Suolisto ohjaa meitä
Kiinnostus suolistomikrobien ja ihmisisännän vuorovaikutukseen kasvaa. Tällä hetkellä tutkitaan esimerkiksi eri sairauksien syntymekanismeja ja sitä, miten ruuan prosessointitavat vaikuttavat sen sisältämiin ravinteisiin.
Suolisto on suuri elin, jota asuttaa arvioiden mukaan jopa sata biljoonaa suolistomikrobia, tuhansia eri lajeja. Jos suolen kaikkine poimuineen levittäisi auki, pinta-ala vastaisi tenniskenttää. Kaikki nämä pinnat ovat mikrobien peitossa.
Suolen ekosysteemi on monimutkainen ja bakteerit ovat kytköksissä toisiinsa: yhden bakteerilajin aineenvaihduntatuotteilla elää muita lajeja. Jos jokin bakteerijoukko jää alakynteen, toiset valtaavat tilaa. Tällä on monenlaisia vaikutuksia terveyteemme.
– Olemme tottuneet siihen, että elintarvikkeessa voi olla terveyttä edistäviä laktobasilleja tai bifidobakteereja. Nämä ovat suuria bakteerisukuja, joiden lajeilla ja sen lisäksi vielä saman lajin eri kannoilla on erilaiset ominaisuudet, kertoo mikrobiologi Veera Kainulainen.
Kainulainen väitteli Helsingin yliopiston Biotieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2012. Aiheena oli tiettyjen laktobasillien ja ihmisisännän vuorovaikutus, etenkin laktobasillien aineenvaihduntaan liittyvät proteiinit adhesiiveina eli solun pinnassa olevina rakenteina, joita bakteeri käyttää kiinnittyäkseen isäntäänsä.
– Aiemmin uskottiin, että vain patogeenit kantavat tiettyjä moonlightning-proteiineja pinnallaan ja niiden uskottiin toimivan virulenssitekijöinä, eli edistävän taudinaiheuttamiskykyä. Selvisi kuitenkin, että myös ihan tavalliset probiootit kantavat samoja proteiineja ja kiinnittyvät suoleen niiden avulla.
Suolen ekosysteemin kannalta erittäin hyödyllisiä bakteerilajeja ovat sellaiset, jotka tuottavat lyhytketjuisia rasvahappoja. Ne käyttävät ravinnokseen kuituja. Lyhytketjuiset rasvahapot hyödyttävät ja ravitsevat myös suolen seinämän epiteelisoluja.
Suosittelemme artikkelia
Väitös: Ruokajärjestelmien kestävyyttä tulisi edistää alueelliset erot tunnistaen
