Kyrö Distillery nojaa jatkuvaan tuotekehitykseen

Kyrö Distilleryn tuotannosta noin 60 prosenttia myydään kotimaassa, loput 30 vientimaassa. Muutamassa vuodessa entiseen Kyrönmaan osuusmeijeriin perustettu tislaamo on vakiinnuttanut asemansa ja hamuaa lisää kasvua.

Kun ensimmäisten viskierien kypsymistä odoteltiin vuonna 2014, alettiin valmistaa giniä. Kasvu kiihtyi kertarysäyksellä vuonna 2015, kun yritys voitti International wine and spirit -kilpailun gin&tonic -sarjan. Kansainvälisen kilpailun järjesti International Wine & Spirit Competition. Sen jälkeen kesti yhdeksän kuukautta päästä toimituksissa tilausten tahtiin.

Gin-huoneessa maserointisäiliöissä muhii valmistuvaa giniä. Makua tuo 16 eri yrttiä ja kukkaa, valtaosa tislaamon lähiympäristöstä saatuja. Mukana on esimerkiksi koivunlehti-, mesiangervo- ja tyrnitislettä antamassa makua.

Brändivastaava Mikko Koskinen sanoo, että seuraavaksi haetaan kasvua viskillä.

− Maku on Kyrö Distilleryssä kaikki kaikessa. On monia teitä, miten hyvään makuun päästään, mutta yksi johtotähtemme on ollut koko ajan rehellinen hifistely, eli teemme mahdollisimman hyvistä raaka-aineista juomaa, jota kuluttaja haluaa nauttia maun vuoksi.

Keskeiset henkilöt maussa onnistumisessa ovat olleet päätislaaja Kalle Valkonen ja tuotekehittäjä Marttaleena Ruohomaa. Alusta saakka ajatuksena on ollut tehdä tuotteita puhtaasta rukiista niin, että makua on reilusti.

− Emme ole halunneet aliarvioida kuluttajaa poistamalla makua, siis tekemällä tuotteista ”helpompia”, Mikko Koskinen linjaa.

Ruis on temperamenttisin vilja tislata: se kuohuu, kun sitä tislatessa kiehuttaa. Jos tislausprosessia ei osaa, alkutisle palaa kiinni ja täyttää putket. Myös Kyrö Distilleryssä kävi alussa niin parikin kertaa.

− Yleensä viskiä tehdään ohrasta, jonka kuoriosa toimii suodattajana, mutta rukiissa ei ole kuoriosaa. Emme kuitenkaan käytä mitään suodattajaa, vaan puhdas ruispuuro menee tislauspannuun asti. Tämä tarkoittaa sitä, että ruisviskintekoprosessia joutuu säätämään tiukasti verrattuna ohraviskin tekoon.

Rukiin temperamenttisuus heijastuu myös makuun, sillä jälkimaussa on lämmittävää pippurisuutta.

Ruisviskillä maailmalle

Koskisen mielestä suomalaisella ruisviskillä ei aluksi ollut uskottavuutta.

− Ensin piti luoda neste ja tarinat, jotta voitiin luoda uskottava tuote. Suomi on ollut enemmän vodkamaa, joten piti tehdä monta juttua, ennen kuin ajatusmallia pystyttiin muuttamaan.

Kesällä 2019 valmistuu uusi viskitislaamo toiseen rakennukseen. Entistäkään laitteistoa ei pureta, vaan siinä on tarkoitus ajaa erikoiseriä.

− Uskomme sekä ginin että viskin nousuun. Aiomme olla vuonna 2022 maailman tunnetuin ruistislaamo. Tavallaan henkistä kattoa laajenemiselle ei ole asetettu, mutta emme aio missään vaiheessa tinkiä laadusta.

Mikko Koskinen sanoo, että kansainvälisesti suomalaisella viskillä on vielä uskottavuuden kanssa tekemistä.

− Esimerkiksi Saksassa suomalaiset tuotteet kyllä kiinnostavat, mutta että ruista? Sen olemme matkan varrella oppineet, että tarinamme tulee näyttää vähän eri valossa ulkomailla kuin täällä Suomessa. Muualla kiinnostaa muun muassa luonto ja skandinaavisuus, täällä vetää ajatus kansallisesta rukiista ja ylpeydestä.

Vientiä ei voi tehdä onnistuneesti konttorilta. Siksi yksi tislaamon perustajajäsen, Jouni Ritola, muutti perheineen Amerikkaan avaamaan markkinoita.

Koskinen muotoilee, että vaikka vähän jo osataan, vielä on valtavasti opittavaa.

− Viskin osalta ollaan hyvässä alussa, mutta valtavasti työtä on vielä edessä tuotantoprosessin, nesteiden ja brändin osalta. Tärkeää on jatkuva tuotekehitys ja jatkuva liike. Kansainvälisesti pitää olla parhaimpia, ellei paras, ja se edellyttää lisää opettelua ja työtä.

Menestyksen kulmakiviä ovat seikkailuhenkiset perustajat, tinkimätön tuotanto ja tuotekehitys, kokonaisvaltainen brändäys ja design sekä kaikki tarinassa mukana olleet ihmiset.

Tietoa ja taitoa

Kun yrityksessä suunnitellaan uutta tuotetta, tuotekehityksen alusta asti pitää miettiä käytäntö ja skaalaus. Ei riitä, että on hyvä neste, vaan pitää osata suunnitella tuotanto, pakkaus, markkinointi, kanavastrategia ja myynti, ja kaikki yhtä aikaa.

− Uuden ryhmän tuotteessa joutuu miettimään vielä enemmän. Sellainen tuote on uusi laktoositon kermaliköörimme, jonka tekemiseen haimme yhteistyökumppanin ulkopuolelta, tuotantopäällikkö Jani Kujala kertoo.

Dairy creamissa tislaamo vastasi tuotekehityksestä ja hoitaa tislauspuolen. Foodwest sekoittaa lopputuotteeksi kerman, joka tulee Maitokolmion Toholammin meijeristä. Suomessa ei ole ollut kermaliköörin valmistusta tuoreesta kermasta. Suomalaisia liköörejä kyllä löytyy, mutta niihin tilataan pohja muualta.

− Toinen mielenkiintoinen tuoteryhmä ovat ready to drink -tuotteet (RTD) eli long drinkit. Sellainen on esimerkiksi uusi Gin&Juice -juoma, jota myydään vierailijoille vain tislaamosta. RTD-valikoima tulee laajenemaan tulevaisuudessa.

Nopeassa kasvussa on ollut myös haasteensa. Esimerkiksi ruista on saatu hyvin tarpeen mukaan, mutta muun muassa pakkausmateriaalien saatavuuksissa on ollut pulmia kovimman kasvun kuukausina.

Tynnyrivahvuista viskiä tuotettiin viime vuonna 130 000 litraa. Kesällä 2019 valmistuva laajennus tarjoaa nykyistä kolme kertaa suuremman kapasiteetin toimia.