Kalankasvatuksen teknologia kehittyy vauhdilla 

Suomessa kasvatettavasta kalasta noin 80 prosenttia kasvatetaan merialueilla ja 20 prosenttia maalla. Merialuekasvatuksen osuus kasvatetusta kalasta ei tule kasvamaan, sillä lupia uusille kalankasvatusalueille myönnetään niukasti.  

Maalla kalaa kasvatetaan läpivirtausmenetelmällä ja kiertovesilaitoksissa. Tärkeänä edellytyksenä on hyvälaatuinen vesi. Läpivirtausmenetelmään tarvitaan sopivat luonto-olosuhteet, kuten allas tai uoma. Kiertovesikasvatuslaitoksen perustaminen vaatii investointeja, mutta se ei ole yhtä altis säälle ja vuodenajan vaihteluille. 

Tavoitteena on perustaa enemmän kiertovesilaitoksia, mikä parantaa kotimaisen kalan saatavuutta ja huoltovarmuutta. Kiertovesilaitoksille myönnetään helpommin lupia kuin merialuekasvatuslaitoksille.  

– Kiertovesikasvatuksen kannattavuudessa on vielä haasteita. Kun kalankasvatuksen kriittisiin kohtiin löydetään ratkaisut, uskomme kiertovesikasvatuksen kilpailukyvyn paranevan, kertoo tutkimuspäällikkö Petra Lindholm-Lehto Luonnonvarakeskuksesta (Luke). 

Kalalajeista kirjolohta kasvatetaan ylivoimaisesti eniten. Rasvainen kirjolohi on kuluttajien suosikki, lisäksi sen lisääntyminen tunnetaan hyvin. Kirjolohesta saadaan myös hyvälaatuista mätiä. Muitakin kalalajeja kasvatetaan, mutta kasvatuksessa on enemmän haasteita. 

Ratkaisuja raikastukseen ja vesihomeeseen 

Yksi kiertovesikasvatuksen pahimmista haasteista on kalan makuvirheet. Kiertovesiympäristössä tarvitaan mikrobeja, jotka voivat rikastua ja aiheuttaa ikäviä sivumakuja kalaan. Makuvirheyhdisteet eivät ole toksisia kalalle eikä kuluttajalle. 

Yhdisteet kertyvät kalaan nopeasti, mutta niiden poistaminen, jota kutsutaan raikastukseksi, kestää päivistä viikkoihin. Raikastuksen aikana kalaa ei yleensä voida ruokkia. Raikastus vaikuttaa kannattavuuteen esimerkiksi vedenkäytön, kalan laihtumisen ja myynnin viivästymisen kautta. 

Luke ja VTT ovat kehittämässä menetelmää, joka voi tulevaisuudessa soveltua kaupallisille laitoksille. 
Menetelmässä kaapataan epätoivotut yhdisteet, joita on vedessä erittäin pieninä pitoisuuksina, mutta jotka aiheuttavat makuhaittoja. 

– Tulokset ovat erittäin lupaavia, ja tutkimus jatkuu isommalla testialustalla ja skaalauksen parissa. Haemme tällä hetkellä patenttia. Menetelmä on jo herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta, Lindholm-Lehto kuvaa. 

– Myös vesihomeongelmaan haetaan kaapparien avulla ratkaisua, tutkimustyötä tehdään yhdessä VTT:n kanssa. Olemme juuri saaneet MMM:ltä rahoituksen Enonkosken laitoksellamme tehtäviin kokeisiin, joissa on mukana myös Ruokavirasto, kertoo biotalous ja ympäristö -yksikön johtaja Jani Lehto Lukesta.  

Vesihometutkimuksessa ei ole löydetty toimivaa hoitokeinoa jo puhjenneeseen vesihometautiin (saprolegnioosi). Vesihomeitiöiden kaappaus voisi olla kipeästi kaivattu ratkaisu ongelmaan. 

Vastuullista kirjolohta Varkaudessa 

Finnforel Oy kasvattaa kirjolohta kiertovesimenetelmällä ja hallinnoi koko prosessia mädistä pakattuun tuotteeseen. Viime vuonna Varkauden laitoksen uuden osion ylösajo saatettiin loppuun ja laitoksessa on nyt täysi biomassa.  

Hollolassa sijaitsee yhtiön poikaskasvatuslaitos sekä emokasvatus Luken kanssa yhteistyössä toteutettavaan jalostusohjelmaan. Luke ja Finnforel kehittävät yhdessä kirjolohen valintajalostusta, jonka tavoitteena on oman kiertovesikasvatukseen (RAS) sopeutuvan kirjolohikannan kehittäminen. Yhteistyössä hyödynnetään Luken valintajalostuksen asiantuntemusta. 

Kalojen hyvinvoinnista huolehditaan tarkasti ja laitoksella on valvonta ympäri vuorokauden. 

– Olemme hioneet prosessin mahdollisimman tehokkaaksi monen osatekijän, kuten veden laadun ja kalojen hyvinvoinnin, osalta. Hyödynnämme useita erilaisia mittareita ja teknologiaa toiminnan tehostamiseksi. Esimerkiksi Varkauden uudet altaat ovat muodoltaan pitkulaiset ja siten energiatehokkaammat, toimitusjohtaja Nora Hortling kertoo. 

Finnforel haluaa tuoda kiertovesikasvatuksen lähelle kuluttajia ja muuallekin kuin meren äärelle. Teknologiaa voi myös viedä: Yhdistyneet arabiemiirikunnat haluavat kehittää omaa proteiinintuotantoaan, sillä suurin osa valtion proteiininkulutuksesta katetaan tuontiproteiinilla. Sijoitusyhtiö ADQ ja Finnforel ovat solmineet sopimuksen, jonka mukaan tutkitaan maalla sijaitsevan kalanviljelylaitoksen toteutettavuutta Arabiemiirikunnissa. Mahdollinen laitos sijoitettaisiin Kezadin vesiviljelyalueelle. 

– On mielenkiintoista suunnitella puhtaalta pöydältä laitosta ja hyödyntää kaikki Finnforelin kerryttämä kokemus ja asiantuntemus, Hortling iloitsee. 

Paras Aqua yksinkertaistaa kalankasvatusta 

Startup-yritys Paras Aqua Oy vie Luonnonvarakeskuksessa kehitettyä kalankasvatusmenetelmää, vesi-intensiivistä osittaiskiertoa (Paras Precision HFS) käytäntöön. Teknologia ratkaisee monia kiertovesikasvatuksen ongelmia ja mahdollistaa nykyistä kilpailukykyisemmän tuotannon. Uutta vettä tarvitaan hieman enemmän kuin kiertovesilaitoksissa, mutta biologista vedenkäsittelyä ei tarvita. 

Kiertovesilaitoksissa on huolehdittava kahden eliöryhmän, kalojen ja mikrobiston, hyvinvoinnista. Vesi-intensiivisessä osittaiskiertolaitoksessa kaikki optimointi voidaan tehdä kalan ehdoilla.  

– Moni asia yksinkertaistuu, kun keskitettyä biologista vedenkäsittelyä ei ole. Kun altaiden välillä ei ole vesiyhteyttä, tekniikka voidaan hajauttaa automaatiota ja sähköjärjestelmiä myöten. Myös biologisten riskien, kuten patogeenien, hallintamahdollisuudet paranevat, Paras Aquan perustaja Tapio Kiuru kertoo. 
Biologinen vedenkäsittely on myös makuhaittayhdisteiden pääasiallinen lähde. Osittaiskiertokasvatuksessa ei kallista paastoraikastusta tarvita.  

Matkalla läpimurtoon 

Löyhä osittaiskiertoteknologia on tullut vauhdilla lohen kasvatukseen. Maailman suurin maalla lohta tuottava norjalainen yritys Salmon Evolution käyttää osittaiskiertoteknologiaa, ja kannattavuus on jopa parempi kuin perinteisessä merikasvatuksessa. 

Vesi-intensiivisen osittaiskiertoteknologian lämpötilan säätömahdollisuudet ja alhainen ravinnekuormitus avaavat mahdollisuuksia myös muualla kuin sopivan lämpöisen valtameren rannoilla. 

– Paras Aqua tähtää kansainvälisille markkinoille. Teknologia on nyt valmis, ja tarvitsemme vielä referenssilaitoksen Suomeen. Teknologia soveltuu erityisesti Suomen kaltaisiin matalan alkaliniteetin veden paikkoihin. Korkeamman alkaliniteetin vedellä tulovettä tarvitaan enemmän, se ei ole kuitenkaan este teknologian käytölle, mutta antaa toki kilpailuedun Suomen kaltaisille paikoille, Kiuru sanoo. 

Teknologia lanseerataan kansainvälisesti elokuussa 2025 messu- ja konferenssitapahtuma AquaNorissa Trondheimissa.