Metaversumi voi auttaa tuotannossa, markkinoinnissa ja tuotannon läpinäkyvyydessä 

Metaversumia voidaan käyttää selainpohjaisesti tavanomaisten laitteiden, kuten älypuhelimien, tablettien sekä tietokoneiden lisäksi myös laajennetun todellisuuden teknologioita eli virtuaalitodellisuutta (VR), lisättyä todellisuutta (AR) ja yhdistettyä todellisuutta (MR) hyödyntämällä. Metaversumissa käyttäjät voivat luoda omia virtuaalisia hahmoja, tutkia ja hyödyntää digitaalisia ympäristöjä, osallistua tapahtumiin, pelata pelejä, tehdä ostoksia, kohdata muita ihmisiä, opiskella sekä jakaa ja saada tietoa. Siihen pystytään yhdistämään myös erilaisia tekoälypohjaisia ratkaisuja, kuten tekoälybotteja ja -avustajia.  

Suomen metaversumi-kehitystyötä varten on lanseerattu Business Finlandin, VTT:n ja Oulun yliopiston johdolla Metaverse Initiative by Finnish Ecosystem -aloite, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta digitaalisten kokemusten tulevaisuuden suunnannäyttäjä. Aloite luotiin tiiviissä yhteistyössä yli 400 suomalaisen metaversumi-ekosysteemin jäsenen sekä suurten ja pk-yritysten kanssa. Mukana ovat olleet muun muassa Nokia, KONE, Varjo ja Dispelix. Suomen metaversumi-teollisuuden ennustetaan nousevan 30 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä.   

Metaversumin hyödyntäminen alkutuotannossa 

Jyväskylän ammattikorkeakoulussa metaversumin hyödyntämistä on tutkittu alkutuotantoympäristössä syyskuussa 2024 alkaneessa Finnish Future Farm – hankkeessa, jossa kehitetään ratkaisuja älymaatalouden edistämiseksi ja uusien teknologioiden, kuten digitaalisten kaksosten sekä metaversumien hyödyntämiseksi maataloudessa. Hankkeessa luotu digitaalinen kaksonen kerää eri lähteistä (esimerkiksi IoT-laitteet eli fyysiset laitteet, jotka on yhdistetty internetiin ja jotka voivat kerätä, lähettää ja vastaanottaa dataa) dataa niin, että sitä voidaan hyödyntää dataan perustuvaan päätöksentekoon liittyvissä tilanteissa esimerkiksi erilaisten simulaatioiden avulla. 

Metaversumin roolina hankkeessa on visualisoida reaaliaikaisesti dataa loppukäyttäjälleen (esimerkiksi maanviljelijät, opetushenkilöstö, opiskelijat, maatalousalan yritykset). Metaversumissa pystytään seuraamaan myös reaaliaikaisesti esimerkiksi traktorin liikettä ja reittejä, viljan kasvua, sääolosuhteita, erilaisten IoT-laitteiden keräämiä maaperän tietoja.  

Simulaatiot sekä tekoälypohjainen datan analysointi voi tehdä parannusehdotuksia tai kehotteita tai jopa hälytyksiä käyttäjälleen, jotka näkyvät visuaalisina nosteina metaversumissa. 

Metaversumia voidaan hyödyntää virtuaalisesti hyvin myös opetus- ja tutkimuskäytössä. Ympäristöön on luotu myös erilaisia peliteknologioihin perustuvia toimintoja, kuten avatarit, moninpelattavuus sekä vapaa liikkuminen ja chat- ja puhekommunikointi metaversumin 3D-ympäristössä. Jatkossa on tarkoitus myös tuottaa metaversumia hyödyntäviä XR-pohjaisia ratkaisuja. 

Luontevana jatkumona pellolta pöytään -ajattelussa voidaan nähdä metaversumin laajentamista elintarviketeollisuuteen ja kuluttajien ostoskoriin.  

Metaversumien mahdollisia hyötyjä elintarviketeollisuudelle:  

• Logistiikan ja toimitusketjun hallinta:  

Metaversumi voisi auttaa optimoimaan logistiikkaa ja toimitusketjua. Esimerkiksi eri IoT-laitteista ja palveluntarjoajien API-rajapinnoista saatu data (kuten kuljetusten sijainti ja liikennetiedot, kuljetusajoneuvojen ja varastojen lämpötila ja kosteus, logistiikkalaitteiden käyttöaste, kulutus ja huoltotarve), tuotanto- ja toimitusketjuja mallintavat digitaaliset kaksoset, reaaliaikainen seuranta ja simulointi voisivat auttaa ennakoimaan pullonkauloja ja parantamaan tehokkuutta.  

• Optimoidut tuotantoprosessit:  

Koneoppimisalgoritmit analysoivat aiempaa dataa sekä reaaliaikaisesti anturien syötteitä ja tuotantolinjoja. Nämä algoritmit tunnistavat tuotantomalleja optimoidakseen tuotantoparametreja, mikä parantaa tehokkuutta ja vähentää kustannuksia. Tekoäly myös tehostaa ennakoivaa kunnossapitoa ja varmistaa siten laitteiden tehokkaan toiminnan. 

• Elintarviketurvallisuus ja laadunvalvonta:  

Tekoälyjärjestelmät havaitsevat poikkeamat reaaliajassa ja estävät esimerkiksi ainesosiltaan virheellisten tuotteiden pääsyn hyllyille. Koneiden näkötekniikka automatisoi visuaaliset tarkastukset ja tunnistaa tarkasti virheet ja vierasesineet.  

• Toimitusketjujen ja arvojen läpinäkyvyys:  

Metaversumit mahdollistavat läpinäkyvyyden elintarviketuotannossa. Kuluttajat voivat saada paremmin tietoa tuotteen alkuperästä, käsittelystä ja kuljetuksesta. Metaversumien avulla pystytään luomaan immersiivisiä, yhteisöllisiä, peliteknologioita sekä virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä interaktiivisia kokemuksia ja kohtauspisteitä niin elintarviketuotannon eri yritysten, kuluttajien, oppilaitosten kuin muidenkin toimijoiden välille.  

• Markkinointi ja asiakaskokemus: 

Elintarviketeollisuus voisi hyödyntää metaversumia markkinoinnissa ja asiakaskokemuksessa. Esimerkiksi virtuaaliset kaupat ja ravintolat voisivat tarjota asiakkaille ainutlaatuisia kokemuksia. 

Metaversumi voisi myös analysoida kuluttajien mieltymyksiä ja kuluttajien yksilöllisiä ravitsemustarpeita ja näin ollen voitaisiin kehittää yksilöllisiä elintarvikkeita, ottaen huomioon yksilölliset maut ja ravitsemuksen erityistarpeet. 

• Tuotepakkausten suunnittelu ja testaus:  

Virtuaalisia prototyyppi-tuotepakkauksia voisi testata kuluttajien kanssa metaversumissa ja samalla osallistaa kuluttajia joustavammin ja tehostetummin kehitystyöhön. Tämä auttaisi optimoimaan pakkausten ulkonäköä ja toimivuutta. 

• Koulutus ja työntekijöiden perehdytys: 

Metaversumissa voidaan kouluttaa työntekijöitä virtuaalisesti. Esimerkiksi hygieniakoulutus, turvakoulutus tai uusien reseptien opettelu voisi tapahtua metaversumissa eri toimitiloista tehtyjä digitaalisia kaksosia hyödyntäen. 

Jos kiinnostuit olemaan mukana tulevaisuuden elintarviketeollisuuden metaversumien pilotoinnissa, niin ole rohkeasti yhteydessä! Voimme tulla kertomaan lisää ja tarkastelemaan teidän yrityksenne mahdollisuuksia osana metaversumien kehitystä.  

LISÄTIETOJA: Timo Puukko, timo.Puukko@jamk.fi 
Karoliina Väisänen, karoliina.vaisanen@jamk.fi