Brexit on lisännyt paperitöitä

Elintarvikealan talous- ja markkina jaoston kesäkuun Food ’n’ Brexit -webinaarisarja sisälsi monipuolisen kattauksen esityksiä Iso-Britannian tilanteesta sen siirryttyä EU:n sisämarkkinasta ulkomarkkinaksi.  Tapahtuma tarjosi hyödyllisen tietopaketin brexitin seurauksista suomalaisille elintarvikealan toimijoille sekä tuonnin että viennin näkökulmista sekä valotti tämänhetkistä Ison-Britannian markkinatilannetta.

Rajamuodollisuudet tulevat vaiheittain voimaan

Ruokaviraston brexit-asiantuntija Ulla Ollila työskentelee vientijaostossa, joka auttaa yrityksiä viennissä EU:n ulkopuolisiin maihin. Iso-Britannia on irtaantunut EU:n sisämarkkinasta, mutta alueella on vapaakauppasopimus, joten EU:sta Britanniaan vietävät tuotteet on vapautettu arvonlisäverosta. Ollila muistutti, että yrityksen on haettava tullista EORI-numero, jos mielii viedä Isoon-Britanniaan tai Pohjois-Irlantiin.

Muutokset rajamuodollisuuksissa tulevat voimaan tuotekohtaisesti ja kaikilta osin viimeistään maaliskuussa 2022. Esimerkiksi korkean riskin eläinperäiset elintarviketuotteet, jotka eivät säily huoneenlämmössä, vaativat ennakkoilmoittamisen Isoon-Britanniaan vietäessä. Myös kasviperäisistä elintarvikkeista löytyy joitakin korkean riskin tuotteita, jotka vaativat terveystodistuksen rajavalvontaa varten.

Ollila vinkkasi, että Euroopan komission ylläpitämästä Access 2 Markets -tietokannasta löytyy laajasti tietoa viennin ja tuonnin ehdoista tuotenimikkeittäin. Ruokavirasto ylläpitää eläinperäisten elintarvikkeiden viejien rekisteriä ja myöntää myös kasvinterveystodistuksia.

EU-järjestelmä Traces NT (Trade Control and Expert System – New Technology) on ollut aiemmin käytössä vain tuonnissa, mutta nyt myös viennissä. Traces NT-ennakkoilmoitus tulee olla tehtynä vähintään yksi työpäivä ennen tavaran saapumista rajatarkastusasemalle. Traces NT -selvityksen teko on aluksi hidasta, koska lähettäjän tietoja ei useinkaan löydy valmiiksi järjestelmästä.

Jaostopäällikkö Kitty Schulman Ruokaviraston eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen ja sisämarkkinakaupan jaostosta, kertoi Iso-Britannian tuonnista ja rajatarkastusasemien toiminnasta.

Rajatarkastus (Border Control Post, BCP) on maksullista, eikä jokainen rajatarkastusasema tarkasta kaikenlaisia tuoteryhmiä ja saapumismuotoja. Rajatarkastus on käytännössä helpointa Suomessa Vuosaaren satamassa, johon on suora laivayhteys Isosta-Britanniasta. Schulman painotti, että on oltava tarkkana siitä, että tavaran kulkumuoto ei vaihdu kesken kaiken esimerkiksi lentokoneesta lentorekaksi, sillä väärä kulkumuoto johtaa tavaran hylkäykseen.

Suurin ongelma tähän asti ollut se, että tavaran mukana olevaa todistusta ei ole osattu täyttää Britanniassa. Eriä on jopa jouduttu hylkäämään puutteellisten todistusten kanssa. Tuontihylkäyksiä tapahtuu vain harvoin, mutta tämän vuoden alussa niitä on tullut tavanomaista enemmän esimerkiksi koiranruuissa puutteellisten terveystodistuksien vuoksi.

Maataloustuotteiden tuonnin tiukentuneisiin vaatimuksiin ei ole kyetty sopeutumaan kovin sujuvasti. Epävarmoissa tilanteissa kannattaa aina pyytää tarkastusaseman rajaeläinlääkäriä etukäteen katsomaan todistuksen oikeellisuutta turhien viivästysten välttämiseksi. EU-alueen tuojalla on suuri vastuu tuomistaan tavaroista. On siis syytä selvittää tuontirajoitukset etukäteen. Tulli voi vapauttaa erän liikkumaan, kun rajatarkastus on tehty.

Tulliselvityksiin kuluu aikaa

Schenker Oy:n johtava tulliasiantuntija ja Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliiton (SHLL) tullausjaoston puheenjohtaja Ville Raevuori valotti logistiikan ja huolinnan näkökulmaa brexit-aikana. Monilla toimijoilla on epäselvyyksiä siitä, kenen vastuulla Ison-Britannian vientiselvitys on, kuka valtuuttaa kenet tulliselvityksen tekijäksi. Useimmiten käytetään suoraa edustusta, eli virallista maahantuojaa.

Vuodenvaihteessa kaikki terminaalit täyttyivät Britanniassa, ja liikenne jouduttiin pysäyttämään päiviksi. Brexit-aikaan siirtyminen on pidentänyt toimitusaikoja Isoon-Britanniaan. Tilanne on onneksi helpottunut alkuvuodesta. Raevuori painotti, että tulliselvityksen sujuvuus varmistuu laadukkaalla kauppalaskulla. Laskun tulee sisältää muun muassa tarkat tiedot viejä- ja tuojaosapuolista, mahdollisesta toimituspaikasta osoitteineen ja kontakteineen, GB EORI -tunnuksen Ison Britannian myyjästä ja EU-ostajan EORI-tunnuksen. Lisäksi laskusta tulee ilmetä maksu- ja toimitusehdot, tavarankuvaus, brutto- ja nettopaino sekä erittely pakkausten kokonaismäärästä ja pakkaustyypistä.

Raevuori on havainnut, että rahdin hintataso on noussut. Nyt joudutaan usein kuljettamaan vajaita yksiköitä Britanniaan ja tuomaan tyhjänä takaisin. Myös tulliselvitykset ja terveystodistukset maksavat. Uusi britti-ilmiö on sekatavarakontit, sillä etenkin verkkokauppatoimijat eivät haluaisi maksaa rajalla mitään ylimääräistä. Yhteiskontit ovat kuitenkin tarkastustilanteissa ongelmallisia.

Miten onnistua Iso-Britannian markkinoilla?

Ruispohjaisista gineistään ja viskeistään tunnetun Kyrö Distilleryn perustajajäsen Miika Lipiäinen jakoi kokemuksiaan Ison-Britannian markkinoille astumisesta. Vuonna 2015, vain vuosi perustamisesta, yritys onnistui voittamaan maailman parhaan gin tonicin palkinnon Britanniassa järjestetyssä kilpailussa. Britannian markkinat tarjosivat Kyrön tuotteille houkuttelevan näyteikkunapaikan.

Lipiäinen korosti, että Ison-Britannian kilpailuilla markkinoilla ei menesty ilman kovaa myynti-, markkinointi-ja brändityötä. Iso-Britannia oli Japanin ohella ensimmäinen vientimaa. Tällä hetkellä Iso-Britannia on Kyrölle viidenneksi suurin vientimarkkina. Alkoholituotteiden myynti on säädeltyä myös Briteissä, joskin liberaalimpaa kuin Suomessa. Lisäksi kilpailu vähittäiskaupan tilasta on kovaa ja kallista.  Kulut ovat varmoja, mutta tuotot epävarmoja, Lipiäinen totesi. Toisaalta Britannian suurilla markkinoilla on tilaa erilaisille toimijoille, ja on kartoitettava tarkkaan sopivimmat yhteistyökumppanit.

Hintakilpailu on raivokasta

Senior Advisor Janna Mure Business Finlandin Team UK:staesitteli tarkemmin Iso-Britannian elintarvikkeiden vähittäiskaupan markkinaa. Britannian neljä suurinta vähittäiskaupan toimijaa ovat Tesco (26.4 %), Sainsbury’s (14,3 %) ja Asda (13,4 %) ja Morrisons (9,5 %). Nämä ovat aina olleet vahva nelikko.

Markkina on kasvanut vuodesta 2004 lähtien. Vähittäiskaupassa suurin osuus on supermarketeilla (88,6 %). Isossa-Britanniassa on myös runsaasti lähi- ja kulmakauppoja ja niiden osuus on ollut kasvanut.  Myös ruuan verkkokauppa on vahvoilla, ja kasvanut 59,2 prosenttia vuodesta 2019. Ocado on Britannian johtava elintarvikkeiden verkkokauppa.

Hintakilpailu on Muren mukaan suorastaan raivokasta, ja hintakampanjat ovat isommassa roolissa Britanniassa kuin muualla Euroopassa. Ketjujen sisällä on painetta houkutella sekä hinta- että laatutietoisia kuluttajaryhmiä. Suomeen verrattuna Britannian vähittäiskaupan rakenne on pirstaleinen ja moniportainen. Suuria alueellisia erojakin löytyy. Ammattikeittiöala tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon viennin aloituksen kanavaksi.

Vegaanisten tuotteiden kysyntä on selkeässä nousussa. Suomalaisista tähän trendiin on iskenyt esimerkiksi Gold&Greenin Nyhtökaura. Pienet suomalaiset yritykset vievät Britanniaan esimerkiksi kuivattuja marjatuotteita, juustoja, keksejä, lihatuotteita, leipää ja myllytuotteita.

Pakkausvaatimukset ovat selkeästi omanlaisiaan, mikä usein edellyttää pakkausten räätälöintiä Britannian markkinoille.

Pohjoismailla on Isossa-Britanniassa hyvä maine. Mure näkee suomalaistoimijoille mahdollisuuksia etenkin luomu- ja free from -tuotteiden ja kasvipohjaisten tuotteiden kategorioissa. Terveys, vastuullisuus ja helppous ovat valtteja Britannian markkinoilla.

Brexit-kauppavastuuvirkamies Kristiina Kauppinen ulkoministeriöstä täydensi, että Suomesta viedään Britanniaan enemmän tavaraa kuin sieltä tuodaan. Britannian elintarvikevienti on myös palautunut paremmin kuin tuonti, jossa on havaittu jopa kymmenien prosenttien laskua vuoden 2020 keväästä.

Elintarvikealan talous- ja markkinajaosto kiittää kaikkia osallistujia ja esiintyjiä. 

Lisätietoja:

Euroopan komission tietokanta trade.ec.europa.eu/access-to-markets/en/home

UM:n webinaarisarja Brexitistä toukokuulta 2021 finlandabroad.fi/web/gbr/ajankohtaista/-/asset_publisher/TV8iYvdcF3tq/content/webinaarisarja-eu-n-ja-britannian-v-c3-a4lisen-kaupan-muutoksista/35732

Ulkoministeriön ja Suomen Lontoon suurlähetystön ohjeita:

um.fi/brexit

finlandabroad.fi/web/gbr/brexit

Ison-Britannian ohjeita yrityksille: gov.uk/eubusiness

Pakkausmerkinnöistä Britanniassa: gov.uk/food-labelling-and-packaging/food-labelling-what-you-must-show

Ruokavirastosta apuja tuontiin ja vientiin: ruokavirasto.fi/yritykset/tuonti-ja-vienti/tuonti-eun-ulkopuolelta/

Tullin brexit-neuvonta: tulli.fi/-/tulli-on-perustanut-brexit-tuen-asiakkaiden-avuksi