Kalliit kuljetusmaksut jarruttavat Suomen juomavientiä 

Suomen juomaviennin arvo oli Suomelle noin 250 miljoonaa euroa vuonna 2023. Suurin osa viennistä koostuu alkoholijuomista ja oluesta, joita vietiin lähes 205 miljoonalla eurolla. Päämarkkinoita ovat Ruotsi, Viro ja Keski-Eurooppa.  

Business Finlandin neuvonantaja Lili Lehtovuoren mukaan suomalaisen juomateollisuuden vienti voisi kasvaa vielä merkittävästi, sillä suomalaisilla juomilla on maailmalla hyvä maine ja tuotteille selkeästi kysyntää. 

– Suomalaiset yritykset ovat vähän takamatkalla, kun verrataan esimerkiksi Ruotsiin tai Tanskaan. Sen huomaa esimerkiksi Keski-Euroopassa, jossa ei vielä riittävän usein törmää suomalaisiin tuotteisiin. Yksi suuri haaste on logistiikka, sillä suomalaiset yritykset kärsivät sijainnistaan kaukana Euroopan päämarkkinoista. 

Lehtovuori on vastannut suomalaisen elintarvikealan kehittämiseen, kasvattamiseen sekä viennin edistämiseen keskittyneen Food From Finland -ohjelman Saksan markkinointitoimenpiteistä.  

– Moni suomalainen juomavalmistaja joutuu ratkaisemaan melkoisen logistisen palapelin saadakseen tuotteet isoille kansainvälisille markkinoille. Keskusliikkeillä ja myymälöillä on tarkat kriteerit toimittajille, ja tuotteet on toimitettava täsmällisesti sovittuun aikaan. Etenkin pienten yritysten voi olla vaikea vastata vaatimuksiin. 

Kyrö luottaa viennissä kumppaneihin 

Ruisviskiin ja giniin erikoistunut Kyrö Distillery vie ulkomaille pääosin mallastettua suomalaista ruisviskiä ja giniä. Suurimmat vientimarkkinat Kyrön tuotteille ovat Saksassa, mutta tuotteille on kysyntää Euroopan lisäksi myös Yhdysvalloissa ja Aasiassa.  

Yritys on panostanut vahvasti vientiin aina perustamisesta lähtien vuonna 2014. Nykyään puolet yhtiön liikevaihdosta tulee Suomen ulkopuolelta. 

– Suomalaisten juomavalmistajien kilpailukyky perustuu siihen, että toiminta on kustannustehokasta, ja viennissä kustannustehokkuus perustuu oikeisiin logistisiin ratkaisuihin. Samalla toiminnasta tulee kestävämpää, kun pystymme yhdistelemään kuormia ja esimerkiksi pakkaamaan samaan konttiin kaksinkertaisen määrän tavaraa, kertoo Kyrö Distilleryn toimitusjohtaja Jouni Ritola. 

Ritolan mukaan Kyrö on löytänyt yhteistyökumppaneiden avulla hyvin kuormatilaa, ja vahvojen alkoholien pitkä hyllyikä tuo kuljetusten aikatauluihin joustavuutta.  

– Logistiikka ei ole ydintoimintaamme, ja hyödynnämmekin paljon yhteislastauksia, jotka yhdistävät useiden yritysten kuormia yhdeksi kuljetukseksi. Alkuvaiheessa jouduimme lähettämään kiireessä kuormia lentorahtina, mutta sittemmin olemme pyrkineet käyttämään taloudellisempia merireittejä. 

Yhtiö käyttää kuljetuksissaan ainoastaan sertifioituja lavoja.  

– Laadukkaiden kuormalavojen raju hinnannousu on kuitenkin viime aikoina koskettanut myös meitä – emme voi käyttää huonolaatuisia lavoja, jotka voivat rikkoontua kuljetuksessa, Ritola selventää.  

Kumppaneista ratkaisu logistiikkaan? 

Lehtovuori toivoisi suomalaisten yritysten seuraavan Kyrö Distilleryn esimerkkiä kansainvälistymisessä.  

– Yrityksen on sitouduttava kansainvälisille markkinoille menemiseen ja siellä pysymiseen. Tuote pitää myös osata lokalisoida kohdemarkkinoille, mikä edellyttää riittävää markkinatuntemusta ja vaatii usein pitkäjänteistä läsnäoloa. 

Ritola toivoo, että yrityksillä olisi enemmän kykyä hyödyntää logistiikkaan erikoistuneita yhteistyökumppaneita viennissä. 

– Logistiikan kustannuksilla on valtava merkitys etenkin sellaisille elintarvikealan yrityksille, joiden tuotteilla on iso volyymi ja suhteellisen alhainen myyntihinta. Tällaisia ovat esimerkiksi suomalaista jalostamattomia raaka-aineita vievät yritykset. Silloin on pitkälti oman aktiivisuuden varassa löytää sopivia kumppaneita.