Suomen vilja-ala voi kasvaa merkittäväksi vientitoimijaksi

Päijät-Hämeen Viljaklusterin uusi puheenjohtaja Sanna Kivelä näkee vilja-alan tulevaisuuden valoisana.

‒ Uusiutuvien, trendikkäiden ja korkealuokkaisesta kotimaisten viljatuotteiden näkymät ovat hyvät. Erikoistumalla voi kasvaa globaalistikin merkittäväksi toimijaksi, uskoo Viking Maltin hankintapäällikkönä työskentelevä Kivelä.

Viljaklusterin yritykset ovat investoineet alueelle merkittävästi. Viimeisempiä näistä investoinneista on Fazerin Lahden kauramylly laajennuksineen. Kaurabuumi näkyy paikallisen kauran kysynnän kasvuna sekä kehitystyönä ja jalostuksena kansainvälisesti kiinnostaviksi vientituotteiksi.

‒ Se on luonut sekä paikallista kysyntää kotimaiselle kauralle että lisää työpaikkoja. Muillakin viljalajeilla on buumin edellytyksiä. Luonnollisesti odotamme mielenkiinnolla, koska suuri yleisökin löytää esimerkiksi idätetyn viljan terveyshyödyt, Kivelä kertoo.

Idätyksen aikana viljassa tapahtuu monia biokemiallisia muutoksia, joiden ansiosta idätetty vilja on muun muassa erinomainen liukoisen ravintokuidun ja B-ryhmän vitamiinien lähde. Myös ravintoaineiden imeytyminen idätetystä viljasta on parempi kuin idättämättömästä viljasta.

Kattavuus viljaklusterin vahvuus

Päijät-Hämeen Viljaklusteri on Suomen mittavin ja monipuolisin viljaosaamisen keskittymä. Sen vahvuutena on koko arvoketjun kattava ja monimuotoinen jäsenkunta, jossa ovat mukana muun muassa Hartwall, Fazer, Viking Malt, Sinuhe, Teerenpeli sekä joukko pieniä ja keskisuuria vilja-alan yrityksiä ja satoja viljanviljelijöitä.

‒ Vilja-alan toimijoiden keskinäinen ja oma-aloitteisesti käynnistynyt yhteistyömalli on kansainvälisestikin katsoen poikkeuksellinen. Sen voidaan sanoa olleen merkittävä suunnannäyttäjä koko alueen teollisuuden kehittymisessä, Kivelä iloitsee.

Viljaklusteri tukee viljelijöiden ja teollisuuden yhteistyötä käytännönläheisesti. Vientiponnistelujen, perinteisten viljatuotteiden uudistamisen ja tuotekehityksen myötä klusteri tarjoaa alueen viljanviljelijöille mahdollisuuden kehittää omaa yritystoimintaansa kannattavasti pitkäaikaisessa yhteistyössä paikallisen elintarviketeollisuuden kanssa. Klusteri järjestää viljelijöiden ja yritysten yhteisiä keskustelu- ja seminaaritilaisuuksia. Kaksi kertaa vuodessa pidettävään viljelijäseminaariin osallistuu jopa yli 300 viljelijää.

‒ Viljaklusteri on alueen toimijoille tärkeä yhteistyö- ja keskustelufoorumi, joka on tukenut merkittävästi alan arvoketjujen kehittymistä Lahden seudulla. Sekä olut- että leipäketjulla on kansainvälisestikin vertaillen ensiluokkainen tilaisuus yhteistyön syventämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Yhdessä toimien paikallinen vilja-alan osaaminen saa ansaitsemaansa huomiota myös suhteessa muihin teollisuudenaloihin, Sanna Kivelä sanoo.

Viljaklubi tiivistää yhteistyötä

Päijät-Hämeen Viljaklusterin sisällä toimii Päijät-Hämeen Viljaklubi, joka perustettiin heti Viljaklusterin alkuvuosina tiivistämään viljelijöiden ja teollisuuden yhteistoimintaa. Siinä on mukana kahdeksan viljelijäjäsentä kaikista Päijät-Hämeen kunnista, viljaklusteriyritysten viljan ostajat Viking Maltilta, Fazerilta ja Vääksyn Myllyltä ja paikallisten neuvontajärjestöjen edustajat MTK Hämeestä ja Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy:stä.

‒ Tiedon vaihto, keskustelu sekä toinen toistensa mahdollisuuksien ja rajoitusten ymmärtäminen luovat edellytykset pitkäjänteiselle yhteistyölle viljelijöiden ja teollisuuden kesken. Vilja-osaamista voi kehittää markkinoimalla paikallista vilja-osaamista ja mahdollisuuksia myös uusille vilja-alan tai vilja-alaan liittyville yrityksille, Kivelä tähdentää.

Hänen mukaansa Päijät-Häme on kansallisesti merkittävä vilja-alan osaamisen keskittymä sekä viljan käytöllä että viljatuotteiden jalostusarvolla mitattuna. Viljaklusterin yritykset ovat Suomen johtavia olut- ja leipäketjun toimijoita ja kansainvälisesti arvostettuja elintarvikkeiden viejiä. Viljaklusterin yrityksistä ainakin Lammin Sahti ja Teerenpeli ovat olleet mukana myös Food from Finland -vientiohjelman toiminnassa.

Yliopistosta viljabisnekseen

Sanna Kivelä valmistui ensin Hyvinkäältä agrologiksi (AMK), jonka jälkeen hän jatkoi opintoja Viikissä taloustieteen laitoksella.

‒ Valmistuin agronomiksi vuonna 2006 ja aloittelin tutkijan uraa silloisella Maatalouden taloustutkimuslaitoksella ennen siirtymistäni Suomen Rehulle viljan hankintapäälliköksi vuonna 2007. Vuonna 2012 aloitin Viking Maltin hankintapäällikkönä, Kivelä kertoo.

Nykyisessä työssään hän vastaa mallasohran ja muiden viljojen hankinnasta Lahden mallastamolle ja toimii yhtenä lenkkinä Viking Maltin kansainvälisessä hankintatiimissä.

‒ Päivittäinen työ sisältää sekä kaupankäyntiä että keskustelua viljelystä, laadusta ja lajikevalinnoista sopimusviljelijöidemme kanssa, mutta yhtä lailla tiivistä yhteistyötä mallastamon muiden prosessien, tuotannon ja myynnin kanssa. Lajikeasiat ja yhteistyö lajikejalostajien kanssa korostuu mallasohran hankinnassa, ja teemme tiivistä yhteistyötä muun maatalouden panostuotannon ja neuvontajärjestöjen kanssa. Kasvukauden aikana viljan hankintapäällikön paikka on mielestäni mahdollisuuksien mukaan mallasohrapeltojen pientareilla, Kivelä tarkentaa.

Päijät-Hämeen Viljaklusterissa hän kokee erityisen tärkeäksi kehittää viljelijöiden ja elintarviketeollisuuden yhteistyötä. Niin voidaan taata alan elinvoimaisuus ja kehittämismahdollisuudet maakunnassa.

‒ Yksi tulevaisuuden fokusalue viljaklusterin toiminnalle on sen viestinnän ja markkinoinnin tehostaminen, jotta voimme luoda uusia kasvun mahdollisuuksia verkostollemme, Kivelä lisää.

Päijät-Hämeen Viljaklusteri

• Viljaklusteri voidaan jakaa yli 1 000 henkilöä työllistävään olut- ja juomaketjuun sekä lähes 1 200 henkilöä työllistävään leipäketjuun.
• Klusterin juoma- ja leipäketju työllistää yhteensä jopa 1 500 mallasohran, rukiin, vehnän ja kauran viljelijää.
• Viljaklusteriin kuuluvat yritykset ja toimijat tarjoavat suoraan ja välillisesti noin 3 500 työpaikkaa.
• Viljanjalostus on perinteikäs ja samalla moderni elintarviketeollisuuden haara. Suomi 100. vuosi on juhlavuosi myös monelle viljaklusterin yritykselle, Fazer on täyttänyt 125 vuotta, Hartwall 170 vuotta, Vääksyn mylly 75 vuotta, MTK 100 vuotta ja Polttimo ensi vuonna 135 vuotta.