Mitä Suomessa syötiin vuonna 2022?

Vuonna 2022 viljan kokonaiskulutus kasvoi edellisvuodesta kolmella kilolla ja oli noin 85,4 kiloa henkeä kohti. Vehnää, kauraa ja riisiä kului edellisvuotta enemmän. Vehnää kului 48,9 kiloa, kauraa 10,9 ja riisiä 8,1 kiloa. Rukiin kulutus on hieman laskenut usean vuoden ajan ja viime vuonna laskua oli lähes kilo vuodesta 2021. Ruista kului 13,4 ja ohraa 0,8 kiloa henkeä kohti.

– Kauran kulutus pysyi taseen mukaan edelleen korkeana. Viime vuonna kauraa kului 10,9 kiloa henkeä kohti, mikä oli lähes sama määrä kuin huippuvuonna 2020, jolloin kulutus oli 11 kiloa, kertoo eritysasiantuntija Erja Mikkola Lukesta.

Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu taittui

Lihan kokonaiskulutus oli 77,4 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu riistaliha ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa laskettu luullisena eli ruholihana. Kokonaiskulutus ja punaisen lihan kulutus ovat vähentyneet jo monen vuoden ajan ja niin myös viime vuonna. Lihan kulutus laski noin kaksi prosenttia edellisvuodesta.

– Hintojen nousu todennäköisesti vaikutti kuluttajien valintoihin niin lihalajien välillä kuin sisälläkin, Mikkola toteaa.

Naudanlihaa kului 17,0 kiloa henkilöä kohti, laskua oli lähes kahdeksan prosenttia. Sianlihan kulutus laski useana vuonna peräkkäin, mutta viime vuonna kulutus pysyi lähes samana kuin edellisvuonna ollen noin 28,8 kiloa. Sianlihaa kulutettiin edelleen eri lihalajeista eniten.

Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu oli pitkäaikainen trendi, mutta viime vuonna kasvu pysähtyi ainakin hetkellisesti. Siipikarjanlihaa kulutettiin noin 28,3 kiloa henkilöä kohti. Lampaanlihaa kului edellisen vuoden tapaan puoli kiloa henkeä kohti. Poron- ja hevosenlihan käyttömäärät kasvoivat hieman, poronlihaa kului noin 0,4 kiloa ja hevosenlihaa noin 0,3 kiloa henkeä kohti. 

Maidon juonti väheni, juuston kulutus ennallaan

Nestemaitojen kulutus väheni edellisvuodesta yli kuusi prosenttia. Täysmaidon kulutus laski lähes yhdeksän prosenttia, kevytmaidon lähes kahdeksan ja rasvattoman maidon noin kolme prosenttia. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna henkeä kohti keskimäärin 90 litraa, kuusi litraa edellisvuotta vähemmän. Kevytmaidon osuus oli 57 prosenttia nestemaitojen kulutuksesta.

– Kaikkiaan nestemäisiä maitotuotteita kulutettiin ennakkolaskelman mukaan viime vuonna noin 135 kiloa henkeä kohti. Nestemäisten maitotuotteiden kulutus laski vähän alle viisi prosenttia. Hapatettujen kermavalmisteiden ja eräiden tuoretuotteiden kulutus kasvoi viime vuonna, mutta muiden nestemäisten maitotuotteiden laski, Mikkola jatkaa.

Juuston kulutus pysyi suunnilleen ennallaan, noin 25,5 kilossa. Myös voita käytettiin edellisvuoden tapaan 3,1 kiloa henkeä kohti.

Tuoretta kalaa kului edellisvuotta vähemmän

Ennakkotietojen mukaan kalan kokonaiskulutus oli 14,5 kiloa henkilöä kohti vuonna 2022. Tuoreen ja pakastetun kalan kulutus laski selvästi edellisvuodesta, kalasäilykkeiden hieman nousi.

Tuoreiden hedelmien kulutus oli lähes 48 kiloa henkeä kohti. Sitrushedelmiä siitä oli 11,9 kiloa ja muita tuoreita hedelmiä 36,0 kiloa. Tuoreista hedelmistä noin kolmannes oli banaaneja ulkomaankauppatilaston luvuista laskettuna. Tomaatteja käytettiin arviolta 10,5 kiloa ja muita tuoreita vihanneksia 53,2 kiloa henkeä kohti. Tomaatteja tuotettiin viime vuonna edellisvuotta vähemmän ja niiden kulutus laski taseen mukaan lähes kahdeksan prosenttia, mutta muiden tuoreiden vihannesten kulutus hieman nousi. Vihannesten kulutusmäärä on kuitenkin vain suuntaa antava ja sisältää myös mahdollisen hävikin.

Kananmunia kulutettiin viime vuonna 11,1 kiloa henkeä kohti, mikä on noin 0,8 kiloa edellisiä vuosia vähemmän. Sokeria kului edellisvuotta enemmän.

Tilaston taustaa

Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön. Elintarvikkeiden kulutusluvut saadaan jakamalla ruokakäyttö vuoden keskimääräisellä väkiluvulla. Ravintotaseessa ei lasketa ruokakäyttöä väestöryhmittäin.

Ravintotaselaskelma ei kerro ruoankulutuksen tarkkaa määrää. Taseen luvut kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa elintarvikeketjun kaikista vaiheista ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.

Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Tilastojulkistus: Ravintotase 2021 lopullinen ja ennakko 2022