Kestävä kalanrehupelletti valmistuu monipuolisista raaka-aineista 

Kalojen ruokinta perustuu niiden ravitsemusvaatimuksiin, jotka vaihtelevat kalan elämän eri vaiheissa. Rehujen koostamiseen vaikuttaa se, ovatko kalat petoja vai kasvissyöjiä.  

Esimerkiksi lohikalat ovat petokaloja. Niiden rehuissa käytetään korkeaenergisiä raaka-aineita kuten hyviä rasvoja ja sulavaa proteiinia. Lisäksi rehuissa tarvitaan vitamiineja, hivenaineita ja kivennäisaineita.  

Funktionaalisilla komponenteilla kuten beetaglukaanilla ja hiivan komponenteilla voidaan esimerkiksi tehostaa kalan omaa immuunipuolustusta ja suoliston hyvinvointia. Tärkkelystä tarvitaan rehuissa sitomaan ainesosat toisiinsa.  

Hyönteis- ja sieniproteiini kiinnostavat 

Rehuissa käytetään raaka-aineita monipuolisesti. Perinteisiä ja hintakilpailukykyisiä rehuraaka-aineita ovat kalajauhot ja -öljy, rypsi, maissi, soija, vehnä, auringonkukan siemenet ja härkäpapu. Kalan rehun raaka-aineeksi etsitään jatkuvasti suoraan ihmisravinnoksi soveltumattomia raaka-aineita. 

– Uusia raaka-aineita, kuten leväöljyä ja yksisoluproteiineja tutkitaan ja niiden tuotantoa yritetään tehostaa, jotta niistä tulisi varteenotettavia uusia raaka aineita markkinoille, kertoo kehityspäällikkö Susanna Airaksinen kalanrehuja pohjoisiin oloihin valmistavalta Alltech Fennoaqua Oy:stä. 

Uusien raaka-aineissa saaminen kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi kestää pitkään. Rehun valmistuksessa marginaalit ovat pienet ja siksi tuotannon on oltava kustannustehokasta, saatavuuden taattua ja volyymien suuria. 

– Olemme viimeksi testanneet kalanrehussa Volaren hyönteisproteiinia, jonka tuotannossa hyödynnetään elintarviketuotannon sivuvirtoja. Tunnemme hyönteisjauhon aminohappokoostumuksen, se toimii kalalle. Hyönteisjauholla ruokittuja kaloja tuotettiin myös markkinoille. Olemme myös testanneet eri yksisoluproteiineja. Kun Suomessa kehitetty sieniproteiini pekilo tulee markkinoille, se soveltuu myös meille, kertoo Airaksinen.  

Rehun fosfori kiertää 

Rehevöittävät päästöt eli typpi- ja fosforipäästöt vesiviljelystä ovat vähentynyt 1990-luvun loppupuolelta eri merialueilla 49–96 prosenttia ja typpikuormitus 32–93 prosenttia (HELCOM 2022). Vesiviljelyn fosforikuormitus on nykyisin vajaa kaksi prosenttia ja typpikuormitus vajaa prosentti. 

Rehujen ympäristötehokkuus on ollut Suomessa ajava voima rehujen tuotekehityksessä 90-luvulta saakka. Esimerkiksi kotimaisissa kalanrehuissa otettiin käyttöön fytaasientsyymi fosforin käytön tehostamiseksi vuonna 2008.   

Vuonna 2016 Suomeen rakennettiin kalajauhotehdas, jolloin Fennoaqua (entinen Raisioaqua) aloitti kalajauhon ja –öljyn käytön itämerirehun valmistuksessa. Silakasta ja kilohailista tehdyn kalajauhon kautta Itämeren ravinteet kiertävät ja poistuvat kirjolohen kulutuksen kautta kierrosta. Fennoaqua on laskenut, että itämerirehun käytön myötä Itämerestä on poistettu vuosina 2016–2022 vuosittain 18 000 kg enemmän fosforia kuin koko kotimaan kalankasvatus kuormittaa.  

Myös täsmällinen ruokinta säästää turhalta ympäristökuormalta.  

– Ammattilaisen on tulkittava, paljonko kala syö, ja kalaa on ruokittava sen mukaisesti, muistuttaa Airaksinen.  

Luonnonvarakeskuksen Suomalaisten kalatuotteiden ilmastovaikutus -tutkimuksen (2022) mukaan rehu vaikuttaa kasvatetun kalan hiilijalanjälkeen eniten. Kasvatetuilla kaloilla rehunraaka-aineiden tuotannon osuus oli kotimaisen keskimääräisen tuotannon osalta 74 prosenttia ilmastovaikutuksesta. Huolellisilla rehuraaka-ainevalinnoilla on mahdollista pienentää kasvatuksen ilmastovaikutuksia.  

Pelletin on kestettävä vedessä 

Kalojen ruokintaympäristö vaikuttaa rehujen koostamiseen. Rehuille on asetettu tiukat tekniset vaatimukset. Kun ruokinta tehdään merellä tai sisävesialtaissa, rehu ei saa pölytä eikä ravintoaineita saa liueta veteen.  

Pienet kalat syövät starttiruokinnassa hyvin hienojakeista rehua, isompien kalojen nappulakoko kasvaa kalan kasvaessa. Rehupelletit valmistetaan ekstruuderilla korkeassa paineessa ja lämpötilassa, jotta rehusta saadaan mahdollisimman ravintotiheää. Tärkkelys antaa tiukan ja joustavan, mutta kestävän rakenteen pelletille.  

– Kestävä pelletti ja ravitsemuksellinen laatu ovat tärkeitä, mutta yhä enemmän myös rehun valmistuksen ja raaka-ainehankinnan sosiaaliset ja ympäristökysymykset. Esimerkiksi ASC-rehustandardi asettaa rehutoimijoille vastuullisuuskriteereitä. Kuluttajien halu tietää, mitä he syövät, valuu myös rehun valmistajien raaka-ainehankintaan, toteaa Airaksinen.  

Viitteet: 

HELCOM (2022). Pollution load on the Baltic Sea. Summary of the HELCOM Seventh Pollution Load Compilation (PLC-7).