Uudistava viljely lisää yhteyttämistä ja mikrobien määrää  

Globaalisti maataloudessa huolestuttaa viljelymaan hedelmällisyyden lasku, kasvihuonekaasupäästöt, luontokato, makean veden liiallinen käyttö ja saastuminen, sekä maatalouden heikko taloudellinen kannattavuus. Suomessa huolena ovat esimerkiksi ravinnevalumat vesistöihin, maan orgaanisen aineen vähentyminen, sään ääri-ilmiöiden kasvu ja viljelyn heikko kannattavuus. Uudistavan viljelyn toimenpiteet vastaavat kaikkiin näihin huoliin.  

Uudistavalla viljelyllä maan vedenpidätyskyky kasvaa, hiiltä voi sitoutua maahan enemmän, luonnon monimuotoisuus ja satovarmuus kasvaa. Viljelijä voi hyötyä viljelytavasta myös taloudellisesti: viljelyn monipuolistuessa riippuvuus yhdestä viljelykasvista vähenee. Ostopanosten kuten mineraalilannoitteiden ja torjunta-aineiden tarve vähenee, samoin polttoaineen, jota tarvitaan vähemmän maan muokkaustarpeen vähetessä ja kasvukunnon parantuessa. 

Uudistavasti viljelty ohra alentaa lainamarginaalia  

Alkoholijuomayhtiö Anoran tuotteiden pääraaka-aine on kotimainen ohra. Yritys ostaa vuosittain noin 15 prosenttia Suomessa viljellystä ohrasta, ja sopimusviljelijöitä on 100–200 vuodesta riippuen. Ohraa ostetaan vuosittain yli 200 miljoona kiloa noin 1500 suomalaiselta tilalta.  

Anora on sitoutunut tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin koko arvoketjussaan. Anoran arvoketjun päästöt tulevat pääasiassa ohran viljelystä. 

Kolme vuotta sitten Anora pilotoi uudistavaa viljelyä yhden viljelijän kanssa. Viime vuonna viljelytapaa toteutti jo 19 sopimusviljelijää. 

— Arvoketjun päästöjen vähentäminen on todella vaikeaa. Uudistava viljely on ainoa keino päästä tieteeseen perustuviin tavoitteisiimme, kertoo Anoran viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Petra Gräsbeck. 

Gräsbeck luettelee uudistavan viljelyn hyötyjä: varmempi sato, resilienssi ilmastonmuutoksen edessä ja arvoketjun päästöjen väheneminen.  

Uudistavasti viljellyn ohran käyttöön houkuttelee myös halvempi laina. Anoran lainamarginaali on sidottu osittain keskeisimpiin päästövähennystavoitteisiin, joihin sisältyy se, että 30 prosenttia omiin tuotteisiin käytettävästä ohrasta on uudistavasti viljeltyä vuoteen 2030 mennessä.  

— Kun tavoite sidotaan euroihin, asia kiinnostaa koko yritystä, Gräsbeck painottaa.  

Anoran viljelyehdoissa on määritelty uudistava viljely ja sen toteuttamisesta viljelijälle maksetaan sopimuslisä. BSAG ja sen yhteistyökumppani ProAgria kouluttavat viljelijät, ja ProAgria suorittaa maatilatarkastukset jokaisella tilalla. Viljelijän kanssa käydään läpi viljelysuunnitelma ja sen vastaavuus viljelyehtoihin. Kun sadon määrä tiedetään, tehdään hiililaskenta ja katsotaan viljelymenetelmien vaikutus hiilensidontaan. 

Piltti uudistavasti viljellyistä raaka-aineista  

Yli 2 000 brändiä omistavan Nestlén on tarkoitus hankkia globaalisti puolet pääraaka-aineistaan, kuten kahvi, maito, viljat ja kaakao, uudistavan viljelyn tiloilta vuoteen 2030 mennessä. Nyt 15 prosenttia yrityksen käyttämistä pääraaka-aineista on uudistavasti viljelty. Uudistavassa viljelyssä kriteerien paikallinen soveltaminen on avainasemassa.  

— On tärkeää, että on yhteiset alustat ja rakenteet tulosten mittaamiseen. Tärkeintä on kuitenkin paikallinen osaaminen ja yhteistyökumppanit, huomauttaa Suomen Nestlén viestintäpäällikkö Nina Hannola. 

Suomessa lanseerataan loppuvuonna Piltti-brändin alle ensimmäiset uudistavan viljelyn tiloilla viljellyt tuotteet. Tuotteissa on raaka-aineena perunaa, porkkanaa ja palsternakkaa.  

Mikrobeilla iso rooli hiilensidonnassa 

Tällä hetkellä peltomaat aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Hiiltä karkaa viljelyssä olevilta kivennäismailta ilmakehään keskimäärin enemmän kuin sitä sitoutuu. Uudistavan viljelyn toimilla lisätään yhteyttämistä sekä monipuolistetaan ja aktivoidaan maaperän mikrobistoa, mikä edistää hiilen sitoutumista maaperään. 

Monipuolinen eloperäinen aines pellossa lisää eliöstöä ja sen monimuotoisuutta. Eliöstön aktiivinen toiminta parantaa myös maan viljelyominaisuuksia.  

Monilla uudistavan viljelyn toimilla vähennetään myös rehevöitymistä. Peltojen runsas kasvipeitteisyys ja maaperän hyvä rakenne vähentävät eroosiota ja maaperän kiintoaineksen sekä siihen sidottujen ravinteiden valumista vesistöihin. Kun maan rakenne on kunnossa, veden varastoituminen maahan paranee, mikä auttaa viljelykasveja selviytymään kuivista kausista paremmin. 

Kriteerit pohjautuvat tieteeseen 

BSAG on määritellyt uudistavan viljelyn kriteerit yhdessä Carbon Action -hankkeiden yritysten, tutkijoiden ja viljelijöiden kanssa. Tutkimusyhteistyöstä vastaa Ilmatieteen laitos.  

Carbon Action -hankkeissa tutkitaan esimerkiksi sitä, paljonko hiiltä sitoutuu tai paljonko kasvihuonekaasujen syntyä vältetään, kauanko hiili pysyy maassa ja miten se kirjataan ja lasketaan erilaisissa järjestelmissä. Aineistona käytetään muun muassa maaperänäytteitä ja satelliittidataa. 

Hankkeissa tutkitaan myös viljelyn taloudellista ja yhteiskunnallista näkökulmaa. Tutkimusta tehdään esimerkiksi siitä, paljonko sidotusta hiilitonnista pitäisi maksaa viljelijälle, jotta sitominen olisi kannattavaa ja millaisia ovat viljelijöiden näkemykset uudistavasta viljelystä. 

Viljelytavan käyttöönotto vaatii yhteistyötä 

Taloudellinen epävarmuus on yksi este uudistavaan viljelyyn siirtymisessä, sillä hyötyjen näkyminen viljelijälle saattaa kestää vuosia. Uusien menetelmien oppiminen vaatii viljelijältä työaikaa. Pitkän aikavälin viljelysuunnitelmaan on panostettava, mutta uusia koneita uudistavaan viljelyyn ei välttämättä tarvita. 

Taloudellinen kompensaatio voisi tapahtua uudistavasti viljellystä tuotteesta maksettavan korkeamman hinnan kautta sekä vapaaehtoisen hiilimarkkinan kautta. Uudistavan viljelyn menetelmien vakiinnuttamisessa yliopistojen, viljelijöiden ja yritysten välinen yhteistyö on tärkeää. 

Lähteenä on käytetty haastattelujen lisäksi myös Kohti uudistavaa ruokajärjestelmää: Mitä yritykset tekevät nyt ja tulevaisuudessa? -seminaaritallennetta ja Uudistavan viljelyn tehokurssin materiaaleja (courses.bsag.fi)