
Kohti ilmastokestävämpiä valintoja – ruuan ilmastovaikutuksia pyritään pienentämään avoimen hiilijalanjälkiaineiston avulla
Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa yhdessä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kanssa avoimen hiilijalanjälkiaineiston edistämään ruokapalvelusektorin työtä kohti vähähiilisyyttä. Avoimen aineiston avulla pystytään edistämään alan kehitystyötä ja kannustamaan elintarvikkeiden valmistajia tuottamaan myös omille tuotteilleen tarkempia, tuotantoketjukohtaisia hiilijalanjäljen arvioita.
Aineisto tuotetaan Ilmastovaikutusdatasetti ruokapalvelusektorille -hankkeessa, joka korvaa Aterialaskuri-hankkeen 1.1.2023 alkaen. Hanke päättyy syyskuussa 2024.
Avoimen aineiston toivotaan tukevan koko ruokaketjun työtä
Ruuantuotantoon ja -kulutukseen kohdistuu kasvavaa painetta vähentää ympäristövaikutuksia. Tällä hetkellä tavoitellaan erityisesti ilmastovaikutuksen eli hiilijalanjäljen pienentämistä osana yhteiskunnan siirtymistä kohti hiilineutraaliutta. Myös kunnissa hiilineutraalisuustavoitteet koskevat niiden ruokapalveluita. Alan toimijat tarvitsevat tietoa ruokatuotteiden hiilijalanjäljistä kehitystyönsä tueksi.
– MMM:n tavoitteena on edistää vähähiilisyystavoitteita elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa sekä kestävästi ja vastuullisesti tuotettujen elintarvikkeiden käyttöä. Jotta hiilijalanjälkitieto saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön ja todellisia muutoksia aikaiseksi, päädyttiin tuottamaan kaikille avoin aineisto, toteaa MMM:n erityisasiantuntija Auli Väänänen.
– Ruokapalvelut saavat tuottamamme aineiston käyttöönsä esimerkiksi tuotannonohjausjärjestelmiensä kautta. Se tukee konkreettisella tavalla ruokapalvelujen ilmastotyötä, jatkaa hankkeen vetäjä, Luken tutkija Virpi Vorne.
Aineiston tuottamisen taustalla vankka tutkimus
Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen elinkaaren aikana syntyneiden kasvihuonekaasujen aiheuttamaa ilmastovaikutusta. Nyt tuotettava aineisto antaa yleisellä tasolla kuvan keskeisten elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista. Se luo myös pohjaa tuotteiden tuotantoketjukohtaisten hiilijalanjälkien vertailulle.
– Aidoimmillaan elinkaarinen hiilijalanjälki kertoo tuotteen ilmastovaikutuksesta tuotantoketjukohtaisesti, jolloin tuotantoketjussa tehdyt ratkaisut heijastuvat tuotteen hiilijalanjälkeen. Se mahdollistaa tuotteiden erottautumisen ja kannustaa tuotantoketjuja parantamaan toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi. Tätä taustaa vasten ajatellen nyt tuotettavalla tuoteryhmätasoisella hiilijalanjälkiaineistolla on laajempikin merkitys kuin palvella ruokapalvelusektorin tämän hetken tietotarpeita, toteaa tutkimuspäällikkö, erikoistutkija Merja Saarinen Lukesta.
– Ruokatuotteiden tuotantoketjukohtaisia hiilijalanjäljen arvioita laaditaan onneksi yhä enemmän alan toimijoiden aloitteesta. Toivottavasti niistä saadaan tulevaisuudessa keskenään vertailukelpoisia tietoaineistoja, ja että ne ovat myös PEF-yhteensopivia (PEF on EU-komission luoma, elinkaariarviointiin perustuva ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä). Tätä edistetään parhaillaan Luken vetämässä LCAFoodPrint-hankkeessa laajassa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, täydentää ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
Luke on tehnyt pitkään maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden elinkaaristen ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointeja, kehittänyt arviointimenetelmiä ja edistänyt alalla tehtävien arviointien yhteisiä ja yhtenäisiä käytäntöjä. Avoimen aineiston tuottaminen vastaa Euroopan laajuiseen suuntaukseen tuottaa tietoa kestävän ruuantuotannon sekä kuluttajien valintojen tueksi. Hanke edistää luotettavan hiilijalanjälkitiedon avointa saatavuutta ja yhdistämistä elintarvikkeiden ravintoainekoostumustiedon kanssa Suomessa.
Suosittelemme artikkelia

Parempi tehty kuin täydellinen

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2023?

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2022?
Kumppanisisältö: Go On

Maukasta yhteistyötä henkilöstökumppanuudella

Suomessa käynnistyi Pohjoismaiden ensimmäinen laaja tutkimus viljan hiilensidonnasta – Lantmännen ja Ilmatieteen laitos lupaavat tulokset kaikkien käyttöön
