Ohjeistus elintarvikkeiden markkinoinnista lapsille julki

Uusi ohjeistus elintarvikkeiden markkinoinnista lapsille on julkistettu. Ohjeistuksen laati Helsingin yliopiston tutkijaryhmä osana kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa, ja se kohdistaa huomion erityisesti epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin lapsille. 

Ruokavalio on yksi tärkeimmistä lasten terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Epäterveellisten eli runsaasti tyydyttynyttä rasvaa, suolaa tai sokeria sisältävien elintarvikkeiden lapsille suunnattu markkinointi on ilmiö, jossa lapsen oikeuksia ei ohjeistuksen mukaan kunnioiteta.

Epäterveellisiksi elintarvikkeiksi määritellään ohjeistuksessa neljä tuoteryhmää, joita ei tulisi markkinoida lapsille lainkaan. Näitä ovat makeiset, suklaa ja sokerituotteet, jäätelöt, sorbetit ja mehujäät, energiajuomat sekä alkoholijuomat ja niiden alkoholittomat vastineet. 

Näiden lisäksi ohjeistuksessa on määritelty muille tuoteryhmille kriteerit, joiden täyttyessä lapsille ei tulisi markkinoida kyseiseen tuoteryhmään kuuluvaa elintarviketta.

Lapsille kohdistettua markkinointia katsotaan olevan esimerkiksi tuotteen asettaminen myytäväksi muiden lapsia kiinnostavien tuotteiden, kuten lelujen, yhteyteen tai tuotteen markkinoiminen lastenohjelmien yhteydessä.

Ohjeistuksen ovat laatineet Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteiden osaston tutkijat Sosiaali- ja terveysministeriön määrärahalla. Ohjeistuksen noudattaminen on vapaaehtoista, mutta alan toimijoita kannustetaan ottamaan se huomioon.

Kritiikkiä järjestöiltä

Ruoka- ja elintarvikeala antaa kritiikkiä tavasta, jolla ohjeistus elintarvikkeiden markkinoinnista lapsille on valmisteltu. Ohjeistus myös rajoittaa elinkeinon harjoittamisen vapautta, sanovat yhteisessä kannanotossaan Päivittäistavarakauppa ry, Elintarviketeollisuusliitto, MTK ja MaRa ry.

– Ohjeistuksen laadinnassa ei ole noudatettu hyvää hallintotapaa. Valmistelu tehtiin lyhyellä lausuntoajalla kuulematta markkinoinnin ja median ammattilaisia sekä ruoka-alaa kattavasti. Ohjeistuksen ei sanota velvoittavan, mutta sen status jää epämääräiseksi, järjestöt toteavat.

Ruoka- ja elintarvikealan toimijat myös pitävät ohjeistusta ongelmallisena yritysten tasapuolisen kohtelun ja oikeusturvan kannalta, sillä se asettaa kotimaiset ja ulkomaiset toimijat eriarvoiseen asemaan.

– Lapsiin kohdistuva ulkomainen markkinointi verkossa ja sosiaalisen median kanavissa saa jatkua, mutta käytännössä vain suomalainen markkinointi tulee ohjeistuksen piiriin, kannanotossa todetaan.

Myös epäterveellisten elintarvikkeiden kriteerit ovat kannanoton mukaan liian kireät. Ohjeistus on ongelmallinen myös lapsen iän huomioimisessa. Mainonnan rajoittaminen kaikille alle 18-vuotiaille häiritsee järjestöjen mukaan elinkeinon harjoittamisen vapautta eikä ota huomioon lapsen iän ja kehitystason vaikutusta.

Ohjeistus on luettavissa lapsistrategian verkkosivuilla https://lapsistrategia.fi/julkaisut/oppaat-ja-ohjeet/