
Tervetuloa meille töihin
Kansainvälinen rekrytointi on jo arkea monella työpaikalla. Suomessa työllistyneet elintarvikealan korkeakoulutetut kertovat, millaista polkua ovat tulleet nykyisiin tehtäviinsä.
Kansainvälisten osaajien tarve kasvaa, kun suomalaissyntyiset ikäluokat pienenevät. Tämä on tiedostettu myös Elintarviketeollisuusliitossa, joka syksyllä julkaisi jäsenyrityksilleen suunnatun oppaan kansainvälisyydestä ja inklusiivisuudesta työpaikoilla.
Liiton mukaan työhön johtavan maahanmuuton lisäksi tarvitaan osaamista kansainvälisten työntekijöiden rekrytoinnista ja inklusiivisen työyhteisön rakentamisesta. Alalla on yrityksiä, joiden henkilöstöstä jopa 80 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea. Toisaalta monet ottavat vasta ensiaskeleitaan ulkomaisten osaajien rekrytoinnissa.
Opas tarjoaa ohjeita kansainvälisen rekrytoinnin eri vaiheisiin sekä yritysesimerkkejä ja vinkkejä kansainvälisten työntekijöiden houkuttelemiseen, rekrytointiin ja sitouttamiseen.
– Jäsenyrityksemme ovat tunnistaneet tärkeäksi vahvistaa osaamistaan kansainvälisessä rekrytoinnissa ja työntekijöiden sitouttamisessa. Ulkomailta tulevien työntekijöiden täytyy tuntea olevansa aidosti tervetulleita ja viihtyä, jotta he myös pysyvät yrityksissä, johtava asiantuntija Maiju Korhonen kertoo.
Monta eri hakukanavaa
Parhaista asiantuntijoista kilpaillaan kansainvälisesti, ja siirtymää helpotetaan monenlaisin tukipalveluin.
Työntekijöiden sitouttaminen ja uuteen maahan asettumisen tukeminen on arkipäivää esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:llä (VTT), jonka noin 2 400 työntekijästä yli 10 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Kansalaisuuksia on yli viisikymmentä, kertoo Head of Rewarding and Talent Attraction Iris Lagerström VTT:ltä.
– Kaikesta informaatiosta on sekä suomen- että englanninkielinen versio. Olemme valtion omistama yhtiö, joten tietyissä tehtävissä on osattava suomea, mutta englannilla pärjää yleensä erinomaisesti ja joissain tehtävissä kansainväliset verkostot ovat jopa edellytys tehtävän menestyksekkääseen hoitamiseen, Lagerström kertoo.
VTT:n kansainvälisen rekrytoinnin kanavista tärkein on LinkedIn, jossa työpaikan markkinointi kohdennetaan tiettyihin organisaatioihin, esimerkiksi alojensa huippuyliopistoihin.
Myös nykyisten työntekijöiden verkostot ovat tärkeitä. VTT:llä on käytössä suosittelubonus, jonka työntekijä saa, jos hänen suosittelemansa uusi työntekijä palkataan vakituiseen työsuhteeseen.
Bonus on toimiva ja suosittu: vuositasolla rekrytoidaan yli 50 työntekijöiden houkuttelemaa työntekijää. Lagerströmin mukaan tällaisissa rekrytoinneissa on etuna se, että kulttuuriin ja Suomeen liittyviä kysymyksiä on yleensä jo käyty läpi suosittelijan ja rekrytoitavan välillä.
Myös itse tehtyä suorahakua eli headhuntingia tehdään, mutta suoraan ulkomailta kontaktoiminen ei välttämättä ole yhtä tuloksekasta kuin Suomessa jo olevien kandidaattien kiinnostuksen herättäminen. VTT pitää myös yllä yhteyksiä suomalaisiin yliopistoihin, joista voi löytyä paikkaansa työelämässä etsiviä kansainvälisiä opiskelijoita.
– Ensimmäistä tutkintoaan tekevät opiskelijat eivät vielä tiedä, mistä Suomessa löytyisi työpaikkoja, ja saattavat siksi lähteä muualle töihin, mikä on tietysti harmi, Lagerström sanoo.
Tulijalle tukea
Jo haastatteluvaiheessa VTT tukee työntekijäkandidaatin ajatusta Suomeen asettumisesta.
– Kansainväliset huippuosaajathan voisivat mennä mihin tahansa maahan tai organisaatioon. On tärkeää perustella, miksi esimerkiksi Espoo, jos vaihtoehtona on vaikka Kalifornia, Iris Lagerström kuvailee.
Relokaatioetuihin kuuluvat tukipalvelut kuten lupaneuvonta, asunnonhakupalvelut, kielivalmennus ja rahallinen tuki lentoihin, tilapäismajoitukseen ja muuttorahtiin. Uutena tukimuotona on aloitettu kulttuurikoulutus, jossa kerrotaan suomalaisesta työkulttuurista.
Erittäin tärkeässä roolissa on myös työntekijän perhe. Mukana muuttavan puolison tai kumppanin, joka usein on itsekin korkeakoulutettu, työnhakua tai jatko-opintosuunnitelmia voidaan tukea. Mahdollisille lapsille etsitään koulu- ja päiväkotipaikat.
Lagerström kertoo, että VTT:llä yleensä viihdytään ja työsuhteet ovat pitkäaikaisia. Aina todellisuus ei kuitenkaan vastaa toiveita tai tarpeita. Kun joku päättää lähteä, hyvin usein taustalta löytyy perheeseen liittyvä syy joko Suomessa tai lähtömaassa.
– Jos perheellä ei ole kaikki hyvin, työntekijästä on vaikea pitää kiinni. Silloin pyritään siihen, että lähdön hetkellä kaikki ovat hyvillä mielin.
Sata työhakemusta
Measurlabsilla elintarvikkeiden ja kontaktimateriaalien testauksen asiantuntijana työskentelevä Amruta Kulkarni muutti Suomeen Intiasta vuonna 2013. Muuton taustalla olivat perhesyyt: aviomies teki tuolloin väitöskirjaansa Åbo Akademissa.
– En tiennyt Suomesta juuri mitään, ja kesti aikansa ennen kuin aloin ymmärtää, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Se oli kulttuurisokki, Kulkarni kertoo englanniksi.
Kylmä sää ja autiot kadut tuntuivat aluksi erikoisilta ihmispaljouteen tottuneesta Kulkarnista. Hän alkoi pian opiskella suomea jo siksi, että oli vaikea olla tekemättä mitään. Ystäviä hän löysi miehensä kautta, sekä muualta muuttaneita että suomalaissyntyisiä.
Kulkarni oli opiskellut Intiassa bio- ja elintarviketeknologian maisteriksi ja työskennellyt jonkin aikaa elintarviketeollisuudessa. Suomessa opiskelupaikaksi löytyi Turun yliopiston elintarviketieteiden tohtorikoulutusohjelma. Kulkarni väitteli tohtoriksi syksyllä 2023 omega 3 -rasvahappojen imeytymisestä.
Väitöstutkimuksen alkaessa valmistua Kulkarni aloitti työnhaun.
– Lähetin varmasti sata hakemusta eri paikkoihin. Se oli raskas, mutta opettavainen prosessi. Vähitellen aloin saada vastauksia ja kutsuja haastatteluihin, kun ymmärsin paremmin, mitä minulta odotetaan ja toivotaan.
Hän myös keskusteli työhaaveistaan ystävänsä kanssa ja mietti, millainen työ olisi kiinnostavin. Measurlabsilla hän aloitti tänä vuonna.
Töissä riittää englanti
Kielitaito nousee usein esiin keskustelussa kansainvälisten osaajien asettumisesta Suomeen. Kulkarni ymmärtää suomea, pystyy käymään suomeksi arkisia keskusteluja ja haluaa kehittää kielitaitoaan, mutta työkieleksi riittää englanti.
– Tiimimme toimii sekä suomalaisten että ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa. Myös suomalaisten asiakkaiden kanssa dokumentaatio on usein englanniksi. Voin siis osallistua myös suomen kielellä tehtäviin projekteihin eri työvaiheissa.
Vapaa-ajalla hän on huomannut, että suomalaiset puhuvat englantia hyvin ja mielellään. Suomen taito tuntuu kuitenkin tärkeältä, koska Kulkarni viihtyy Suomessa ja kokee sen jo toiseksi kotimaakseen. Perheen nelivuotias tytär puhuu sujuvaa suomea.
Ulkomailta Suomeen muuttavaa ystävää hän suosittelisi ottamaan selvää laajoista opiskelumahdollisuuksista kuten erilaisista tohtorikoulutusohjelmista.
– Kannattaa miettiä, mitä todella haluaa tehdä, ja etsiä sopiva paikka sen mukaan. Ja kannattaa aloittaa heti kieliopinnot, Kulkarni sanoo.
Suomalaisessa työelämässä paljon hyvää
Myös kiinalaistaustainen Bei Korpela on opiskellut Suomessa ennen työelämään siirtymistään. Hän oli ensimmäisiä elintarviketieteiden englanninkielisen maisteriohjelman opiskelijoita Viikissä.
Hän tuli Suomeen kotimaassa suorittamansa elintarviketieteiden kandidaatin tutkinnon jälkeen. Hän väitteli Helsingin yliopistosta elintarviketieteiden tohtoriksi vuonna 2022 ja työskentelee nyt formulaatiotutkijana elintarvikkeisiin ja rehuihin käytettävien entsyymeiden kehityksen parissa Roal Oy:ssä.
Korpela on kokenut työelämän Suomessa erittäin myönteisenä esimerkiksi siksi, että tietoa jaetaan ja keskusteluja käydään avoimesti.
– Vaikka toisinaan kielimuuri onkin olemassa, yhteistyöhalukkuus tekee kommunikoinnista sujuvaa.
Korpela nostaa työturvallisuuteen ja työntekijän koulutukseen panostamisen, työn ja yksityiselämän tasapainon, yksityisen ajan kunnioittamisen sekä joustavan työaikapolitiikan erittäin positiivisiksi asioiksi suomalaisessa työelämässä.
Työn löytyminen opintojen jälkeen oli haastavaa suomen kielen taidon puutteen takia. Esimerkiksi eräs rekrytoija oli sanonut Korpelalle, ettei usko hänen löytävän töitä alalta kielitaidon puutteen takia.
Korpela kokee, että hänen on opittava nopeasti asioita, sillä hän ei halua vaivata kollegoita kysymällä heiltä samaa asiaa montaa kertaa. Kun hän vertaa työskentelyä Suomessa muihin maihin, hän kokee kielen olevan vaikein asia.
– Monikulttuurisuus ja työntekijöiden diversiteetti voisi myös tuoda uusia näkökulmia ja ideoita työhön liittyviin keskusteluihin, Korpela pohtii.
Lue myös: Miten tieto kulkee, kun työpaikalla ei ole yhteistä kieltä?
Suosittelemme artikkelia

Elintarvikeala esittäytyy nuorille maailman suurimmassa etäTETissä

Rohkeaa markkinointia huumorilla höystettynä

Puheet teoiksi

Mistä lisää osaajia?

Tervetuloa uuteen digilehteen!
