Japani on laadukkaiden elintarvikkeiden keisarikunta

Tuotteiden laatu, puhtaus ja turvallisuus ovat ehdottomia vaatimuksia, kun pyritään Japanin markkinoille. Plussaa tulee kauniista, pienestä ja ”söpöstä” (kawaii!) pakkauksesta sekä suomalaisuudesta.

Suomi on selkeästi japanilaisten suosikkimaita; suomenkielisiin sanoihin ja myymäläketjujen nimiin törmää tuon tuosta. Suomi ja muumit tunnetaan hyvin, ja japanilaiset Suomen ystävät saattavat tulla juttelemaan, kun tunnistavat kielen. Tällainen on harvinaista herkkua vientimarkkinoilla!

Terveellisyys ja premium kiinnostavat

Maailmanlaajuinen terveystrendi näkyy voimakkaasti myös Japanissa. Maailman väestö vanhenee nopeimmin juuri Japanissa. Elämäntyylin länsimaistuminen näkyy yhden hengen talouksien lisääntymisessä, kuntoiluinnostuksessa proteiinitankkauksineen, ja kasvisproteiinien suosio kasvaa.

Funktionaalisten elintarvikkeiden markkina kasvaa tasaista tahtia. Vuonna 2017 se oli yli viiden miljardia suuruinen. Tämä tarjoaa loistavat mahdollisuudet sekä suomalaisille uusille elintarvikeinnovaatioille että Suomen puhtaiden metsien perinteisille superfoodeille: marjoille, sienille ja yrteille.

Kysynnän profiiliin vaikuttavat myös hyvä työllisyystilanne ja tulotaso, ja sitä kautta voimakkaasti kasvava premium-brändien kysyntä. Brändillä pitää olla hyvä tarina, johon kuluttaja voi peilata omia arvojaan. Monet life style-myymälät ovat alkaneet ottaa valikoimiinsa design-tuotteiden ja vaatteiden lisäksi myös konseptiinsa sopivia, helposti säilyviä premium-elintarvikkeita.

Luksustrendi näkyy vahvana myös alkoholijuomien kategoriassa, sillä nuoret sukupolvet suosivat määrän sijasta laatua, ja esimerkiksi maailmanlaajuinen gin-buumi on rantautunut Japaniin.

Helpotuksia vientiprosesseihin ja tuontiveroihin

Suomalaisille elintarvikkeille on saatu useita vientilupia Japaniin viime vuosina. Suomalaisen laadukkaan ja turvallisen siipikarjan lihan vientilupa saatiin vuonna 2017. Myös kananmunilla, kalalla, porsaanlihalla ja maitotuotteilla on jo vientiluvat Japaniin. Konkreettista tukea vientiin tuo lisäksi helmikuussa voimaan astunut EPA-sopimus (EU-JAPAN Economic Partnership Agreement),jonka myötä tuontitullit vähitellen laskevat tai jopa häviävät kokonaan.

LuckShare Traden omistaja Mitsunaga Kumagai pyörittää viittä Roberts Coffee -kahvilaa Japanissa. Yksi niistä löytyy Metsä Villagesta Muumipuiston kupeesta. Kuva: Annaleena Soult

Suomalaisten tuotteiden näkyvyys nousee Japanissa vauhdilla. Viime marraskuussa avautui Metsä Village -teemapuisto lyhyen matkan päässä Tokiosta. Siellä on myynnissä laaja valikoima suomalaisia elintarvikkeita ja life style-tuotteita. Puistosta löytyvät myös Roberts Coffee -kahvila sekä Biokian smoothie-baari.

Myös Biokia Smoothie Bar löytyy Metsä Villagesta. Kuvassa ovat toimitusjohtaja Vernu Vasunta ja maahantuoja Eisuke Abe. Kuva: Annaleeena Soult

Maaliskuussa Metsä Villagen yhteyteen aukesi Moomin Valleypark, ensimmäinen Suomen ulkopuolella sijaitseva muumimaailma suomenkielisine kyltteineen, kuinkas muuten! Food from Finland -vientiyhteistyö on jatkunut näiden puistojen maahantuojien kanssa useita vuosia ja jatkuu edelleen. Ostajat etsivät jatkuvasti uusia, etenkin helposti säilyviä ja näkyvästi eksoottisen suomalaisia tuotteita vastaamaan puistoissa vierailevien Pohjoismaa-fanien kovaan kysyntään.

Food from Finland aktiivisena Japanissa

Vuosi 2019 on Suomen ja Japanin diplomaattisten suhteiden 100-vuotisjuhlavuosi, mikä näkyy Japanissa tänä vuonna monin tavoin. Food from Finland on mukana valmistelemassa erilaisia Suomi-kampanjoita useiden erilaisten toimijoiden kanssa. Näistä tullaan tiedottamaan Food from Finlandin uutiskanavien kautta.

Food from Finland toimii Japanissa aktiivisesti myös muilla tavoin. Kesäkuussa käynnistyy Suomi-kampanja Tokion Matsuya-tavaratalossa ja Nordic-kampanja Osakan Hankyu-tavaratalossa. Ystävänpäivän suklaakampanja suomalaisten valmistajien kanssa useissa tavarataloissa on kasvanut joka vuosi, samoin Christmas Drinks from Finland -joulujuomakampanja.

Aasian suurimmille elintarvikealan Foodex-ammattimessuille on järjestetty Suomi-osasto jo viitenä vuotena, ja joka kerta on ollut mukana kymmenen suomalaista yritystä. Foodexin yhteydessä on aina järjestetty Suomen suurlähetystössä suuri ostajatapahtuma, jonka suosio kasvaa vuosi vuodelta.

Shunji Nishimura tuo maahan useita suomalaisia brändejä, jotka ovat myynnissä muun muassa hänen Laavu-myymälässään Metsä Villagessa. Kuva: Annaleena Soult

Tänä vuonna tapahtumaan osallistui 120 ostajaa, jakelijaa ja median edustajaa. Tämänvuotisessa Foodexissa tehtiin myös aktiivista, pohjoismaista yhteistyötä: Suomi, Ruotsi ja Tanska olivat messuilla vierekkäin ja järjestivät messuilla yhteisen verkostoitumistapahtuman.

Messujen ja kampanjoiden lisäksi on järjestetty vähintään kerran vuodessa suomalaisyrityksille mahdollisuus tavata japanilaisia elintarvikealan ostajia Suomessa. Näihin osallistuvat usein teemapuistojen ja -viikkojen ostajat.

Ainutkertaisten tapahtumien sarja jatkuu myös ensi vuonna, kun vuoden 2020 kesäolympialaiset pidetään Tokiossa. Suomen suurlähetystön pihalle, kisatapahtumien kannalta erinomaiselle paikalle rakennetaan Metsä-paviljonki, johon suomalaiset eri teollisuudenalojen yritykset voivat osallistua markkinoimaan tuotteitaan puolen vuoden ajan.

Lisätietoa osallistumismahdollisuuksista saa sekä Food from Finlandin että Business Finlandin Sports-ohjelman kautta osoitteella petri.tulensalo(at)businessfinland.fi.

EPA eli EU-JAPAN Economic Partnership Agreement

Sopimus astui voimaan 1.2.2019. Sen myötä EU:n ja Japanin välisen kaupan tullikäytäntö muuttuu, ja osapuolet sitoutuvat kunnioittamaan toistensa hyväksymiä elintarvikkeiden suojattuja maantieteellisiä merkintöjä.

Sopimus ei poista kaikkia kaupanesteitä, mutta asettaa EU-tuotteet etulyöntiasemaan muiden maiden tuotteisiin nähden.

Sopimus poistaa tulliesteet välittömästi tai siirtymäajan puitteissa esimerkiksi tärkeiltä elintarvikkeilta, kuten juusto, lohi, porsaanliha, suklaa ja muut makeiset ja pasta.

Muun muassa juuston vienti Japaniin on kärsinyt tuotteesta riippuen jopa 29,8 % tulleista, jotka nyt poistuvat siirtymäajalla vuoteen 2033 mennessä.

Lisätietoja:

https://www.eu-japan.eu/epa-helpdesk


Japani