylimääräisiä sovituksia tai raskaita integraatioita, Anu Lahdenperä sanoo.

Jäljitettävyys valmis vuoden 2028 alussa

Marraskuussa 2024 käynnistyneessä kehitysprojektissa toimijat rakentavat tiekartan, konkreettisen etenemisehdotuksen, miten ruokaketjun jäljitettävyyden voisi Suomessa toteuttaa. Tiekartta valmistuu huhtikuussa 2025, jonka jälkeen sitä viedään projekti kerrallaan eteenpäin. Tavoitteena on, että jäljitettävyys olisi vaiheittain valmis vuoden 2028 alussa.
Kehitysprojektin koordinoija on puolueeton standardiyritys GS1 Finland ja mukana ovat Apetit, Atria, Fazer, HK Foods, Kesko, SOK ja Valio.

– Projektimme on lähtölaukaus kohti entistä sujuvampaa ja tehokkaampaa tiedonkulkua Suomen ruokaketjussa. Tavoitteenamme on luoda selkeitä ratkaisuja, jotka palvelevat koko ketjua pienistä toimijoista suuriin yrityksiin, projektin päällikkönä toimiva GS1 Finlandin Laura Juntunen kertoo.

GS1 on kansainvälisesti kehittänyt yhdessä eri toimialojen kanssa useita standardeja, kuten viivakoodeja, RFID-tunnisteita ja digitaalisia tietokantoja. EAN-viivakoodien myötä GS1:n standardeja on jo maailmanlaajuisesti päivittäistavarakaupassa käytössä. Laura Juntusen mukaan tulevassa jäljitettävyydessä standardien käyttöä laajennetaan koskemaan yhä useampaa osaa Suomen ruokaketjua.

– Toivomme mahdollisimman monen yrityksen aina pellolta kaupan tiskille ottavan yhteentoimivan jäljitettävyyden käyttöön tulevaisuudessa. Mitä useampi yritys sitä hyödyntää, sitä laajemmat edut siitä syntyvät, hän sanoo.