A2-maito ei ole aina paras vaihtoehto maitoherkille

Tunnetuin syy maidon aiheuttamiin ruuansulatusoireisiin on laktoosin eli maitosokerin aiheuttamat vatsaoireet laktoosi-intoleranteilla. Silti monet kokevat saavansa maidosta vatsaoireita, ja välttelevät maitotuotteita, vaikka he genotyyppinsä perusteella sietävät laktoosia.

Suomessa myytävissä lehmänmaitotuotteissa on tyypillisesti sekä A1- että A2-tyypin beetakaseiiniproteiinia. Jotkut lehmät kuitenkin tuottavat luonnostaan vain A2-tyyppistä kaseiinia, ja niiden maitoa on ollut maailmalla jo pitkään saatavilla erillisenä tuotteena. Tätä A2-maitoa markkinoidaan vatsaystävällisenä vaihtoehtona tavalliselle A1A2-maidolle, vaikka aikaisempi tutkimusnäyttö A2-maidon vatsaystävällisyydestä on esimerkiksi jättänyt laktoosin roolin oireiden aiheuttajana varsin vähälle huomiolle.

Maidon laktoosipitoisuuden ja kaseiinityypin lisäksi maidon proteiinien osittainen pilkkoutuminen, eli hydrolyysi, prosessoinnin aikana voi vaikuttaa siihen, miten suolisto reagoi maitoon.

Turun yliopiston elintarviketekniikalla toteutetussa tuoreessa kliinisessä tutkimuksessa selvitettiin, miten A2-maito ja proteiinihydrolysoitu laktoositon A1A2-maito vaikuttavat vatsaoireisiin ja tulehdukseen henkilöillä, jotka kokevat saavansa maidosta vatsaoireita. Tutkimuksessa laktoosia sietävät ja laktoosi-intolerantit osallistujat jaettiin omiin ryhmiinsä, ja kummankin ryhmän oireita seurattiin erikseen eri maitovaihtoehtojen kokeiluvaiheessa.

Vähiten vatsaoireita saatiin laktoosittomasta proteiinihydrolysoidusta A1A2-maidosta

Tulosten mukaan proteiinien pilkkominen on lupaava menetelmä maitoherkille, sillä laktoosia sietävillä henkilöillä A2-maito ja proteiinihydrolysoitu A1A2-maito aiheuttivat yhtä vähän vatsaoireita. Sen sijaan laktoosi-intoleranteilla vatsaoireet lisääntyivät selvästi maidon laktoosipitoisuuden kasvaessa.

– Tutkimuksemme maidoista laktoositon, proteiinihydrolysoitu A1A2-maito oli paras maitovaihtoehto laktoosi-intoleranteille henkilöille, ja laktoosia sietävilläkin se oli vähintään yhtä vatsaystävällistä kuin A2-maito, kertoo tutkimuksen johtaja, molekulaaristen elintarviketieteiden professori Kaisa Linderborg.

Osa tutkittavista sai kuitenkin oireita kaikista maitotyypeistä, ja myös täysin maidottoman jakson aikana. Tulehduksen merkkiaineissa, kuten herkässä CRP:ssä ja ulosteen kalprotektiinissa, ei havaittu eroja maidottomaan ruokavalioon eikä eri tutkimusmaitojen välillä. Yksittäisten sytokiinien tasoissakaan ei havaittu merkittäviä muutoksia.

– Tämä oli yksikkömme kolmas maidon aiheuttamiin vatsaoireisiin liittyvä tutkimus. Huomasimme saman haasteen kuin aiemminkin, eli oireiden syyt eivät selity yksin maidosta, vaan vatsaoireiden taustalla on yleensä muitakin tekijöitä. Tällä kertaa tutkittavien laktaasientsyymin genotyypin mukainen jaottelu sekä osittainen proteiinihydrolyysi toivat kuitenkin tutkimukseen erityistä uutuusarvoa, Linderborg sanoo.

Tutkimukseen osallistui 36 henkilöä. Osallistujat jaettiin ryhmiin heidän geneettisen laktaasientsyyminsä aktiivisuuden perusteella, mikä mahdollisti tarkastelun laktoosin siedon mukaan. Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna, kolmivaiheisena vaihtovuorotutkimuksena, jossa osallistujat kävivät kaikki tutkimusmaitojaksot läpi satunnaisessa järjestyksessä. Tutkimuksen aikana mitattiin vatsaoireita, ulosteen kalprotektiinitasoja sekä veren tulehdusmerkkiaineita. Tutkimusjaksojen aikana tutkittavat välttivät muiden maitotuotteiden käyttöä ja antoivat veri- ja ulostenäytteen jokaisen jakson jälkeen.

– Olisimme halunneet lisätä esimerkiksi laktoosia sisältävän A1A2-maidon ja maidottoman verrokin tutkimukseen, mutta se ei ollut tällä kertaa mahdollista. Näin pitkissä ravitsemustutkimuksissa tutkittavilta kysytään suurta motivaatiota tutkimuksen loppuun suorittamiseen. Suomalaiset kun ovat maitokansaa ja tutkittavat raportoivat haasteita välttää maitoa jo tämän kuukauden kestäneen tutkimuksen ajan, Linderborg toteaa.

Se, miksi laktoosia sietävien oireille ei löytynyt vielä vastausta, viittaa vatsaoireiden synnyn ja kokemuksen moninaisuuteen. Tulokset korostavat yksilöllisen laktoosinsiedon merkitystä ja viittaavat siihen, että vatsaoireiden taustalla voi olla useita tekijöitä, vaikka ne koettaisiinkin syntyvän yhdestä elintarvikeryhmästä. Tutkimus tuo uutta tietoa ruokavalion aiheuttamien vatsaoireiden taustatekijöistä ja voi auttaa kehittämään maitotuotteita herkille kuluttajille.

Tutkimusta rahoittivat Turun yliopiston lisäksi Ravitsemuksen tutkimussäätiö ja Valio Oy. Valio lahjoitti proteiinihydrolysoidun laktoosittoman tutkimusmaidon ja analysoi maitojen koostumukset. Valio ei osallistunut tutkimusten tulosten analysointiin tai tulosten tulkintaan.  

Tulokset julkaistiin syyskuussa vertaisarvioidussa Journal of Dairy Science -lehdessä.