
Kylmäkeittiön energiatehokkuus kohenee monilla keinoilla
Kymijoen Ravintopalveluiden keskuskeittiö Kapyysi on mukana Ecool-hankkeessa, jossa parannetaan erityiskohteiden energiatehokkuutta. Energian säästökohteita on löytynyt jo useita.
Energian tehokkaalla käytöllä säästetään sekä ympäristöä että rahaa monilla eri keinoilla. Jokainen tila ja kiinteistö muodostavat oman kokonaisuutensa, jota tulee tarkastella tapauskohtaisesti. Kylmäkeittiöissä tarkastelu kohdistuu etenkin paljon energiaa kuluttaviin kylmätiloihin.
Ecool-hankkeessa on toteutettu energiakäytön nykytilan selvitys Kymijoen Ravintopalveluiden keskuskeittiöön Kapyysiin vuosina 2015–2016. Katselmuksessa on huomioitu lämmön- ja sähkönkulutus. Saatujen tulosten pohjalta on selvää, että kehitettävää on niin kylmätiloissa kuin ilmanvaihtokoneissakin.
Energiansäästöön vaikuttavia seikkoja on useita. Onko ilmanvaihto mitoitettu oikein, ja ovatko käyttäjät siihen tyytyväisiä? Esimerkiksi ylimitoitettu ilmanvaihto syö energiaa turhaan, ja toisaalta huono ilmanvaihto vähentää tilojen käyttömukavuutta.
Onko kylmätilojen läheisyydessä lämmönlähteitä? Mitä lämpimämmät ympäröivät olosuhteet ovat, sitä enemmän energiaa kuluu kylmätilojen sopivien olosuhteiden ylläpitoon. Kannattaa kiinnittää huomiota myös kylmätilojen päivittäiseen käyttöön. Esimerkiksi pidetäänkö ovia turhaan auki, millainen valaistus kylmätiloissa on, ja onko jäähdytyslaitteissa kondenssiongelmia kesällä?
Kapyysi etsii tehoa ja säästöjä
Kymijoen Ravintopalveluiden toimitusjohtaja Kari Turkia sanoo, että innoite lähteä mukaan Ecool-hankkeeseen lähti tiedonhalusta ja rahallisesta säästömahdollisuudesta. Keskuskeittiö on suhteellisen uusi: se otettiin käyttöön syksyllä 2010. Sen energiatehokkuudesta haluttiin tarkempaa tietoa muun muassa mittaustuloksilla. Myös rahallinen säästö on tärkeää.

Turkia on ollut hankkeen etenemiseen tyytyväinen, ja erilaisia toimenpiteitä energian säästämiseksi ollaan jo tekemässä. Esimerkiksi kylmäkeittiön ilmanvaihtokoneen patteri vaihdetaan keväällä suorahöyrytyspatteriksi, jolloin saadaan aikaan säästöä energiankulutuksessa. Jo tehtyjä säätötoimenpiteitä ovat olleet päällekkäisten lämmitysten ja jäähdytysten poistaminen sekä asetusarvojen hienosäätö.
Kapyysin vuoden 2017 aikana toteutettavan laajennuksen yhteydessä asennettavien ilmanvaihtojärjestelmien on tarkoitus lisätä säästöjä ja parantaa työympäristöä. Turkia toteaa, että tulevaisuudessa pitää vähentää sekä energiankulutusta että hiilidioksidipäästöjä.
‒ Uskon, että kehittämistyö näissä asioissa on jatkuvaa. Tietous ja tekniikka kehittyvät koko ajan, eikä hankkeen aikana varmaankaan pystytä täysin kartoittamaan kaikkia osa-alueita.
Ecool-hankkeessa saatujen alustavien laskelmien mukaan Kapyysissa lämmönsäästöpotentiaalia löytyy noin 230 MWh/vuosi. Tämä merkitsee kaukolämmön hinnalla 60 €/MWh karkeasti laskettuna noin 13 800 euron säästöjä vuodessa.
Sähkönkulutuksessa säästöpotentiaalia on noin 110 MWh/vuosi, mikä tarkoittaa 100 €/MWh:n kokonaiskustannuksella 11 000 euron vuosittaista säästöä. Vedenkulutuksen säästöpotentiaalia on kartoitettu projektissa vasta karkeasti arvioiden, mutta potentiaalia oletetaan löytyvän. Jo esimerkiksi viisi prosenttia pienempi vedenkulutus tarkoittaisi karkeasti arvioituna yli 1 300 euron vuotuista säästöä. Samalla kiinteistön ja tuotannon hiilijalanjälki pienenisi.

Ecool-hanke
Ecool on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hanke, jossa päärahoittajana (65 %) on Uudenmaan liitto, Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
Hankkeessa luodaan toimintamalli ja -ohjeistus vaativien erityiskohteiden energiatehokkuuden kehittämiseen ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen.
Toimintamallin perustana ovat energiankäytön nykytilan selvitykset ja niiden perusteella tehdyt toimenpiteet energiankäytön vähentämiseen.
Lisätietoja:
Erja Tuliniemi
projektipäällikkö
Ecool-hanke
erja.tuliniemi(at)xamk.fi
Suosittelemme artikkelia

Alakoulujen ruokakasvatuksessa ei näy tavoitteellisuus

Vielä parempaa maitoa

Uutta tietoa tuuppauksen käyttökelpoisuudesta

Uusi hankekokonaisuus kehittää nurmiviljelyn sekä maidon- ja naudanlihantuotannon typpikiertoa ja resurssiviisautta

Kustannuspaine ja kulutuskäyttäytymisen muutokset painavat liha-alaa
