Kustannuspaine ja kulutuskäyttäytymisen muutokset painavat liha-alaa
Lihamarkkinoilla haetaan uutta kysynnän ja tarjonnan tasapainoa. Arvotuotteita on jouduttu myymään jopa negatiivisella katteella, koska kuluttajien ostokäyttäytyminen on muuttunut.
Viimeistään 2020-luvun markkinashokit ovat osoittaneet monivaiheisen ruokajärjestelmämme eri portaiden tiiviit kytkökset toisiinsa. Vaikka monivaiheisuudella saavutetaan monia hyötyjä, se luo myös haasteita. Tästä hyvänä esimerkkinä on lihan arvoketju, jota tulevaisuudessakin leimaa toimintaympäristön epävarmuus ja vaikea ennakoitavuus.
Arvoketjun toimijoiden on osattava etukäteen sopeutua myös ketjun muissa osissa ilmeneviin muutoksiin. Esimerkiksi kustannusmuutokset siirtyvät ketjussa hitaasti eteenpäin, eivätkä alkutuotanto ja teollisuus voi sopeuttaa tuotantomääriä samassa hetkessä kuin kuluttajakysyntä muuttuu.
Yhtenä lihamarkkinoiden viimeaikaisena haasteena on ollut vuonna 2021 alkanut alkutuotannon energia- ja lannoitekustannusten nousu. Varmistaakseen kotimaisen raaka-aineen saatavuuden lihaa jalostava teollisuus nosti alkutuotannolle maksettavia tuottajahintoja ennakoivasti sen omien kustannusnousujen ohella. Tuottajahintojen jääminen korkealle tasolle vuonna 2023 ja ennätyslukemista palautuvat rehu- ja energiakustannukset toivat helpotusta alkutuotannon kustannuskriisiin sekä jo pidempään kestäneeseen kannattavuusvajeeseen. Tämän odotetaan näkyvän lihantuotannon vähenemisen hidastumisena tänä vuonna erityisesti sianlihantuotannossa.
Kuluttaja vaihtoi edullisempaan
Kuluttajahintojen ja markkinakorkojen nousu sai kuitenkin kotitaloudet sopeuttamaan kulutuskäyttäytymistään. Elintarvikkeiden myynnin volyymin pienenemisen lisäksi kotitaloudet siirtyivät kuluttamaan edullisempia elintarvikkeita kuten kaupan omia merkkejä.
Tämä on näkynyt muun muassa kulutuksen siirtymisenä lihan arvokkaammista ruhonosista edullisempiin. Erityisesti arvokkaampien ruhonosien myymiseksi ruokatalot ovat joutuneet hyödyntämään rajuja alennuskampanjoita, jolloin tuotteita on myyty jopa negatiivisella katteella.
Näiden muutosten takia elintarviketeollisuus ei ole saanut realisoitua markkinatuottoja ennakkoon korotetuista alkutuotannon tuottajahinnoista. Lisäksi kustannusmuutosten hidas siirtyminen ketjussa on aiheuttanut merkittävää kannattavuusvajetta lihateollisuuteen.
Jääkö muutos pysyväksi?
Ruokaketju-hankkeessa toteutetun kuluttajakyselyn pohjalta hinnan merkitys kuluttajien ostopäätöksissä nostaa esiin myös muita ongelmia kotimaiselle lihantuotannolle. Kyselyssä kuluttajista 72 prosenttia piti hintaa keskeisenä ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä.
Kotimaisuuden puolestaan valitsi yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä vain vajaa puolet (46 prosenttia). Yli 65-vuotiaista lähes kaksi kolmannesta piti kotimaisuutta tärkeänä, kun 18–34-vuotiaista sen valitsi vain vajaa kolmannes. Vastaajat saivat valita enintään viisi tärkeintä ostopäätökseen vaikuttavaa tekijää.
Kotimaisen lihan nousseen kuluttajahinnan vuoksi Suomeen kohdistuu merkittävää tuontipainetta erityisesti EU:sta, mutta myös muualta. Muutokset kulutuskäyttäytymisessä pitävät yllä edullisemman ulkomaisen lihan kysyntää.
Yhdessä palautuvien kustannusten kanssa nämä aiheuttavat laskupainetta kotimaan kuluttajahintoihin ja siten tuottajahintoihin. Tämä on näkynyt viime aikoina muun muassa ruokatalojen ilmoittamina lihan tuottajahintojen laskuina.
Iso kysymysmerkki lihamarkkinoiden kannalta on, miten kuluttajien kulutuskäyttäytyminen kehittyy, kun ostovoima kohenee. Ovatko muutokset pysyviä vai palautuvatko ne ja missä määrin?
Tänä vuonna lihamarkkinoiden turbulenssin keskellä etsitään uutta kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa eli seuraavaa tuottaja- ja kuluttajahintojen pitkän aikavälin tasoa. Paluuta aiempaan hintatasoon ei ole – myöskään kustannusten osalta.
Lisätietoja: https://www.ptt.fi/hankkeet/ruokaketjun-toimivuus-ja-arvonmuodostus-ruokaketju/