Britanniassa tehdään tuotekehitystä kansanterveyden hyväksi  

Ylipainoisuuteen puuttuminen ja terveellisempien elintapojen edistäminen on ollut brittipoliitikkojen agendalla jo lähes 20 vuotta. Silti joka kolmas 10–11-vuotias englantilaislapsi on ylipainoinen.  

Lapsuusajan lihavuus on yhteydessä korkeaan verenpaineeseen, korkeaan kolesteroliin, diabetekseen ja muihin pitkäaikaissairauksiin, jotka jatkuvat aina aikuisuuteen ja vanhuuteen saakka.  

Vuonna 2020 Iso-Britannian hallitus ilmoitti tavoitteeksi puolittaa lapsuusajan ylipainoisuus vuoteen 2030 mennessä. Kansalaisten ylipainoa suitsitaan monin keinoin: esimerkiksi epäterveellisten tuotteiden mainostaminen on kiellettyä tyypillisinä lasten TV-katseluaikoina.  

Englannissa vuonna 2021 esitelty uusi laki epäterveelliseksi laskettujen elintarvikkeiden mainostamisesta ja sijoittelusta kaupoissa on kannustanut yrityksiä investoimaan terveellisempien tuotteiden tuotekehitykseen. Laki pyrkii puuttumaan rasvaisten, sokeristen ja suolaisten tuotteiden markkinointiin ja sijoitteluun. Kirjainyhdistelmä HFSS (high in fat, salt or sugar), jolla lakiin viitataan, onkin nyt kaikkien huulilla.  

Laki tulee voimaan asteittain. Rajoitukset pakattujen tuotteiden sijoittelusta tulivat voimaan lokakuussa 2022 ja rajoitukset volyymihinnoittelulle, esimerkiksi osta yksi ja saat toisen ilmaiseksi -tarjoukset, tulevat voimaan lokakuussa 2025.  

Vaikka rajoitukset ovatkin suunnattu keskisuurille ja suurille vähittäiskaupoille sekä nettikaupoille, on elintarviketeollisuuden etujen mukaista kehittää vähemmän suolaa, rasvaa tai sokeria sisältäviä HFSS-vapaita tuotteita.  

Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio ei ole helppo yhtälö yksilölle eikä teollisuudelle. Kuluttajat odottavat terveellistä, maistuvaa, mutta myös edullista ruokaa.  

Kuluttajien ostovoiman heikentyessä elintarviketeollisuus painiikin moninaisten haasteiden edessä. Onnistunut tuotekehitys kun tuppaa viemään aikaa ja resursseja. 

Rasvan, sokerin ja suolan vähentäminen tuotteissa ei ole yksioikoista. Ne eivät pelkästään vaikuta tuotteen ravintoarvoihin vaan myös makuun, prosessointiin, kustannuksiin, rakenteeseen ja säilyvyyteen. Tuotteen maku on edelleen yksi tärkeimmistä ostopäätökseen vaikuttavista syistä, joten sen merkitystä tuotekehityksessä ei pidä vähätellä.  

Elintarviketeollisuus on kuitenkin tarttunut haasteeseen ja lähtenyt kehittämään tuotteita, joita ei luokitella HFSS-kategoriaan. Esimerkiksi elintarvikejätit kuten Pringles ja PepsiCo ovat tuoneet markkinoille uusia sipsejä, joissa on vähemmän suolaa ja vähemmän tyydyttyneitä rasvoja. 

PepsiCo:n teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan jo noin 16 prosenttia kuluttajista valitsee heidän 45 prosenttia vähemmän suolaa sisältävät sipsinsä. Siinä missä Suomessa sipsit mielletään lähinnä viikonloppuherkuiksi, kuuluvat sipsit yhä useiden brittien lounaaseen voileivän kanssa. Terveellisimmille sipseille todella on kysyntää.  

Myös makeisvalmistajat ovat kantaneet kortensa kekoon. Nestle on tuonut markkinoille viinikumityyppisiä makeisia, joissa sokeripitoisuutta on laskettu käyttämällä liukoista maissikuitua. Mars taas on tuonut markkinoille pähkinäpohjaisia patukoita, joita ei luokitella HFSS-tuotteiksi. Mondelez puolestaan on tuonut myyntiin pieniä suklaapatukoita, joiden energiapitoisuus on 91 kilokaloria patukkaa kohden. 

Pakkausmerkinnoissa on myös BeTreatwise-merkintä, vapaasti suomennettuna Herkuttele kohtuudella. Se muistuttaa kuluttajia annoskoon tärkeydestä.  

Tasapainoinen ruokavalio ei ole vain energiapitoisten ruokien rajoittamista, vaan myös täysjyvän, hedelmien ja vihannesten lisäämistä ruokavalioon. Erityisesti kuitujen saantia brittikuluttajien pitää lisätä. Vain yhdeksän prosenttia aikuisista saa ruokavaliostaan suositellut 30 grammaa kuituja päivässä.  

Kuluttajatutkimusten mukaan brittikuluttajat eivät tunne kuidun saantisuosituksia, terveyshyötyjä eivätkä keinoja lisätä päivittäistä kuidun saantiaan. Kuluttajat myös mieltävät kuidun mauttomaksi ja tylsäksi.  

Paikallinen elintarvike- ja juoma-alan etujärjestö Food and Drink Federation onkin ryhtynyt toimiin ja haastanut mukaan 25 suurta elintarvikebrändiä tavoitteenaan nostaa elintarvikkeiden kuitupitoisuutta ja tehdä kuitupitoisesta ruokavaliosta houkuttelevampi ja helpompi kuluttajille.  

Tähän mennessä mukaan haastetut yritykset ovat lanseeranneet 134 uutta tuotetta ja 17 tuotetta on muokattu niin että ne ovat joko kuidun lähde tai runsaskuituisia. Esimerkiksi leipomo Warburtons on tuonut markkinoille bagelit, jotka sisältävät 21 eri jyvää ja siementä.  

Jordans kehitti granolan, jossa ei ole lisättyä sokeria, vaan makeus tulee sikurijuuresta. Näin myös kuitupitoisuudeksi saatiin yli 17 prosenttia.  Kellanova toi Coco Pops Mega Popsit perinteisten suklaamurojen rinnalle. Mega Popsien kuitupitoisuus on 8,3 prosenttia, tavallisten vain 3,8 prosenttia.   

Suomalaisisille tuttu puolikiloa kasviksia päivässä tunnetaan Briteissä termillä 5 a day eli viisi annosta vihanneksia, kasviksia ja hedelmiä päivässä. Termi on kuluttajille helposti ymmärrettävä ja elintarviketeollisuus hyödyntääkin sen tunnettuutta ahkerasti. Useiden tuotteiden pakkausmerkinnöissä ilmoitetaan, kuinka monta päivittäistä hedelmä- tai vihannesannosta pakkauksessa on.  

Viime vuosina suosiota on kasvattanut myös 30 plants a week -ajattelu eli 30 eri kasvikunnan tuotteen syöminen viikossa. Kyseessä ei ole virallinen suositus, mutta malli on saanut paljon palstatilaa sekä lehdistössä että sosiaalisessa mediassa.  

Yksi äänekkäimmistä 30 plants a week -mallin puolestapuhujista on professori Tim Spectorin luotsaama ZOE-organisaatio, joka on saanut monet kuluttajat kokeilemaan 30 kasvikunnan tuotteen haastetta. Siinä vihannekset, hedelmät, palkokasvit, kokojyväviljat, pähkinät, siemenet ja jopa mausteet ja yrtit lasketaan mukaan.  

Malli haastaa keskittymään monipuolisuuteen määrän sijaan, arjessa kun helposti tulee syötyä samoista raaka-aineista koostettuja ruokia. Malli ei ota kantaa, paljonko kutakin tulisi syödä. Ajatus 30 kasvikunnan tuotteen syömisestä perustuu tutkimuksiin, joissa on havaittu monipuolisen ruokavalion olevan yhteydessä yleiseen terveyteen ja erityisesti suoliston terveyteen.  

Kriitikot puolustavat yksinkertaista viisi annosta kasviksia ja hedelmää -mallia, joka on kuluttajille jo tuttu. Tutkimus, johon ajatus 30 kasvikunnan tuotteen syömisestä perustuu, on joutunut suurennuslasin alle ja sen perusteita on kyseenalaistettu. On epäselvää, onko juuri 30 kasvikunnan tuotteen syöminen perusteltua. Kaikki lienevät kuitenkin olevan samaa mieltä siitä, että monipuolisuus on hyväksi.  

Elintarviketeollisuus on alkanut hyödyntää kuluttajien kiinnostusta 30 kasvikunnan tuotteen haasteeseen. Esimerkiksi luontaistuotteisiin erikoistunut vähittäiskauppa ja nettikauppa Holland&Barrett onkin lisännyt omiin tuotteisiinsa plant points -merkinnän kertomaan kuluttajille, kuinka monta kasvikunnan tuotetta on kyseiseen tuotteeseen käytetty.  

Nähtäväksi jää, mitä kuluttajat tuumaavat elintarviketeollisuuden uusista innovaatioista: saadaanko niillä kansanterveys nousuun ja kansalaisten paino putoamaan.  

Kirjoittaja on asunut Britanniassa yli 10 vuotta ja työskentelee elintarvikealan laboratoriossa liiketoiminnan kehityksen parissa.