Vähittäiskaupan tuotevalikoima on kasvanut Venäjällä

Ruoka on Venäjällä keskimäärin huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa, mutta suhteutettuna tulotasoon ruokamenojen osuus palkkatuloista on suurempi kuin suomalaisella kuluttajalla.

Venäjällä keskitulo on 1 200 euroa kuukaudessa. Palkkatulot vaihtelevat suuresti eri ammattiryhmissä ja myös alueellisesti, ja osa palkasta maksetaan edelleen ns. pimeänä tulona. Palkkatulon verotus on tasavero 13 prosenttia. Arvonlisävero on samalla tasolla kuin Suomessa.

Vihannes- ja hedelmätarjonta on nykyisin runsasta osin Etelä- ja Keski-Aasian viljelyalueiden (ns. IVY-maat) ja lisääntyneen kasvihuoneviljelyn ansiosta. Isojen kaupunkien kauppojen valikoimaan ovat tulleet myös erilaiset ruukkuviljellyt salaatit ja yrtit, missä on mukana myös suomalaista osaamista. Erilaisten tomaattilajikkeiden tarjonta Venäjällä on runsasta, ja tomaatit ovat punaisia ja maukkaita myös sisältä. Suomi on valitettavasti tässä asiassa yhä kehitysmaa – ainakin talviaikana.

Leipä ei ole enää bulkkia

Leivän kulutus on huomattavasti vähentynyt neuvostoaikaan verrattuna. Toisaalta tarjonta ja valikoimat ovat monipuolistuneet suorastaan räjähdysmäisesti varsinkin suurimmissa kaupungeissa osin suomalaisen osaamisen myötä.

Perinteinen valkoinen vehnäpolakkaleipä ”baton” on edelleen hyvin suosittua, tänä päivänä pakattuna ja pääasiassa siivutettuna. Ruisleipäkulttuuri on voimakasta Uralin länsipuolella varsinkin Luoteis-Venäjällä, mutta maan eteläosissa syödään käytännössä vain vehnäleipää. Suomalaistyyliset ruispalaleivät ovat tulleet jäädäkseen: muun muassa nuori venäläinen kuluttajakunta kaupungeissa on ottanut ne omakseen.

Siemeniä, kuituja, viljauutteita ja leipomosiirappeja sisältäviä leipiä markkinoidaan maun ja ulkonäön lisäksi terveellisyydellä. Kaurapuuron asema aamiaispöydässä on vankkumaton, mutta kaurasta on alettu myös leipoa esimerkiksi suomalaisen leivontaosaamisen tukemana.

Kaukasiassa tattarileivät ja uunissa paistetut täytetyt piirakat ovat suosittuja. Suomalainen Karjalan piirakka sen sijaan ei sellaisenaan ole löytänyt paikkaansa idän naapurissakaan, vaikka piirakkakulttuuri muuten on Venäjällä runsas ja rikas.

Konditoriat elivät tsaarien aikana loistokauttaan. Vallankumouksen jälkeen tyyli muuttui, mutta loistokkuus palasi uuden Venäjän myötä. Pietarin ja Moskovan kondiittorit ovat palanneet juurilleen.

Nakit puuttuvat lihatuotevalikoimasta

Lihajalosteiden tarjonta on sekin monipuolistunut, ja pakkaukset muistuttavat länsimaisia. Vanha perinteinen venäläinen, runsasrasvainen siansivu ”salo” on edelleen suosittua varsinkin vanhemman ikäluokan vodkaryypyn kyytipoikana.

Runsas snacks-tuotetarjonta ja -kulutus ovat yltäneet lihavalikoimiinkin muun muassa erilaisina kestomakkaratikkuina. Suomalaistyyliset luonnonsuolimakkarat, varsinkin perinteisen napsahtavat aidot nakkimakkarat puuttuvat edelleen korkeamman hinnan takia. Hintakilpailu perustuotteissa on todella kovaa.

Hapankaalin tapaan hapatettu merilevä on suosittua Pietarissa. Kuva: Heikki Manner

Siipikarjanlihan tuotanto on kasvanut kulutusta nopeammin, ja siitä on Venäjällä ylituotantoa.

Maitoa monenlaisissa pakkauksissa

Maitoa ja jugurttia on tarjolla monissa pakkauksissa: muovipusseissa, lasi- ja muovipulloissa sekä kartonkipakkauksissa myös iskukuumennettuna. Pakkausten ulkoasu on usein näyttävä. Rasvaa venäläisissä nestemaitotuotteissa on yhdestä viiteen prosenttia.

Maitotuotteita erilaisissa pakkauksissa. Kuva: Heikki Manner

Kansallisruoka smetanaa on tarjolla erilaisissa pakkauksissa alkaen kymmenen prosentin rasvapitoisuudesta. Majoneesivalikoimat ovat todella monipuoliset, ja yksi suurimpia toimijoita on Heinz.

Venäjällä paljon käytetty makea maitotiiviste on tullut Suomeenkin. Juustovalikoima on kärsinyt ehkä eniten vastapakotteista: valikoima on kaventunut ja laatu heikentynyt. Tilanne ei ole juuri korjaantunut, vaikka kasvava, pakotteista vapaa Uuden-Seelannin ja Sveitsin tuonti osaltaan korjaavat tilannetta. Sveitsiläiset juustot ovat kalliita.

Virvoitusjuomat kansainvälisiä valtamerkkejä

Virvoitusjuomat ja mehut ovat pitkälti maailmanlaajuisia merkkejä, Pepsiä ja Coca-Colaa, mutta mukaan mahtuu myös paikallisia juomia ja kivennäisvesiä. Vodka on tunnetusti oma lukunsa, ja brändeja lienee noin 6 000.

Gruusia (nykyinen Georgia) tuotti Neuvostoliiton viinit ja tuottaa osin nykyisinkin. Lisäksi Krimillä toimii laadukkaita viinitiloja, myös suomalaislähtöinen Inkerman. Oluen kulutus on kasvanut edelleen, ja kansainvälisten suurpanimoiden rinnalle on tullut paikallisia ravintola- ja pienpanimoita. Hanaolutta saa ostaa myös mukaan pulloon useassa vähittäiskaupassa.

Neuvostoajoista alkoholilainsäädäntö on rajusti tiukentunut. Alkoholin mukaan myynti on kiellettyä ilta- ja aamukymmenen välillä. Lentoasemilla ja lennoilla ei enää tarjoilla alkoholijuomia, ja mainonnassakin on rajoitteensa, joskin televisiomainonta on osin edelleen sallittua. Sama koskee tupakkatuotteita ja tupakointia.

Kala ja kalatuotteet maistuvat

Neuvostoliiton kalastuslaivasto oli keskittynyt Viroon ja Murmanskiin, jossa tuotetaan edelleen Kauko-Aasian ohella paljon kalajalosteita, joiden valikoima on runsas. Kala ja kalajalosteet, kuten kirjolohen mäti ovat monelle venäläiselle intohimo. Kotitarvekalastus on myös suosittua.

Suomalainen kala on maineessaan, niin kalliit herkut kuin silakkakin, jota on viety Venäjälle merkittävissä määrin. Baltian purkitetut, savustetut kilohailit ovat edelleen Venäjän markkinoilla. Maan itäisten osien meren herkut ovat osa Venäjän snack-kulttuuria: esimerkiksi siivutetut, kuivatut ja pakatut mustekalasuikaleet ja erilaiset muut kuivatut kalat.

Kalatiski vähittäiskaupassa Kostamuksessa. Kuva: Heikki Manner

Neuvostoliiton hajottua Venäjälle jäi kolmannes Kaspian meren rannikosta, minkä vuoksi perinteisen herkun, kaviaarin, tuotanto romahti. Vuonna 2000 tuotanto oli 40 tonnia, vain kolme prosenttia vuoden 1990 määrästä. Kilohinta vähittäiskaupassa on nykyisin 1 000 euroa.



liikevaihto
miljardia usd
myymälöitämyymälätyypit/brändit/alue
Magnit15,313363hypermarketteja
supermarketteja
kivijalkakauppoja/
koko maa
X5 Retail137000Pjaterochka
Perekrestok
Express
Karusel/
koko maa
Dixy Group4,22603Keski- ja Luoteis-Venäjä,
Ural, Volga
Lenta1,8197hyper- ja supermyymälöitä/
Länsi-Venäjä
O’Key1,2110hypermarketit/
suurimmat kaupungit
Taulukko: Venäjän vähittäisruokakaupan viis suurinta toimijaa vuonna 2015.

Lisätietoja:

Venäjän vähittäiskaupan rakenne

Kaupan muuttuminen entisten aikojen kioski-, tori- ja kivijalkamyymälöistä helmitauluineen moderniin hypermarket- ja supermarket-kokoluokkaan oli valtava loikkaus Venäjällä. Neuvostoaikojen valtionkaupat sekä eliitin ja turistien erikoismyymälät ja vanhempien ikäluokkien hyvin muistama mustan pörssin kauppa ovat kadonneet ja tilalle tulleet ketjujen operoimat vähittäismyymälät. Viiden suurimman osuus koko vähittäiskaupasta oli hieman yli 50 prosenttia vuonna 2015.

Kaupan rakenne on tänä päivänä varsin samanlainen kuin länsimaissa. Isoissa kaupungeissa vähittäiskaupan osuus ruokahankintakanavana on vastaava kuin Suomessakin, yli 85 prosenttia. Maaseudulla ja maaseutukaupungeissa omavaraistalous on palstaviljelynä vielä voimissaan, ja siellä näkee myös tienvarsien kojukauppaa ja pieniä myymälöitä. Pienten myymälöiden omistajiksi on tullut marketketjuja, kuten koko maassa toimiva Magnit.

Torikauppa on edelleen vilkasta. Hedelmien ja marjojen sekä metsäsienien runsaus ja monipuolisuus ovat Venäjän ruokakulttuurin rikkaus. Erikoisuutena suurissakin kaupungeissa myydään suomalaista kotikaljaa muistuttavaa kvassia suoraan pyörillä olevasta säiliöstä.

Super- ja hypermarkettien valikoimat ovat laajat jopa suomalaisen mittapuun mukaan: suurimmissa hypermarketeissa löytyy hyvinkin yli 20 000 tuotetta. Kauppa on tuonut elintarviketeollisuudelle ja maataloudelle globaalit haasteet, hintakilpailuttamisen ja laadun parantamisen laatujärjestelmineen. Suomalainen vähittäiskauppa on ainakin toistaiseksi vetäytynyt tai vetäytymässä Venäjältä pois S-ryhmää lukuun ottamatta. Sen sijaan suomalainen tukku- ja maahantuontikauppa elintarvikealalla toimii ja osin kasvaa edelleen.

Venäjällä talouselämässä ja usein tekemisissäkin on pitkät kvartaalit, joihin ei sovi mittariksi suomalaisten pörssiyhtiöiden kvartaalit. Venäjän kulttuuri on omansa, ja venäläinen patriotismi ja sielu voivat vahvasti. Kielitaito, kulttuurin tuntemus ja kunnioitus ovat hyväksi kaupankäynnissä.