Oppijat ja osaajat ovat samaa väkeä 

Meillä lehden ja seuran työntekijöillä oli ilo osallistua Helsingin yliopiston elintarviketieteilijöiden ainejärjestö Lipidin urailtaan lokakuussa. Puhujina oli edustava joukko Lipidin alumneja kertomassa tähänastisesta urastaan. 

Tehtävistä riippumatta kaikkien yhteinen sanoma oli vanha sananlasku: työ tekijäänsä opettaa. Kaikkea työelämässä tarvittavaa ei opi koulussa, koska työtehtävät ovat hyvinkin eriytyneitä ja niissä tarvitaan erityyppisiä taitoja ja erikoisosaamista. 

Toinen viesti oli se, että kaikkeen ei voi vaikuttaa itse. Sattumalla on paljon sijaa siinä, mihin työelämässä lopulta sijoittuu: yksi ottaa juuri oikeaan aikaan yhteyttä kiinnostavaan yritykseen, toinen törmää sattumalta opiskelukaveriin, joka kertoo jäävänsä pian vanhempainvapaalle ja sijaista etsitään. 

Tutkimustyötäkin tehdään yhä enemmän yrityksissä omien tutkimusyksikköjen voimin tai co-innovation-hankkeina tutkimuslaitosten kanssa. Kun haussa on kasvua, vientiä ja käytännön sovelluksia, malli on ehdottoman tärkeä. 

On erittäin kiinnostavaa nähdä esimerkiksi, mihin Valion veturirahoitus johtaa – tavoitteena on tutkimuksen ja kehityksen keinoin saada miljardin arvosta lisää elintarvikevientiä. Kiinnostuksen puutteesta ei elintarvikealan toimijoita voi syyttää: kun kumppaneiksi haettiin sataa yritystä, mukana oli syyskuun loppuun mennessä jo yli 120 toimijaa. 

Muutenkin Business Finlandin rahoitusta suunnataan jatkossa yhä enemmän tki-hankkeisiin. Rahoitusinstrumentteihin on tullut muutoksia, eikä esimerkiksi Group Explorer -rahoitusta voi enää tämän lehden ilmestyessä hakea. 

Tämä herättää ymmärrettävästi huolta viennin toimijoissa. Nähtäväksi jää, saadaanko kasvavilla tki-panostuksilla sellaista merkittävää markkinaetua, joka kääntyy myös vienniksi. 

Tarvitaan myös perustutkimusta ja muodollista peruskoulutusta, josta ammattilaiset saavat teknisen ja tiedollisen perusosaamisensa. Elintarvikealan korkeakoulutusmahdollisuudet ovatkin ilahduttavasti lisääntyneet, ja uusissa ohjelmissa painottuu tekniikan osaaminen.  

Sekä Turussa että Kouvolassa voi nyt valmistua elintarvikealalta diplomi-insinööriksi. Uudenlaista osaamista tarvitaan, kun uudet ruuantuotantotavat tulevat lähemmäs valtavirtaa.  

Toisaalta myös perinteiset alat tarvitsevat tekijöitä ja osaajia. Esimerkiksi liha-alan koulutus ei enää vedä entisellä tavalla nuoria opiskelijoita, joten koulutusta toteutetaan myös yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä työelämän ohessa. 

Tulevaisuudessa yhä useampi osaaja onkin samaan aikaan myös opiskelija, taitojaan päivittävä aikaansa seuraava ammattilainen. 

On varsin selvää, että Suomeen tarvitaan osaajia ja osaamista myös ulkomailta. Ongelmaksi voikin muodostua se, miten kansainväliset osaajat saadaan juurtumaan Suomeen, kun vaihtoehtoina on koko maailma.  

Pääjutussamme (s. 16) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n asiantuntija Iris Lagerström kertoo, miten se tehdään, ja Suomessa tohtorintutkintonsa tehneet elintarvikealan asiantuntijat Amruta Kulkarni ja Bei Korpela kertovat omasta polustaan suomalaiseen työelämään.